www.kieliverkosto.fi - Kielikoulutuspolitiikan verkosto

Lausuntoja, vähemmistökieliä ja täydennyskoulutusta – Kieliverkosto aktiivisena

Syksy on täällä taas – ja niin on Kieliverkoston Kieli, koulutus ja yhteiskunta -lehden tuorein numerokin! Syyskuun lehti on avoin numero, joka on runsas ja monipuolinen katsaus kielenopettamisesta, kielitietoisuudesta ja kielitaidon arvioinnista maahanmuuttoon, moninaisuuskasvatukseen ja työelämän kielitaitoon.

Kesälläkin Kieliverkostossa on ehditty tehdä paljon. Kesäkuussa Kieliverkosto lausui kahdesta ajankohtaisesta kielikoulutuspoliittisesta uudistuksesta. Ensin annettiin lausunto laajalti keskustelua herättäneestä toisen kotimaisen kielen kokeilusta (5.6.2017), ja melkein heti perään lausuimme muutaman painavan sanan ylioppilastutkinnon uudistamisesta (15.6.2017).

Toisen kotimaisen kielen kokeilu viittaa kokeiluun, jossa syksystä 2018 alkaen 2200 oppilasta valitsee toisen kotimaisen kielen tilalle jonkin toisen kielen. Kokeilulla pyritään monipuolistamaan kieltenopiskelua ja laajentamaan kielivalikoimaa. Nähtäväksi kuitenkin jää, millä tavalla kokeilu vaikuttaa ja laajeneeko Suomessa opiskeltujen ja osattujen kielten määrä merkittävästi, sillä paljon riippuu kokeiluun osallistuvien kuntien resursseista ja mahdollisuuksista järjestää kieltenopetusta eri valinnaiskielissä. Viime kädessä päätös lapsen kokeiluun osallistumisesta on huoltajien, minkä takia onkin oleellista tarjota huoltajille riittävästi tietoa kokeiluun osallistumisen mahdollisista seurauksista. Lisääntyykö eriarvoisuus, sillä toisen kotimaisen kielen osaamisvaatimusta ei aiota purkaa korkea-asteella? Tutkijoiden tehtävä onkin seurata kokeilua tarkasti.

Ylioppilastutkintoa ollaan uudistamassa. Työryhmä esitti tutkintoon monenlaisia uudistuksia, joista monet lisäävätkin tutkinnon suorittamisen joustavuutta. Paljon herätti kuitenkin keskustelua ehdotus äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen lyhentämisestä kaksipäiväisestä yksipäiväiseksi niin, että samalla kokeen pituus lyhenisi kuudesta neljään tuntiin. Kieliverkosto ei kannata tällaista uudistusta, sillä uudenmuotoisella kokeella ei voitaisi taata riittävän laajasti lukiokoulutuksen yleissivistävää luonnetta sekä kriittisen ajattelun ja viestinnän taitoja, jotka ovat tärkeässä roolissa sekä korkeakoulutuksessa että työelämässä. Kielellä – ja siksi äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineella – on keskeinen rooli kaikessa oppimisessa. Lausunnossaan Kieliverkosto kuitenkin kannatti vieraiden kielten ja suomi toisena kielenä -oppimäärän suullisia kokeita, joiden tosin soisi tulevan nopeamminkin käyttöön kuin vuonna 2022.

Lausuntojen lisäksi Kieliverkosto järjesti kansallisen vähemmistökielten yhteistyötapaamisen. Tapaaminen järjestettiin 34. soveltavan kielentutkimuksen kesäkoulun ja 16. kansainvälisen vähemmistökielten konferenssin (ICML XVI) yhteydessä elokuun lopulla. Tapaamiseen osallistui hieno joukko eri vähemmistökieliä edustavia henkilöitä:

Kuvassa oikealta Sari Pöyhönen (Kieliverkosto), Corinna Tammenmaa (Oikeusministeriö, Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö), Markku Jokinen (Kuurojen liitto), Stanislav Marinets (Suomen Venäjänkielisten Yhdistysten Liitto ry FARO), Anneli Sarhimaa (Johannes Gutenberg-Universität Mainz), Maritta Stoor-Lehtonen (Bárbmu ry), Heidi Vaarala (Kieliverkosto) ja Henna Huttu (Sosiaali- ja terveysministeriö, Romaniasiain neuvottelukunta). Kuva: Erja Kyckling (Kieliverkosto)

Tapaamista edelsi vähemmistökielten konferenssiin sisältynyt paneelikeskustelu, jossa käsiteltiin suomalaisen viittomakielen, venäjän, karjalan, saamen kielten ja romanikielen asemaa Suomessa tällä hetkellä. Lisäksi keskusteltiin kielellisten oikeuksien toteutumisesta Suomessa. Itse Kieliverkoston järjestämässä yhteistyötapaamisessa keskusteltiin esimerkiksi vähemmistökielten tilanteesta koulutuksen näkökulmasta. Monet vähemmistökielten ryhmät kohtaavat samanlaisia haasteita, joita voitaisiin kuitenkin ratkoa entistä tiiviimmällä yhteistyöllä. Lisäksi olisi tärkeää lisätä koko yhteiskunnan kielitietoisuutta ja tietoa vähemmistökielistä. Tapaamisessa luotiin hyvää pohjaa eri vähemmistökieliryhmien väliselle yhteistyölle. Kieliverkosto kiittää tapaamisen osallistujia mielenkiintoisesta keskustelusta ja haluaa olla jatkossakin mukana edistämässä eri vähemmistökieliryhmien välistä vuoropuhelua.

Yliopistot ovat saaneet kuluneena vuonna merkittävää rahoitusta opettajien täydennyskoulutukseen. Pelkästään Jyväskylän yliopistossa alkamassa olevista hankkeista mainittakoon muutamia. Lokakuussa opiskelijat aloittavat Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa Perustaidot haltuun -koulutuksessa, jonka tavoitteena on kehittää maahanmuuttaja-aikuisten opettajien ja ohjaajien osaamista perustaitojen opettamisessa. Perustaidoilla ymmärretään paitsi luku- ja kirjoitustaitoa myös opiskelutaitoja, matemaattisia taitoja sekä tietotekniikkaa soveltavia ongelmaratkaisutaitoja. Hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan valtakunnallisesti hyödynnettävä koulutusmalli. Kieli- ja viestintätieteiden laitos puolestaan järjestää opetushallituksen rahoittamana täydennyskoulutusta kieltenopetuksen varhentamisesta. Opettajankoulutuslaitoksessa on haku päällä äidinkielen ja kirjallisuuden opettajien pedagogisia taitoja petraavaan koulutukseen;  Hermolle-koulutuskokonaisuus starttaa tammikuussa 2018 uuden kierroksen. Muusta koulutuksesta mainittakoon merkittävää rahoitusta saanut INTEGRA-hanke, jossa tavoitteena on sujuvoittaa maahanmuuttajien korkeakoulupolkua. Hankkeen kohderyhmänä ovat turvapaikanhakijat ja muut maahanmuuttajat, joilla on korkeakouluopintoja tai -tutkintoja jostain muusta maasta ja joiden tavoitteena on jatkaa keskeytyneitä opintojaan korkeakoulututkinnoksi tai täydentää jo opiskelemaansa tutkintoa suomalaisten pätevyysvaatimusten mukaiseksi. Erilaisia kieltenopetukseen ja oppimiseen liittyviä täydennyskoulutuksia on siis runsaasti tarjolla yksistään Suomen Ateenassa.

 

Ja sitten syksyn lehden  sisältöön.

Toinen koti -hankkeessa Kansallisteatterissa pakolaistaustaiset ja ”kantalaiset” tekevät yhdessä teatteria. Projektia seurataan tutkimuksen keinoin ja tätä kuvaavat Eeva-Leena Haapakangas, Sari Pöyhönen ja Pia Serkamo artikkelissaan ”Toinen koti” rajojen ylittäjänä. Erilaiseen kielen ja kulttuurin oppimiseen kannustaa myös Jenni Alisaari tuoreeseen väitöskirjaansa perustuvassa artikkelissa Suomea laulaen – laulaminen kielen opetuksen menetelmänä. Seuraavaksi Jarna Piippo muistuttaa oman äidinkielen opetuksen merkityksestä ja esittää tervetulleita ajatuksia sen kehittämiseksi – käykääpä kurkkaamassa!

Kielitietoisuuden kautta kohti ihmiskunnan suuria kysymyksiä -artikkeli kertoo varsin mielenkiintoisella tavalla Turun yliopistossa järjestetystä paneelista. Mahtaakohan kielillä ja kielitieteellä olla loppujen lopuksi mitään merkitystä, saattavat niin kieli-ihmiset kuin muutkin joskus tuumailla. Artikkelista löytyy kuitenkin vastauksia siihen, miten kielentutkimus voi käsitellä ihmiskunnan suuria kysymyksiä ja miksi sen tuleekin tehdä niin.

Kielitaidon arviointi ja etenkin ääntämisen arviointi voi toisinaan olla hyvinkin haastavaa. Henna Heinonen ja Maria Kautonen tarkastelevat artikkelissaan ääntämisen arviointia ja opastavat opettajia kehittämänsä arviointitaulukon käyttöön. Kieliverkostolla on kunnia julkaista ensimmäisenä artikkelin liitteenä myös itse arviointimatriisi, joka on vapaasti kaikkien käytettävissä.

Seuraavat kaksi artikkelia käsittelevät saamen kieltä – tarkemmin pohjoissaamea. Ensin Rauni Äärelä-Vihriälä esittelee artikkelissaan väitöstutkimuksessaan tarkastelemaansa pohjoissaamenkielistä kielipesää. Saamelaispedagogiikka ja saamen kieli näyttävät kietoutuvan tiukasti kielipesän arjen toimintoihin. Sari Ahola ja Henna Tossavainen taas luovat katsauksen pohjoissaamen tutkintoon osallistuneiden kielenkäyttötarpeisiin ja saamen kielen merkityksiin arjessa. Kielen saamat merkitykset näyttävät jossain määrin heijastelevan kielen yhteyttä identiteettiin.

Liisa Timonen ja Ritva Kantelinen esittelevät artikkelissaan Moninaiset oppijat, moninaiset opettajat – opettajan uudet osaamisvaateet opettajien moninaisuusosaamista ja pohtivat opettajankoulutuksen ja opettajien täydennyskoulutuksen kehittämistä tästä näkökulmasta. Syyskuun avoimen numeron päättää englanninkielinen Margit Brecklen ja Joachim Schlabachin artikkeli Multilingualism in Finnish companies – selected results of the LangBuCom-project, joka tarkastelee, mitä kieliä käytetään suomalaisilla työpaikoilla. Tulokset vahvistavat käsitystä monipuolisen kielitaidon merkityksestä työelämässä.

Suomen kieltenopettajien liitto (SUKOL ry) täyttää pyöreät 60 vuotta. Kieliverkosto onnittelee pitkistä ja aktiivisista elinvuosista esimurrosikäisen riehakkaasta näkökulmasta ja toivoo tiiviin yhteistyö jatkuvan vastakin!

Toivotamme lukijoillemme antoisia lukuhetkiä syyskuun lehden parissa. Tästä se alkaa – energinen syksy!

Projektitutkija Erja Kyckling koordinoi Kieliverkostoa ja valmistui juuri suomen kielen maisteriksi.

Heidi Vaarala on Kieliverkoston yliopistotutkija.

 

Linkkejä koulutuksiin:

Perustaidot haltuun -hanke

Hermolle-koulutus: https://www.jyu.fi/edupsy/fi/laitokset/okl/kouluyhteistyo/teemakoulutukset/ai-hermo ja https://www.jyu.fi/edupsy/ai-hermo

Varhaista kielenoppimista kaikkialla -hanke

INTEGRA, korkeakoulupolun sujuvoittaminen 

Uutiseen liittyvät asiasanat:
, ,

Artikkeli Jyväskylän yliopiston JYX-julkaisuarkistossa
Lataa PDF