www.kieliverkosto.fi - Kielikoulutuspolitiikan verkosto

Kieli, koulutus ja yhteiskunta – huhtikuu 2017

  • Pääkirjoitus: Puhetta yksilön, koulutuksen ja yhteiskunnan monikielisyydestä Teija Kangasvieri ja Heidi Vaarala
  • Näkökulmia oman äidinkielen opetukseen: kuntien kirjavat käytänteet Jarna PiippoTämä artikkeli pohjautuu väitöstyöhön, jossa tarkastelin espanjan ja portugalin oman äidinkielen opetuksen nykytilaa Helsingin seudulla. Perusopetuslain 12 §:n nykyisen tulkinnan mukaan oman äidinkielen opetus on vain täydentävää opetusta, josta annetaan suositus perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) liitteessä. Kunnat eivät siis ole velvoitettuja järjestämään sitä, mutta voivat halutessaan anoa valtionavustusta, jonka turvin opetusta annetaan noin 50 eri kielessä. Keskityn tässä vain yhteen kysymykseen, joka koskee kaikkia kieliä: kuntien toimintaan opetuksen järjestäjinä. Tutkimustulosten perusteella tämä toiminta on hyvin kirjavaa. Erityisesti Espoossa on löydetty toimivia ratkaisuja, joiden avulla muutkin kunnat voisivat kehittää käytänteitään. Ne vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten oppilaat ylipäätään pääsevät tunneille ja millaista opetusta opettajat pystyvät toteuttamaan.
  • Ulkosuomalaisten lasten luku- ja kirjoitustaitojen kehittyminen suomen kielellä Johanna TigertUlkosuomalaislapsilla on usein vaikeuksia kehittää luku- ja kirjoitustaitoja eli luki-taitoja suomen kielellä, etenkin ympäristöissä joissa valtakielen asema on erittäin vahva, kuten Yhdysvalloissa. Esittelen tässä artikkelissa tuloksia maaliskuussa 2017 Marylandin yliopistossa hyväksytystä väitöskirjatutkimuksestani. Sen teema on amerikansuomalaisten lasten sosiaalistuminen monikielisyyteen etenkin lukemisen ja kirjoittamisen kautta. Amerikansuomalaisten lasten parissa, kotona ja Suomi-koulussa kerättyjen tietojen perusteella vanhemmat ja Suomi-koulun opettajat pyrkivät varmistamaan lasten kielen ja luki-taitojen kehityksen kielenohjailulla, eli sääntelemällä mitä kieltä kotona ja Suomi-koulussa saa käyttää, sekä ohjaamalla lapsia perinteisten luku- ja kirjoitustehtävien pariin. Lasten oma toiminta, kuten englannin käyttäminen kotona suomalaisen vanhemman kanssa tai englanninkielisten videopelien pelaamiseen käytetty aika rajoittivat suomen kielen kehitystä. Lopuksi pohdin erilaisia tapoja parantaa käytänteitä sekä kotona että Suomi-kouluissa luki-taitojen kehittämisen tukemiseksi.
  • Language considerations for every teacher Josephine MoateThe national core curriculum for basic education in Finland emphasizes language aware education (kielitietoisuus) with each adult a language model and language teacher (FNBE, 2014: 28). This approach recognises pupil diversity and the need to address language as a key tool in teaching and learning as well as for societal integration. In language aware education, the responsibility for pupils’ language development is shared across the school community. Discussions around this issue recognise the need to support heritage languages as well as the value of plurilingualism. These are important discussions, but can overlook the ways in which language is already present and used within education. This article critically considers the presence and use of language within the classroom as well as different forms language takes in classrooms.
  • Kuinka ohjata tulevaa kielenopettajaa? – Näkökulmia opettajaopiskelijoiden kertomuksista Maria KautonenTässä artikkelissa esittelen pro gradu -tutkimustani (Kautonen 2016), joka käsittelee työn merkitystä tulevien kielenopettajien identiteetille. Tämän lisäksi olen tutkimuksessani selvittänyt, mistä ja millaista ohjausta kielten opettajaopiskelijat ovat saaneet opettajan ammattiin liittyen ja millaista ohjausta he kokevat vielä tarvitsevansa. Perinteisesti opettajan ammatti on mielletty kutsumusammatiksi, joka määrittää voimakkaasti harjoittajaansa. Tämä näkemys on kuitenkin muutoksessa koulumaailman ja sitä ympäröivän yhteiskunnan muuttumisen myötä. Miten näkemys opettajan työstä palkkatyönä muiden joukossa on rantautunut tulevien kielenopettajien ajatuksiin ja kuinka ohjaus voi tukea opettajaopiskelijoita opettajan työnkuvan mukanaan tuomissa haasteissa?
  • Esiopetusta kielirikastuttamassa Johanna Moilanen ja Johanna SievänenTässä artikkelissa kuvaamme Jyväskylän esiopetuksen lastentarhaopettajien kokemuksia kielisuihkutuskoulutuksesta, jota on järjestetty Jyväskylässä elokuusta 2016 alkaen. Tulosten perusteella koulutusmuodosta pidetään ja se sopii hyvin valmistamaan henkilökuntaa kielirikasteiseen esiopetukseen. Pohdimme kirjoituksessa myös, kuinka koulutusta tulisi kehittää.
  • Ammatillisen ruotsin opettajat yhdessä opetusta kehittämässä yli kouluasteiden Taina Juurakko-PaavolaTässä artikkelissa kerrotaan, miten ammatillisen toisen asteen ja ammattikorkeakoulujen ruotsin opettajat toteuttivat oman opetuksen kehittämishankkeita yhteisessä täydennyskoulutushankkeessa. Keskeisiksi kehittämisteemoiksi nousivat digitaalisuus ja yhteistyön lisääminen yli koulurajojen.