www.kieliverkosto.fi - Kielikoulutuspolitiikan verkosto

Kieli, koulutus ja yhteiskunta – joulukuu 2010

Teema: Työelämälähtöinen kieltenopetus

Kieli, koulutus ja yhteiskunta joulukuu 2010 sarjis

  • Pääkirjoitus: Kielikoulutuksen ja työmarkkinoiden kohtaaminen: kysynnän ja tarjonnan epäsuhdasta koulutuksen ja työmarkkinoiden dialogiin Taina Saarinen
  • Lisää tehokkuutta kielenoppimiseen korkeakoulujen vieraskielisessä opetuksessa kielikylvyn periaatteita käyttäen Lotta Saarikoski, Eeva RautoArtikkelissamme käsittelemme korkeakouluissa tapahtuvan kielenoppimisen tehostamismahdollisuuksia. Tehostaminen on välttämätöntä, koska globalisaation myötä työelämän kielitaitovaatimukset ovat moninkertaistuneet tuntuvasti, mutta nykyiset korkeakoulujen toimintatavat eivät mielestämme tuota optimaalisia tuloksia kielenoppimisen kannalta. Maassamme on tarjolla runsaasti vieraskielistä (lähinnä englanninkielistä) koulutusta, mutta sen tarjoamia mahdollisuuksia kielenoppimiseen ei useimmiten osata riittävästi hyödyntää. Lisäksi nykyinen käytäntö, jossa kielenopetus ja sisältöopetus saattavat olla täysin erillään, vaatii päivitystä. Esitämme edellä mainittuihin puutteisiin kehitysehdotuksia, jotka perustuvat Vaasan ammattikorkeakoulussa tekemiimme opetuskokeiluihin, sekä käytännön toimenpidesuosituksia. Näkökulmamme on ammattikorkeakoulussa toimivan sisällönopettajan ja kielenopettajan.
  • Hyvän oppimateriaalin jäljillä - opettajaharjoittelijan tutkimusmatka ammattikorkeakoulun kieliopintojen oppimateriaaleihin Tiina RuokolainenArtikkelissa vieraiden kielten aineenopettajaksi opiskeleva kirjoittaja tekee tutkimusmatkan ammattikorkeakoulun kieliopintojen oppimateriaaleihin. Tekstissä perehdytään hyvän oppimateriaalin kriteereihin yhtäältä ammattikorkeakoulun opiskelijan näkökulmasta ja toisaalta häntä opettavan kieltenopettajan näkökulmasta.
  • Työelämässä ei pärjää ilman monipuolisia kommunikointi- ja kulttuuritaitoja – miten Jyväskylän yliopiston kielikeskus vastaa näihin haasteisiin? Anne Räsänen, Peppi TaalasSuomalaisesta yliopistosta valmistuvalta on jo yli kolmekymmentä vuotta edellytetty oman alansa kieli- ja viestintätaitojen opintoja sekä äidinkielessä ja toisessa kotimaisessa kielessä että yhdessä tai kahdessa vieraassa kielessä. Tällainen kaikkia opiskelijoita koskeva tutkintovaatimus on ainutlaatuinen maailmassa, etenkin siksi, että kieliä on niin monta ja siksi, että myös äidinkielen opintoja vaaditaan yliopistotasolla. Kateellisina, ja joskus myös yllättyneinä, ovat eurooppalaisiin kieliprojekteihin osallistuvat kollegat kuunnelleet selostuksia kielikeskusjärjestelmämme toimivuudesta ja kieli- ja viestintäkoulutuksen sisällöistä: oppimiseen tarvittavat kieli- ja viestintätaidot, työelämän kieli- ja viestintätaidot, ja tieteenalakohtaiset, akateemisen asiantuntijan kieli- ja viestintätaidot. Kuvaamme tässä artikkelissa, miten Jyväskylän yliopiston kielikeskuksessa seurataan työelämässä toimivien akateemisten asiantuntijoiden kommunikointitaitotarpeita ja –vaatimuksia. Samalla pohdimme, miten nämä tarpeet ohjaavat kieli- ja viestintäkoulutuksemme sisältöjä, painopisteitä ja kehittämistä.
  • Japanin kieli Suomessa – kielitaidosta iloa henkilökohtaisessa elämässä ja työelämässä Outi SmedlundKirjoituksessa käsitellään Japanin kielen merkitystä suomalaiselle liike-elämälle sekä kielen saavuttamaa suurta suosiota osana nuorisokulttuuria. Aihetta lähestytään ensimmäisen Japanin kieli Suomessa – seminaarin kautta. Seminaari järjestettiin Helsingissä lokakuun 2010 lopussa.
  • Yleiskielitaitoa vai erityisalan kielitaitoa? Työelämän kielitaitovaatimukset kielitaidon arvioinnin näkökulmasta Marita HärmäläViime aikoina on puhuttu paljon työelämän kansainvälistymisestä ja sen myötä työvoiman liikkuvuuden lisääntymisestä. Samalla työ itsessään on muuttunut yhä enemmän verkostoissa tapahtuvaksi tiimityöskentelyksi, jolle tyypillistä on monien erilaisten tekstien ja viestintäkanavien käyttö. Mitä uusia haasteita nämä työelämässä tapahtuneet muutokset asettavat työntekijöiden kielitaidolle? Ja miten työelämässä tarvittavaa kielitaitoa ja sen riittävyyttä tällä hetkellä testataan ja arvioidaan? Pohdin kirjoituksessani näitä kysymyksiä sekä yksittäisen työntekijän että kahden valtakunnallisen kielitaidon arviointi- ja testausjärjestelmän, aikuisten näyttötutkintojen ja Yleisten kielitutkintojen, kannalta.