www.kieliverkosto.fi - Kielikoulutuspolitiikan verkosto

Kieli, koulutus ja yhteiskunta – lokakuu 2011

Teema: Uudet oppimisympäristöt

Kieli, koulutus ja yhteiskunta lokakuu 2011 sarjis

  • Pääkirjoitus: Innostava, pelottava uusi kielenopetus? Teija Kangasvieri, Sari Pöyhönen
  • Uusia oppimisen ympäristöjä rakentamassa Ilona LaakkonenArtikkeli pohtii mediaympäristön muutoksen kielenopetukselle aiheuttamia paineita ja ratkaisuja oppijalähtöisen, henkilökohtaisen oppimisympäristön (personal learning environment, PLE) näkökulmasta. Sosiaalinen media liittyy arvoiltaan ja toimintatavoiltaan läheisesti PLE-ajatteluun, joten aihetta lähestytäänkin aluksi sen avulla. Lopuksi esitellään muutamia F-SHAPE-hankkeessa syntyneitä ajatuksia siitä, mitä PLE:n käsite tarkoittaa ja miten sitä voidaan käytännössä toteuttaa.
  • Haasteena kielenopettajan muuttuva asiantuntijuus Juha JalkanenViime aikoina tulevaisuuden koulu ja uudet oppimisympäristöt ovat olleet pinnalla erilaisissa keskusteluissa. Muutama vuosi sitten ilmestynyt perusasteen 9. luokkalaisten ja heidän kielten opettajiensa teksti- ja mediamaisemia kartoittaneen ToLP-tutkimushankkeen loppuraportti esitti painavan kysymyksen: maailma muuttuu, mitä tekee koulu? Kysymys on ajankohtainen, sillä se asettaa keskiöön koulun instituutiona. Koulutuksen eri toimijoille lienee selvää, että koulun on aika reagoida yhteiskunnallisiin muutoksiin ja muuttaa toimintamallejaan – mutta mihin suuntaan? Kuvaan tässä artikkelissa tuoreen tutkimukseni tuloksia teknologian pedagogisesta käytöstä kielenopetuksessa ja pohdin samalla niitä haasteita, joita muuttuva maailma asettaa toisaalta kielenopettajan asiantuntijuudelle, toisaalta koululle organisaationa.
  • Towards an Individualised Approach to Learners’ Errors Dmitri LeontjevWhen I started working as a school teacher (which was before I began my Ph.D. studies), I decided to try to come up with a clever way of marking my students’ written assignments, correcting the errors of weaker students and only underlining those made by better ones. I found quite soon that it was often hard for me to assess my students’ abilities properly, which I realised when I started getting complaints from them that they did not understand what their mistakes had been. Unfortunately, my enthusiasm decreased, and I began abandoning my practice of approaching errors made by students of different abilities differently.
  • Vaihto-opiskelusta potkua ääntämisen oppimiseen Riikka UllakonojaДа. Это вопрос! (Da. Eto vopros!) on väitöskirjani (Ullakonoja 2011) otsikon alku. Se kuvaa hyvin työni lähtökohtia, eli sitä, kuinka suomalaisen tuottama kysymys да (da) eli niinkö, saattaa kuulostaa venäläisen korvaan väitelauseelta siinä käytetyn intonaation takia. Niinpä suomalainen voi joutua tarkentamaan это вопрос (eto vopros) eli tämä on kysymys.
  • Kielioppiterminologian rooli vieraan kielen opetuksessa ja oppimisessa Jean-Michel KalmbachSuomessa on viime vuosina totuttu siihen, että kielioppiterminologia herättää lähinnä negatiivisia reaktioita. Kielten (myös äidinkielen) opettajat valittavat sen tuntemuksen puutetta ja koulun oppilaat tai yliopiston opiskelijat taas sitä, että sellaista pitäisi käyttää tai jopa opetella tai että se on ylipäänsä olemassa. HOPS-keskusteluissa kuulee tai opiskelijapalautteessa lukee useammin kuin kerran sellaisia väitteitä kuten ”Minua kiinnostaa enemmän kielen puhuminen, ei kielioppi” tai ”haluaisin oppia puhumaan ranskaa, mutta en halua opetella kielioppia”.
  • ”Pieni kiinalainen vuosi” - Kiinan kielen opetuksen aloittaminen Jyväskylän lukioissa Eveliina SalomaaJyväskylän lukioissa alkaa kiinan kielen opetus keväällä 2012, kunhan sopiva opettaja löytyy. Kiinan kielen opetuksen aloittamista Jyväskylän lukioissa on ollut ajamassa Cygnaeus-lukion rehtori Ari Pokka, jota haastattelin asian tiimoilta. Pokka kertoi, että kiinan kielen opetuksesta on puhuttu jo vuosista 2005 ja 2006 alkaen, mutta hanke toteutui vasta nyt, sillä aiemmin siihen ei ole ollut varaa. Kiinan kielen ja sen opetuksen lisäksi keskustelimme haastattelun aikana Jyväskylän lukioissa tehtävistä kielivalinnoista sekä lukioiden tulevaisuuden näkymistä.
  • Seminaari saamen kielen elvyttämisestä Elisa MiettinenHelsingissä järjestettiin 13.9.2011 Saamen kielen ja maorin kielen elvyttäminen -seminaari, jossa käsiteltiin saamen kielen tilannetta Suomessa ja kuultiin onnistuneita kokemuksia maorikielen elvyttämisestä Uudessa-Seelannissa. Seminaari oli osa saamen kielen elvyttämisohjelmaa valmistelevan työryhmän työtä, ja siellä kuultiin puhujina Saamelaiskäräjien edustajia, asiantuntijoita, tutkijoita, poliitikkoja ja eri saamelaisjärjestöjen edustajia. Tämä kirjoitus perustuu seminaarin esitelmiin ja puheenvuoroihin.