www.kieliverkosto.fi - Kielikoulutuspolitiikan verkosto

Kieli, koulutus ja yhteiskunta – marras-joulukuu 2011

Teema: Työelämän kielitaito

Kieli, koulutus ja yhteiskunta marras-joulukuu 2011 sarjis

  • Pääkirjoitus: Kielitaito työelämäkysymyksenä Marita Härmälä
  • Kansainvälistyminen edellyttää monipuolista kielitaitoa Anneli AirolaKieliparlamentti 2011 kiinnitti huomiota työelämässä tarvittavaan kielitaitoon. Kieliparlamentin kannanotossa todetaan muun muassa, että kieli- ja viestintätaidot ovat kiinteä osa työntekijän ammattitaitoa. (Kieliparlamentti 2011.) Työelämän kansainvälistyminen asettaa uusia ja vaativia haasteita työntekijän osaamiselle. Kielitaidon merkitys tulee selkeästi esille työelämän kielikartoituksissa, joita on tehty sekä valtakunnallisesti että alueellisesti.
  • Monipuolinen kielitaito on eduksi niin pienten yritysten arkipäivässä kuin akateemisella uralla etenemisessäkin Sabine YlönenJyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen FinGer-projektissa (German as a vehicular language in academic and business contexts in Finland) tutkittiin eri kielten roolia Suomen yliopistoissa ja yrityksissä. FinGer-tutkimus kohdistui erityisesti saksan kielen nykyiseen rooliin Suomessa akateemisena ja talouden kielenä, mutta tutkimuksessa selvitettiin yleisemminkin eri kielten roolia näillä aloilla. Tässä kirjoituksessa käsitellään yhteenvedonomaisesti tutkimuksen tuloksia niiltä osin, kuin ne koskevat juuri yleisiä asenteita eri kieliä kohtaan sekä eri kielten käyttöä yliopistoissa ja yrityksissä Suomessa.
  • Kielitaito ja työmarkkinat – Euroopan unioni ikuisuusongelman kimpussa Taina SaarinenEuroopan unionin neuvosto hyväksyi toukokuussa 2009 eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategiset tavoitteet vuodelle 2020. Tämän laajemman puiteohjelman strategiset tavoitteet ovat eurooppalaisen lennokkaasti: 1) tehdä elinikäisestä oppimisesta ja liikkuvuudesta totta; 2) parantaa koulutuksen laatua ja tehokkuutta; 3) edistää tasapuolisuutta, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja aktiivista kansalaisuutta; 4) edistää luovuutta, innovointia ja yrittäjyyttä kaikilla koulutusasteilla. Yleviin koulutuksen laatua ja tehokkuutta koskeviin tavoitteisiin kuuluu myös kielitaidon vahvistaminen.
  • Joensuulainen ASKO: Ammatillisesti suuntautunut kieltenopetus Ritva KantelinenItä-Suomen yliopistossa soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osastossa Joensuun kampuksella on pyritty huomioimaan aineenopettajaopinnoissa myös ammatillisesti suuntautuneen kieltenopetuksen kenttä. Siksi yliopistossa onkin tarjottu opiskelijoille Ammatillisesti suuntautunut kieltenopetus -sivuainekokonaisuutta syksystä 1999 lähtien.
  • Työelämän viestintätaitojen opettaminen Jyväskylän aikuisopistossa Laura UrrioAikuisten ammatillisen äidinkielen opettajan työ on työelämän viestintätaitojen opettamista. Opettajan on välttämätöntä tuntea työelämä, jotta opetusmateriaalit ja oppimisympäristöt palvelisivat sekä opiskelijaa että työelämää. Opiskelijan on hallittava työelämän kirjeviestintä, sähköpostiviestintä ja hyvät vuorovaikutustaidot.
  • Kohti tulevien asiantuntijoiden oppimisympäristöjen rakentamista Anne VirtanenPedagogisen kehittämistyön lähtökohdaksi ei tarvitse aina ottaa uuden käytännön luomista, vaan jo olemassa olevia ja toimivaksi osoittautuneita käytäntöjä ja toimintamalleja voitaisiin hyödyntää kehittämistyössä nykyistä enemmän. Tässä artikkelissa pureudutaankin yliopisto-opiskelijoiden harjoittelujen kehittämiseen tutustumalla ammatillisen peruskoulutuksen hyväksi osoittautuneeseen työssäoppimisen järjestelmään. Artikkelissa esitellään ensin teoreettisella tasolla työssäoppimisen järjestelmän perusidea, jonka jälkeen empiriaan tukeutuen osoitetaan, mitkä järjestelmän osat näyttävät olevan keskeisessä roolissa opiskelijoiden työssä tapahtuvan oppimisen onnistumisessa. Lopuksi pyritään osoittamaan yliopisto-opiskelijoiden harjoittelujen kehittämisessä sellaisia paikkoja, joissa voitaisiin hyödyntää työssäoppimisen hyviä käytäntöjä.
  • Viittomakielistä työvoimaa, ole hyvä! Kaisa AlanneTässä artikkelissa pohditaan työelämän kielitaitoa viittomakielisten näkökulmasta. Millainen kielitaito viittomakielisillä on ja millaista kielitaitoa heiltä vaaditaan työpaikalla? Näihin kysymyksiin ei ole olemassa yksinkertaisia vastauksia, sillä työssä käyvien kuurojen kielitaidosta ei ole olemassa tutkimustietoa. Pelkällä viittomakielellä pärjää nykyään kuitenkin vain harvassa työpaikassa. Viittomakieliset kohtaavatkin edelleen ennakkoluuloja työpaikoillaan, mutta kehitys on kuitenkin menossa myönteisempään suuntaan.
  • Tutkimustuloksia työelämän viestintätaidoista insinöörinäkökulmasta Tiina RäisänenTässäkin verkkolehdessä on pohdittu sitä, mitä työelämän kielitaito on ja millaisia haasteita työelämässä tapahtuneet muutokset asettavat työntekijän kielitaidolle. Lisäksi on kartoitettu työelämän kielitaitotarpeita ja sitä, mitä kaikkea työelämässä tarvittavat kielelliset taidot ovat. On hyödyllistä pohtia millaisista asioista ”kielitaito” koostuu erilaisissa autenttisissa työelämän tilanteissa, sekä sitä, millaisena yksilöt itse oman kielitaitonsa kokevat ja miten he kussakin tilanteessa kielellisellä repertuaarillaan, eli niin sanotulla kielivarannollaan, toimivat.
  • Kielikö työväline? Eveliina SalomaaMonipuolisen kielitaidon tärkeyttä ei voi vähätellä, ja moni opiskeleekin useita kieliä, jotta työelämään siirtyessä eväät olisivat hyvät ja ravitsevat. Mutta millaista kielitaitoa työelämässä oikeasti vaaditaan ja mitä merkitystä ruohonjuuritasolla on sillä, kuinka montaa kieltä sujuvasti puhuu? Kysyin kesällä 2011 neljältä eri alan työntekijältä heidän kielitaidostaan, eri kielten käytöstä heidän työssään sekä työpaikan vaatimuksista kielitaidon suhteen ja tarpeesta kehittää omaa kielitaitoa työelämää varten. Vaikka kansainvälisyys on tänä päivänä tärkeä osa myös työelämää, korostui haastateltujen vastauksissa yllättäen monipuolisen kielitaidon sijaan englannin kielen rooli.
  • Maahanmuuttajakin tarvitsee työelämän kieli- ja viestintätaitoja Minna SuniAmmattilaisina kohdellaan todennäköisimmin niitä, jotka sukkuloivat sujuvasti työelämän vaihtelevissa viestintätilanteissa ja hallitsevat myös keskeiset alakohtaiset kielelliset käytänteet. Tämä koskee maahanmuuttajia siinä kuin muitakin.
  • Hymy ilahduttaa kaikilla kielillä Merja Oljakka, Jenni MäättäSOL Palvelut Oy on kansainvälisesti toimiva suomalainen perheyritys, joka tarjoaa palveluita siivous-, toimitila-, kiinteistö-, koti- ja turva-alalla. Lisäksi SOL konsernissa toimii SOL Henkilöstöpalvelut ja SOL Pesulapalvelut. Työyhteisönä SOL on hyvin monikulttuurinen. Toimimme Suomen lisäksi myös Venäjällä, Virossa ja Latviassa. Suomessa työskentelevistä noin 7000 työntekijästä joka viides on ulkomaalaistaustainen. Pääkaupunkiseudulla on myös asiakaskohteita, joissa enemmistö puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea. Useimmiten ”muualta tullut” palveluvastaava on saapunut Virosta tai Venäjältä, mutta myös Afrikka ja Kauko-Itä ovat hyvin edustettuina.