www.kieliverkosto.fi - Kielikoulutuspolitiikan verkosto

Kieli, koulutus ja yhteiskunta – syyskuu 2012

Teema: Opettajankoulutus ja opiskelu

Kieli, koulutus ja yhteiskunta syyskuu 2012 sarjis

  • Pääkirjoitus: Koulua ja elämää varten Teija Kangasvieri, Karita Mård-Miettinen
  • Opettajankoulutus – edessä vielä parempi tulevaisuus? Päivi HökkäVaikka suomalainen opettajankoulutus on saanut laajasti tunnustusta osakseen, haastavat monet yhteiskunnalliset muutokset tutkimaan opettajankoulutusta kriittisesti. Tarkastelen tässä artikkelissa opettajankoulutuksen kehittämisen ja muutoksen haasteita, joita selvitin helmikuussa 2012 julkaistussa väitöskirjatutkimuksessani. Keskeisinä opettajankoulutuksen muutoksen esteinä tutkimus paljasti kouluttajien ammatillisen identiteetin uudelleenneuvottelun vaikeudet, opettajankouluttajayhteisössä vallitsevan kilpailudiskurssin sekä ristiriidan kouluttajien ammatillisen kehittymisen ja organisaation kehittymisen välillä. Tulosten pohjalta esitän, että opettajankoulutuksen kehittämiseksi ja sen laadun turvaamiseksi tarvitaan resursseja opettajankouluttajien ammatillisen identiteetin uudistumisen tueksi sekä yhteisöllisen tutkivan opettajankoulutuksen rakentamiseksi.
  • Vastavalmistuneiden kielenopettajien ammatillinen kehittyminen ja toimijuus Maria Ruohotie-LyhtyTavassa ymmärtää kieli ja kielenopetus on tapahtunut huomattava teoreettinen muutos viime vuosikymmenien aikana. Käytännön kielenopetuksen muutokset kouluissa ovat kuitenkin olleet hitaita. Muutosprosessin ymmärtämisessä opettajatutkimus on keskeisessä asemassa. Vastavalmistuneiden opettajien käytännön kielenopetuksen muotoutumista ja käsityksiä kielestä oppiaineena selvitettiin Maria Ruohotie-Lyhdyn väitöstutkimuksessa 3-4 ensimmäisen työvuoden aikana. Tulokset nostavat esille opettajankoulutukseen ja kouluihin liittyviä kehittämishaasteita.
  • Nyutexaminerade språklärares syn på lärarutbildningen Marina BendtsenI mitt arbete som lärarutbildare ställer jag mig ständigt frågan hur relevant lärarutbildningen är och hur väl vi inom ramen för utbildningen lyckas förbereda blivande lärare för sitt framtida yrke. Frågan behöver belysas ur olika synvinklar och i föreliggande artikel kommer jag att fokusera på nyutexaminerade språklärares syn på sin utbildning. Vilka aspekter anser de sig ha haft nytta av och vad har varit mindre relevant för deras behov?
  • Matkalla kielikoulutuspoliittiseen toimijuuteen Sirpa LaitinenOpiskelen suomen ja ranskan kielen opettajaksi Jyväskylän yliopistossa ja erikoistun suomi toisena kielenä (S2) -opettajaksi. Tein opettajan pedagogiset opinnot lukuvuonna 2010–2011 ja nyt pakerran parhaillaan graduni parissa. Opintoni ovat siis loppusuoralla, ja valmistuminen häämöttää lähitulevaisuudessa. Nyt onkin hyvä pysähtyä hetkeksi pohtimaan, millaisia eväitä viiden vuoden mittainen opiskelutaival on antanut tulevaisuutta varten. Tarkastelen kirjoituksessani kielikoulutuspoliittisen tietoisuuden heräämistä yliopiston tarjoamalla projektikurssilla ja opetusharjoitteluissa. Miten kielikoulutuspolitiikka nivoutuu osaksi opettajaksi opiskelevan opintoja? Tarkastelun painopiste on omassa innostuksen ja kiinnostuksen kohteessani, S2-opetuksessa.
  • Ammatillisen puolen harjoittelusta lisäarvoa tulevaisuuden kieltenopettajalle Riikka KettunenAineenopettajan pedagogisissa opinnoissa ammatillisen puolen kielenopetus jää usein vieraaksi, eivätkä peruskoulussa ja lukiossa suoritettavat harjoittelut valmenna aikuisopetukseen. Tätä mieltä on Itä-Suomen yliopistossa kieltenopettajaksi opiskeleva Riikka Kettunen. Halu kokeilla jotakin uutta ja omakohtaisen kokemuksen puuttuminen ammattikorkeakoulumaailmasta johdattivat hänet soveltavaan opetusharjoitteluun Jyväskylän ammattikorkeakouluun.
  • Harjoittelu ulkomailla on kielen ja mielen seikkailu Jaana MutanenEnnakkoluulottomuutta, avoimuutta, joustavuutta ja itsenäisyyttä sekä käytöstapoja; kulttuurien välistä sensitiivisyyttä ja rohkeutta puhua vieraita kieliä; itseluottamusta ja kykyä ratkaista ongelmia. Tällainen listaus syntyi, kun kokosimme kansainvälisen harjoittelun TraiNet-asiantuntijaverkostossa keskeisiä ominaisuuksia, joilla pärjää vieraassa kulttuurissa.
  • Interkulttuurinen opettajankoulutus Oulun yliopistossa Katri Jokikokko, Maria-Liisa Järvelä, Rauni RäsänenArtikkelissa kuvataan Oulun Yliopiston Interkulttuurista opettajankoulutusohjelmaa (ITE). Artikkeli esittelee koulutuksen taustaa, syntyhistoriaa, sisältöä ja käytänteitä sekä esittelee koulutusohjelman erityisluonnetta. Artikkelissa korostetaan, että vaikka koulutusohjelman opetuskieli on pääosin englanti, kyseessä ei ole englanninkielinen opettajankoulutus vaan koulutus, joka paneutuu erityisesti kansainvälisyyden ja moninaisuuden kysymyksiin kasvatuksen kentällä.
  • Monikielisyys: kielten kirjoa ja lingua francaa Elina Ahola, Outi PaloposkiTurun yliopistossa toimiva Monikulttuurisuuden ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tutkimuksen verkosto (McNet) järjesti maaliskuussa seminaarin aiheesta Kansallinen ja institutionaalinen monikielisyys. Teemaa käsiteltiin kielioikeuksien ja kielen arkikäytön näkökulmista. Monikielisyyspäivä avarsi ymmärrystä yksittäisten puhujien kielenkäyttötilanteista erilaisissa monikielisissä ympäristöissä, institutionaalisten ja poliittisten päätösten roolista, käytäntöjen eroista ja siitä valtavasta potentiaalista, mikä meillä kaikilla on oman kielemme puhujina ja muiden kielten taitajina.
  • Rehtorin päiväkirja: Päivä ennen juhlaa Mika JärvinenTällä kertaa kurkistamme opettajan päiväkirjan sijaan rehtorin työpäivään kyläkoulussa, jossa toimivat sekä suomenkielinen että ruotsinkielinen alakoulu.