www.kieliverkosto.fi - Kielikoulutuspolitiikan verkosto

Kieli, koulutus ja yhteiskunta – touko-kesäkuu 2012

Teema: Varhainen kielenoppiminen ja -opettaminen

Kieli, koulutus ja yhteiskunta touko-kesäkuu 2012 sarjis

  • Pääkirjoitus: Nuorena vitsa väännettävä Karita Mård-Miettinen
  • Varhaisen kielenoppimisen haasteita ja käytänteitä Euroopassa Karita Mård-MiettinenEuroopan komissio asetti vuoden 2009 lopussa avoimen koordinaatiomenetelmän (OMC, Open Method of Coordination) työryhmän "Early language learning" pohtimaan ennen kouluikää tarjottavan kieltä ja kielellistä tietoisuutta kehittävän toiminnan haasteita ja mahdollisuuksia. EU-maat nimesivät ryhmään kansallisiksi asiantuntijoiksi maksimissaan kaksi edustajaa, joista toinen oli kaikilla mailla virkamiesedustaja ja toinen oli lähes poikkeuksetta akateeminen asiantuntija. Ryhmän jäsenet laativat yhteistyössä käsikirjan (policy handbook), joka sisältää ryhmän keskeiset suositukset ja hyviksi todettuja varhaisen kielenopettamisen esimerkkejä kustakin EU-maasta. Tässä artikkelissa kerrotaan ryhmän toiminnasta ja esitellään avaintekijöitä, joiden ympärille ryhmän suositukset rakentuvat.
  • Tarinoin ja kansanlauluin potkua kulttuurintuntemukseen ja kieltenopiskeluun Kaarina Karjula, Merja KauppinenSastamalan Opistossa on otettu koppi varhaisesta kieltenopetuksesta. Opisto on ollut viime vuosina aktiivinen Euroopan unionin kielten ja kulttuurien opetusta koskevissa hankkeissa. Tavoitteena on ollut innostaa alakoululaisia eurooppalaisten kielten ja kulttuuriperinnön pariin. Opiston suunnittelijaopettaja Kaarina Karjula on ollut mukana luomassa ja toteuttamassa kahta hanketta eli Euroopan lasten liikkuvaa kielikirjastoa (EuroLib) sekä Digitaalisten lastenlaulujen hanketta (FOLK DC). Näissä molemmissa on tartuttu lasten mielenkiintoon, joka kannattelee vieraiden kielten opiskelun alkumetrejä. Tuota kiinnostusta on haluttu ravita taiteen ja kulttuurin elementeillä: liikkuvassa kielikirjastossa tarinoilla ja mielikuvitusta ruokkivilla kuvituksilla, lastenlauluhankkeessa melodialla, rytmillä ja yhdessä laulamalla. Päämäärä on molemmissa hankkeissa yhtäläinen. Lapsia herkistetään havaitsemaan kielten ja kulttuurien moninaisuutta.
  • Flerspråkighet i barns vardag – En handledning för pedagoger som arbetar med små barn Veronica Hertzberg, Johanna SallinenFlerspråkighet är en allt vanligare verklighet för barn i Europa. För att barnen skall kunna utveckla sina språk behöver de språkligt rika miljöer samt medvetna vuxna omkring sig. Därför har Folkhälsan inom det EU-stödda projektet MELT (Multilingual Early Language Transmission) utarbetat ett handledningsmaterial för pedagoger på daghem samt en guide om barns språkutveckling för föräldrar till flerspråkiga barn. Denna artikel ger en överblick av projektet samt presenterar handledningsmaterialet.
  • Kaksikielisyys edesauttaa älyllistä joustavuutta? Matti LaineKaksikielisyyteen näyttää liittyvän etua tietyissä älyllistä joustavuutta vaativissa tehtävissä. Tämä on havaittu sekä lapsilla että aikuisilla, mutta ilmiön mekanismit vaativat vielä selvittämistä.
  • Kokemuksia englanninkielisestä opetuksesta – vanhempien näkökulma Mia ja Antti KohiOlemme viiden hengen espoolainen perhe. Lähes kymmenen viimeisen vuoden ajan joku kolmesta lapsestamme on ollut englanninkielisessä päiväkodissa tai kaksikielisessä opetuksessa. Tässä muutamia ajatuksia kokemuksistamme.
  • Opettajan päiväkirja: Tärkeintä on, että lapsi viihtyy täällä meidän kanssamme Elisa MiettinenHarriet Lindfors on lastentarhanopettaja, joka on työskennellyt yli 20 vuotta Inkerinpuiston kielikylpypäiväkodissa Vaasassa ja ollut aktiivisesti kehittämässä kielikylpypäivähoitoa. Tämänkertainen opettajan päiväkirja perustuu hänen haastatteluunsa.
  • Yhteistyönä kekseliäitä ja kokeellisia lastenkirjoja Sari Mäkinen-LaitilaSeinäjoen ammattikorkeakoulun Kulttuurin yksikön Graafisen muotoilun ja Kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelmat toteuttivat lukuvuoden 2011–2012 aikana uudenlaisen monialaisen projektin. Projektin päämääränä oli suunnitella ja tehdä lastenkirjoja, jotka soveltuvat hyvin satutuokioihin ja kirjastokäyttöön ja jotka muutenkin avaavat uusia ulottuvuuksia lastenkirjojen osalta. Projektiin osallistui 14 graafisen muotoilun ja viisi Kirjasto- ja tietopalvelun opiskelijaa. Maaliskuussa 2012 Layers lastenkirjat -projektin tuloksia esiteltiin Vaasan kaupunginkirjastossa pidetyssä näyttelyssä.
  • Tulevaisuuden koulun aaltoja – Äidinkieltä ja monitekstitaitoja oppimassa Laura Palmgren-Neuvonen, Päivi Jokinen, Marja Hytönen, Riku Korkeamäki, Henna Mikkola, Riitta-Liisa KorkeamäkiViime vuosien mediamaailman muutos tuo haasteita niin oppijoille kuin opettajille. Kommunikaation vallankumouksen myötä kuva on korvannut kirjoituksen ja ruutu kirjan (Kress 2003). Teksteistä on alettu puhua laajassa merkityksessä: kirjoituksen lisäksi luemme ja tulkitsemme päivittäin kuvallisia, äänellisiä, graafisia ja verkkotekstejä. Lapset oppivat ja tottuvat arjessaan käyttämään teknologiaa jo pienestä pitäen. Tämän päivän tekstit ovat paitsi multimodaalisia ja monimediaisia, myös teknologisia. Tässä artikkelissa kerrotaan Oulun yliopiston Future School Research Centerin hankkeista, joiden tavoitteena on tutkia ja kehittää uusia monitekstitaitojen sovelluksia teknologisissa oppimisympäristöissä sekä lisätä niiden käyttöä opetuksen tukena yhteistoiminnallisuuden ja uusien luku- ja kirjoitustaitojen edistämiseksi.
  • Mä haluun oppia kieliä! Innostus kieliin herää kielikerhossa Nina PirttinokkaKielikerhotoiminta on tärkeä osa koulun kielikulttuuria ja tarjoaa oppilaille uuden tavan tutustua eri kieliin. Toiminta tähtää oppilaiden kielellisen innostuksen heräämiseen ja uskallukseen valita eri kieliä jo varhaisessa vaiheessa alakoulussa. Olen ohjannut kielikerhoja kahdessa eri alakoulussa ja tehnyt tutkivan opettajan roolissa pro gradu -tutkielman kielikerhoista ja niiden vaikutuksesta kielelliseen heräämiseen sekä tutkinut, kuinka kielikasvatusta voi toteuttaa kielikerhossa. Tuloksista ilmenee hyvin vahvasti kielikerhojen positiivinen vaikutus oppilaiden kielellisen innostuksen heräämiseen ja leikin varjolla oppimiseen. Tutkielmani otsikossa on lause ”Leikin, siis opin”, ja se kuvastaa kielikerhon tärkeimmät osa-alueet. Tässä artikkelissa esittelen kielikerhotoimintaa Tammelan koulussa Tampereella ja teen kielikerhotoiminnasta kumpuvia johtopäätöksiä oppilaiden kielellisen innostuksen heräämisestä.
  • Kielisuihkutusta Jyväskylän kaupungissa vuodesta 2010 Pia BärlundJyväskylän kaupungissa on tarjottu alakouluikäisille lapsille kielisuihkutusta vuodesta 2010. Toiminta sai alkunsa, kun saksan kielen asemasta kielivalinnoissa huolestuneet muutamat opettajat istuivat alas pohtimaan, kuinka lapset saataisiin innostumaan taas saksan kielestä. Tässä artikkelissa kerrotaan, kuinka Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän yliopiston kielten laitoksen ja opettajankoulutuslaitoksen yhteistyö on laajentunut kahdessa vuodessa koululaisten iltapäivätoiminnasta päiväkoteihin sekä tulevaisuudessa maakuntiin. Artikkelissa pohditaan ensiksi, mitä kielisuihkutus on, minkä jälkeen syvennytään Jyväskylän malliin. Lopuksi perehdytään opiskelijoiden ja päiväkodin henkilökunnan mietteisiin kielisuihkutuksesta.
  • Toisen kielen taitajaksi kielikylpypäiväkodissa Marjo SavijärviSelvitin syksyllä 2011 valmistuneessa väitöskirjassani, miten ryhmä 4-5-vuotiaita suomenkielisiä lapsia oppii ruotsia kielikylpypäiväkodissa. Tutkimustani varten seurasin yhden päiväkotiryhmän toimintaa videoimalla vuorovaikutusta säännöllisin väliajoin kahden ensimmäisen päiväkotivuoden ajan. Selvitin erityisesti oppimisen tapaa: sitä, miten lapset oppivat uutta kieltä päiväkodin arkisissa vuorovaikutustilanteissa. Kerron tässä kirjoituksessa lyhyesti tutkimukseni tuloksista muutaman aineistoesimerkin avulla.
  • Vieraiden kielten opetuksesta päiväkoti Kalinkassa Sauli MiettinenSuomalais-venäläinen päiväkoti Kalinka perustettiin vuonna 1990. Sen tarkoitus oli tarjota kaksikielistä päivähoitoa Suomalais-venäläiseen kouluun meneville lapsille. Alkuperäinen ajatus oli tutustuttaa suomalaisten perheiden lapsia venäjän kieleen ja venäläiseen kulttuuriin. Yhteiskunnalliset muutokset ja erityisesti Neuvostoliiton hajoamisesta aiheutunut muuttoliike ovat asettaneet Kalinkan työlle uusia haasteita – päivähoidon piiriin on tullut suuri joukko venäjänkielisiä perheitä, joiden lapsille on tarjottava tukea oman äidinkielen suhteen sekä mahdollisuus suomen kielen alkeiden sekä maan tapakulttuurin opetteluun ennen koulun aloittamista.
  • Tarvitaanko päiväkodeissa erillisiä suomi toisena kielenä -tuokioita? Maria KelaVieraillessani päiväkodeissa kasvattajat ovat toistuvasti tehneet minulle saman kysymyksen: miten usein meillä pitäisi olla suomi toisena kielenä -tuokio lapsille, joilla on jokin muu kuin suomi kotikielenä. Selvään kysymykseen olen vastannut kuin paha poliitikko, monisanaisesti sanomatta mitään. Pyrin tässä artikkelissa muotoilemaan ymmärrettävän vastauksen minulle esitettyyn tärkeään ja ajankohtaiseen kysymykseen.