Tutkimus

Tällä sivulla esitellään Kielikoulutuspolitiikan verkoston tekemää tutkimusta ja tilauksesta tehtyjä selvityksiä. Niistä on pidetty alustuksia ja esitelmiä erilaisissa tilaisuuksissa ja alan tieteellisissä konferensseissa. Jos haluat käyttää verkoston tutkimusaineistoja esimerkiksi omassa opinnäytetyössäsi, ota yhteyttä tutkimuskoordinaattorin.

 

Opettajien kielikoulutuspoliittinen toimijuus aikuiskoulutuksessa

Karita Mård-Miettinen

Tutkimuksessa tarkastellaan toimijuutta aikuiskoulutuksessa työskentelevien kielten ja viestinnän opettajien kokemana. Aineisto koostuu puolistruktoiduista yksilö- ja parihaastatteluista, joissa vapaan sivistystyön ja ammatillisen aikuiskoulutuksen opettajat pohtivat mm. sitä, mikä heidän toimintaansa ohjaa ja määrittää ja millaisiksi he kokevat omat vaikutusmahdollisuutensa ja roolinsa kielikoulutuksen kentässä.

Mård-Miettinen, K. (2012).Aikuiskoulutuksen kielikouluttajat ja kielikoulutuspoliittinen toimijuus. Kieli, koulutus ja yhteiskunta – joulukuu 2012.

Mård-Miettinen, K. (2012). Opettajien kielikoulutuspoliittinen toimijuus aikuiskoulutuksessa. Esitelmä Kasvatustieteen päivillä 22.11.2012 Helsinki.

 

Päiväkotilasten käsityksiä kielitaidosta, kielenoppimisesta ja kielten käyttämisestä

Karita Mård-Miettinen, Teija Kangasvieri, Elisa Miettinen, Jaana Toomar & Sirpa Laitinen

Keväällä ja kesällä 2012 päiväkotiryhmien kasvattajat ja kieliverkoston tutkijat tekivät strukturoituja yksilö- ja parihaastatteluja 5-6-vuotiaille päiväkotilapsille Ivalossa, Jyväskylässä ja Vaasassa. Lisäksi haastateltuja lapsia pyydettiin piirtämään kuva itsestään oppimassa kieliä. Haastatteluja tehtiin yhteensä 34. Haastatteluvastausten analyysilla pyritään tunnistamaan lapsille tyypillisiä näkökulmia kielitaitoon, kielenoppimiseen ja kielten käyttämiseen. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata kielenoppimista ja kielenkäyttöä lasten näkökulmasta, lasten omalla äänellä.

Toomar, J. & Kangasvieri, T. 2013. ”Menee nukkuun ja sillon vähän miettii” – Lasten käsityksiä kielenoppimisesta. Esitelmä KieliPeda-konferenssissa 17.5.2013 Jyväskylä.

Miettinen, E. & Mård-Miettinen, K. 2012. Lasten käsityksiä kielenoppimisesta. Esitelmä Kielitivoli-seminaarissa 11.12.2012 Jyväskylä.

Miettinen, E. & Mård-Miettinen, K. 2012. ”Menee nukkuun ja sillon vähän miettii” – Lasten käsityksiä kielenoppimisesta. Esitelmä Kasvatustieteen päivillä 23.11.2012 Helsinki.

Mård-Miettinen, K. 2012. Päiväkotilasten käsityksiä kieltenoppimisesta. Esitelmä Varhaiskasvatusmessuilla 5.10.2012 Helsinki.

 

Kielten tarjonta ja kielivalintojen perusteet perusopetuksessa

Teija Kangasvieri, Elisa Miettinen, Pirkko Kukkohovi ja Marita Härmälä

Opetushallituksen julkaisemassa tilannekatsauksessa tarkastellaan perusopetuksen kieltenopiskelua ja kielivalintoja Suomessa ja muissa Pohjoismaissa sekä kielten tarjontaan vaikuttavia alueellisia, paikallisia ja hallinnollisia tekijöitä. Katsauksessa on myös valotettu vieraan kielen opiskelumotivaation merkitystä kieltenopiskelussa. Lisäksi siinä käsitellään vanhempien, vertaisryhmien ja median vaikutusta kielivalintoihin. Samoin tarkastellaan työelämän näkemyksiä eri kielten tarpeesta ja kielten opetuksen laatuun vaikuttavia tekijöitä. Katsaus perustuu tutkimuskirjallisuuteen, tilastoihin ja muuhun aiheesta julkaistuun materiaaliin.

Kielten tarjonta ja kielivalintojen perusteet perusopetuksessa (julkaisu)

Kielten tarjonta ja kielivalintojen perusteet perusopetuksessa (tiivistelmä)

Opetushallituksen lehdistötiedote 19.12.2011

 

Selvitys kotimaisten kielten kielikylpyopetuksen ja vieraskielisen opetuksen tilanteesta Suomessa: Kuntatason tarkastelu

Teija Kangasvieri, Elisa Miettinen, Hannele Palviainen, Taina Saarinen ja Timo Ala-Vähälä

Kielikylpyopetusta ja vieraskielistä opetusta on Suomessa annettu jo parinkymmenen vuoden ajan, mutta kuntatasolla asiaa on tutkittu yllättävän vähän. Tässä selvityksessä kartoitetaan Suomen kuntien kielikylpyopetuksen ja vieraskielisen opetuksen tilaa ja tulevaisuuden suunnitelmia varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Kunnille tehdyn kyselyn lisäksi aineistona käytettiin kuntien omia tilastoja ja aiempaa tutkimusta.

Selvityksen perusteella kielikylpytoiminta ja erityisesti vieraskielinen opetus on hajanaista, kun saman nimikkeen alla saatetaan järjestää hyvinkin erilaista toimintaa. Pätevistä kielikylpyopettajista ja vieraskielistä opetusta antavista opettajista on pulaa, ja selvityksessä tehdäänkin myös opettajankoulutusta koskevia ehdotuksia. Kielikylpyopetuksen ja erityisesti vieraskielisen opetuksen tarpeen arvellaan kunnissa tulevaisuudessa kasvavan, mutta kuntien taloustilanteen lisäksi myös pedagogiset muutokset haastavat kielikylpyopetusta ja vieraskielistä opetusta tulevaisuudessa.

Tämä julkaisu on tarkoitettu tutkijoiden ja päätöksentekijöiden käyttöön, ja se soveltuu myös kielikoulutuspolitiikan oppimateriaaliksi.

ISBN 978-951-39-4501-5 / 96 s. / 15 €

Julkaisua voit tilata painettuna osoitteesta solki-info@jyu.fi

Julkaisu PDF-versiona

 

Kielikoulutusbarometri 2011

Kysely eduskuntavaaliehdokkaille kielikoulutuksesta

Kevään 2011 aikana toteutettiin kielikoulutusbarometri, jolla kartoitettiin eduskuntavaaliehdokkaiden näkemyksiä koulujen kieltenopetuksesta, maahanmuuttajien kielikoulutuksesta ja eri kielten tärkeydestä työelämässä. Barometri tehtiin ehdokkaille siksi, että kielikoulutuksen valtakunnallisen ja paikallisen kehittämisen kannalta on tärkeää, että myös poliitikkojen mielipiteitä kysytään. Barometri koostui mm. väittämäpatteristosta, johon ehdokkaat vastasivat 5-portaisella Likertin asteikolla. Barometriin vastasi 535 ehdokasta, ja eniten vastauksia saatiin Uudenmaan, Helsingin ja Varsinais-Suomen vaalipiireistä. Puolueista aktiivisimpia olivat Vihreät, Vasemmisto, Kristillisdemokraatit, Perussuomalaiset ja SDP. Barometrin tarkempia tuloksia voit lukea tästä.

Julkaisut:

Härmälä, M. (2013). Language education in Finland: Is there a skills mismatch between the skills acquired at school and the skills needed in Finnish working life? In May, S. (Ed.) LED2011: Refereed conference proceedings of the 3nd International Conference on Language, Education and Diversity. Auckland, New Zealand: University of Auckland. ISBN: 978-0-473-24021-9

Härmälä, M. (2012). The language education barometer: What kind of perceptions do candidates for Parliament have about Finnish language education? In Marina Bendtsen, Mikaela Björklund, Liselott Forsman & Kaj Sjöholm (eds.) Global Trends Meet Local Needs. Report from the Faculty of Education, Åbo Akademi University No 33, Vasa 2012, 71-82.

Härmälä, M. (2011). Kieli- ja viestintätaidot tutkintoon valmistavassa koulutuksessa. Lähde liikkeelle. Ammatillisten tutkintojen tiedotuslehti, syksy 2011, 28–29.

Härmälä, M. & Kyllönen, T. (2011). Kielikoulutusta tutkitaan. Keskisuomalainen, 4.5.2011.

 

Kuntatutkimus

Kuntatutkimuksessa (2008–2010) selvitettiin kielikoulutuspoliittisen päätöksenteon prosesseja kuntatasolla. Tutkimuksessa kartoitettiin kuntatason koulutuspoliittisten päätöksentekijöiden näkemyksiä kielikoulutuksesta ja sen kehittämisestä kunnissa. Tutkimuskohteena oli kaksi vuoden 2009 alussa syntynyttä kuntaliitostapausta: kolmen kunnan kuntaliitos Keski-Suomessa ja kymmenen kunnan kuntaliitos Lounais-Suomessa. Tutkimusaineisto kerättiin lokakuussa 2008 kuntavaalien alla kuntavaaliehdokkaiden kyselyllä ja kesällä 2009 kuntapäättäjien haastatteluilla. Tutkimusaineistoon kuului myös sanomalehti- ja dokumenttiaineistoja sekä puolueiden valtakunnalliset kuntavaaliohjelmat vuodelta 2008.

Tutkimustulokset osoittavat, että kielikoulutus ei vaikuta olevan erityisen keskeinen kehittämiskohde kunnissa, eikä se ole kuntapäättäjien mielestä mitenkään etusijalla kuntien koulutuksessa. Kielikoulutus ei myöskään ollut koulutuspoliittisesti tärkeä asia kuntien sivistyslautakunnissa. Vieraiden kielten opetus ei siis vaikuta näkyvän paikallisesti sen paremmin kuin kansallisestikaan. Kuntien välillä oli kuitenkin havaittavissa joitakin eroja siinä, miten esimerkiksi vieraiden kielten opiskelun vähenemiseen suhtauduttiin, ja millaisia ratkaisuja kieltenopetuksen suhteen paikallisesti tehtiin. Kunnan kielikoulutuspolitiikassa tehdyt päätökset olivat siis riippuvaisia kuntapäättäjästä yksilötason toimijana. Tästä seuraakin kaksi kysymystä: koska vaikuttaa siltä, ettei kielikoulutuspolitiikkaa tehdä tietoisesti kunnissa, niin missä sitä sitten tehdään? Entä mahdollistaako nykyinen hajautettu koulutuspoliittinen päätöksenteko myös kielikoulutuksen alueellisen epätasa-arvon?

Julkaisut:

Kyllönen, T., Saarinen, T. & Pöyhönen, S. (2009). Salon ja Jyväskylän kuntavaaliehdokkaiden mielipiteet kielikoulutuspolitiikasta: Myönteisyyttä maahanmuuttajien kielikoulutukseen. Kuntalehti (4), 47.

Kyllönen, T. & Saarinen, T. (2010). ”Ei oo koulun tehtävä” – Kuntapäättäjien käsityksiä työelämän kielitaitotarpeiden huomioimisesta perusasteella ja toisella asteella. Teoksessa Mikel Garant & Mirja Kinnunen (toim.) Ammatillinen viestintä, koulutus ja kulttuuri – Professional communication, education and culture. AFinLAn vuosikirja 68. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 9–28.

Kyllönen, T. & Saarinen, T. (2010). Kielikoulutuspolitiikkaa kunnissa. Kieli, koulutus ja yhteiskunta – elokuu 2010.