Kielikoulutuspolitiikan verkosto

Kielikoulutuspolitiikan verkosto (Kieliverkosto) tuo yhteen kielikoulutuksen toimijoita, lisää tietoisuutta kielikoulutuksen moniulotteisuudesta ja vaikuttaa kielikoulutusta koskeviin päätöksiin Suomessa. Kieliverkosto tarjoaa tietoa kielikoulutuksesta päätöksentekijöille, opettajille, tutkijoille ja muille sidosryhmille, luo yhteistyömahdollisuuksia alueen kehittämiseen sekä kehittää kansallista ja kansainvälistä alueen tutkimusta ja koulutusta.

Kieliverkosto on toiminut opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella vuodesta 2009. Vuonna 2010 ministeriö osoitti Jyväskylän yliopistolle valtakunnalliseksi tehtäväksi koordinoida kansallista kielikoulutuspolitiikan tutkimus- ja kehittämisverkostoa. Ensimmäinen toimintakausi jatkui vuoteen 2012 asti, ja toinen toimintakausi sijoittui vuosille 2013–2016. Vuonna 2017 käynnistyi kolmas rahoituskausi, joka kestää vuoteen 2020 saakka. Kieliverkostoa koordinoidaan Soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa.

Lataa verkoston esittely (pdf) tästä.

Kieliverkoston tehtävät

Verkoston päätehtävä on vaikuttaa kielikoulutuspoliittiseen päätöksentekoon, joka pohjautuu tutkimustietoon sekä kielikoulutuspolitiikan käytännön asiantuntijoiden vankkaan osaamiseen ja kokemukseen.

Tätä tehtävää tukevat:

  • tiedottaminen,
  • tutkimus ja
  • koulutus.

Verkosto on avoin foorumi kaikille kielikoulutuksesta kiinnostuneille. Keskeiset kohderyhmät ovat eri tasojen päätöksentekijät (esim. viranomaiset, työnantajat, oppilaitosten johto), kielikoulutuksen tarjoajat, kouluttajat, opettajat, opiskelijat ja tutkijat.

 

Toiminnan arvot

Kieli on keskeinen osa kaikkea yhteiskunnan toimintaa.

Kielikoulutuksessa otetaan huomioon kaikki kielet asettamatta niitä vastakkain.

Kieliä opitaan arjessa, harrastuksissa, oppilaitoksissa ja työssä – siellä missä ihmiset käyttävät kieltä. Näitä kaikkia oppimisen tapoja tunnistetaan, tunnustetaan ja hyödynnetään kielikoulutuksen päätöksenteossa ja toteutuksessa.

 

Teemavuodet

Kieliverkoston tavoitteita ja arvoperustaa toteutetaan vuosittain vaihtuvien teemojen avulla ottaen kuitenkin huomioon laajat kehityskaaret.

Ensimmäisen toimintakauden teemat:

  • monikielisyys (2010)
  • työelämän kieli- ja viestintätaidot (2011)
  • opettajankoulutus (2012)

Toisen toimintakauden teemat:

  • vähemmistöt (2013)
  • osaaminen (2014)
  • kielikoulutus ja talous (2015)
  • verkostot ja yhteistyö (2016)

Kolmannen toimintakauden aloittaa yksilön, koulutuksen ja yhteiskunnan monikielisyyden teemavuosi (2017).

Teemavuoden keskeiset tapahtumat ovat Kieliparlamentti, seminaarit ja työpajat sekä yhteistyötapaamiset. Tiedottaminen, tutkimus ja koulutus pureutuvat teemavuoden kysymyksiin ja laajempiin kielikoulutuspolitiikan alueisiin.

 

Verkoston valtakunnallinen ohjausryhmä 2017–2020

Puheenjohtaja

 
  • professori Sari Pöyhönen,
    Jyväskylän yliopisto (kielikoulutuspolitiikka, maahanmuuttajien koulutus)
 

Jäsen

Varajäsen

  • puheenjohtaja Jenni Alisaari,
    Suomi toisena kielenä -opettajat ry
  • lehtori Irma Asikainen,
    Suomi toisena kielenä -opettajat ry
  • universitetslärare Marina Bendtsen,
    Åbo Akademi (språkdidaktik, lärarprofessionalisering)
  • lektor Diane-Christine Blusi, Vasa övningsskola
  • erityisasiantuntija Kati Costiander,
    Opetushallitus (varhaiskasvatus, varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016)
  • erityisasiantuntija Kirsi Tarkka, Opetushallitus/varhaiskasvatus
  • johtaja, professori Ulla-Maija Forsberg,
    Kotimaisten kielten keskus
  • erityisasiantuntija Matti Räsänen,
    Kotimaisten kielten keskus (kielipolitiikka, sanasto ja termit, kielioppi, viranomaisviestintä)
  • toiminnanjohtaja Anne Helttunen,
    Äidinkielen opettajain liitto ÄOL ry
  • puheenjohtaja Sari Hyytiäinen,
    Äidinkielen opettajain liitto ÄOL ry
  • johtaja Ville Jakkula,
    Lapin yliopiston kielikeskus
  • johtaja Heidi Jauni,
    Tampereen teknillisen yliopiston kielikeskus
  • professori Ritva Kantelinen,
    Itä-Suomen yliopisto
  • yliopistonlehtori (kielipedagogiikka) Lea Meriläinen,
    Itä-Suomen yliopisto
  • puheenjohtaja Sanna Karppanen,
    Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry
  • varapuheenjohtaja Kari Jukarainen,
    Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry
  • hallituksen jäsen, omakielinen opettaja ja kääntäjä Samran Khezri, Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten opettajien liitto EKKOL ry & Turun normaalikoulu ja Puropellon koulu, Turku
  • varapuheenjohtaja Monika Haanpää, Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten opettajien liitto EKKOL ry & tohtorikoulutettava, Turun yliopisto
  • opetusneuvos Paula Mattila,
    Opetushallitus/yleissivistävä koulutus

 

  • opetusneuvos Katri Kuukka,
    Opetushallitus (maahanmuuttajien opetus ja koulutuksen kehittäminen, suomi toisena kielenä -opetus, toisen kielen oppijan arviointi, koulun johtaminen)
  • opetusneuvos Armi Mikkola,
    Opetus- ja kulttuuriministeriö
  • opetusneuvos Minna Polvinen,
    Opetus- ja kulttuuriministeriö (yleissivistävä koulutus, kielikoulutus, EU:n koulutuspolitiikka)
  • lehtori Kaarina Murtola,
    Laurea-ammattikorkeakoulu (suomi, suomi vieraana kielenä, tutkimusviestintä, yhteisöviestintä)
  • tutkijayliopettaja Taina Juurakko-Paavola,
    Hämeen ammattikorkeakoulu
  • yliopistonlehtori Karita Mård-Miettinen,
    Jyväskylän yliopisto
  • professori Siv Björklund,
    Åbo Akademi
  • toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen,
    Kansalaisopistojen liitto KoL (aikuiskoulutus, elinikäinen oppiminen, laatutyö, kehittäminen, verkostot)
  • hallintokoordinaattori Viljami Wiirilinna,
    Kansalaisopistojen liitto KoL
  • rehtori Harri Rinta-aho,
    Etelä-Tapiolan lukio (IB-lukio)
  • rehtori Harri Korhonen,
    Espoonlahden lukio (kielet ja kansainvälisyys -painotteinen lukio)
  • professori Liisa Tainio,
    Helsingin yliopisto
  • yliopistonlehtori Maria Ahlholm,
    Helsingin yliopisto (suomi toisena kielenä, valmistava opetus, kielitietoinen luokkahuone)
  • yliopistonopettaja Jaana Toomar,
    Jyväskylän yliopisto
  • pedagoginen yliopistonlehtori
    Marjo Vesalainen, Helsingin yliopisto (kielten opettajien koulutus, kielitaidon arviointi, kielten opetus yliopistossa, motivaatio)
  • yliopisto-opettaja Outi Veivo,
    Turun yliopisto (vieraiden kielten oppiminen, monikielinen kääntäjänkoulutus)
  • tutkijatohtori Milla Luodonpää-Manni,
    Turun yliopisto (kielikasvatus, kansainvälisyys, kielellisten merkitysten rakentuminen)

Vastuulliset tutkijat
(Soveltavan kielentutkimuksen keskus)

  • tutkimusavustaja Erja Kyckling (tutkimuskoordinaattori Teija Kangasvierin sijainen 12.4.2018 asti)
  • yliopistotutkija Heidi Vaarala (kielikoulutuspolitiikka, suomi toisena kielenä -opetus)
  • yliopistotutkija Taina Saarinen (kielikoulutuspolitiikka, koulutuspolitiikka, korkeakoulutus)