Kieli, koulutus ja yhteiskunta – joulukuu 2012

Teema: Ammatillisen ja erityisalan kieltenopetus ja -opettajuus
Tapahtuipa kerran (jos toisenkin) eräässä korkeakoulussa

Pääkirjoitus: Työelämälähtöistä ja alakohtaista kieltenopetusta

Taina Juurakko-Paavola ja Karita Mård-Miettinen

 

Ammattikorkeakoulun kieltenopettaja – monipuolinen osaaja, verkostoitunut asiantuntija ja innostava valmentaja

Taina Juurakko-Paavola

Ammattikorkeakoulujen kieltenopettajat työskentelevät tällä hetkellä isojen muutosten keskellä olevissa organisaatioissa. Millaista osaamista heillä tulisi olla nyt ja etenkin tulevaisuudessa, jotta he selviävät niin päivittäisestä työstään opiskelijoiden kanssa kuin isoista muutostilanteista? Tähän kysymykseen etsin vastausta tässä artikkelissa.

 

Uusi maailma avautuu ja vie mukanaan – opetusharjoittelijana ammattikorkeakoulussa

Katja Oinonen

Laivanupotuksen pelaamista, videopätkien katselua, kulttuuritietoutta ja rentoa menoa. Ei läksyjen tekemisen tai tekemättä jättämisen valvontaa, huomauttelua pipon pitämisestä sisällä tai kieltoja olla heittelemättä kuminpalasia. Eikö kuulostakin houkuttelevalta opetustehtävältä tai harjoittelupaikalta? Niin minustakin. Mistä moisen sitten voi löytää?

 

Kun kieli tulee kasvoille – kielitaitokasvot AMK-opiskelijoiden vuorovaikutuksen osana

Tarmo Ahvenainen

Useimmat meistä ovat kokeneet tilanteen, jossa olemme olleet haluttomia puhumaan vierasta kieltä. Monet meistä ovat olleet myös tilanteissa, joissa meillä on ollut tarve ottaa puhekumppani jotenkin erityisellä tavalla huomioon, koska olemme vaistonneet hänessä epävarmuutta käyttää sitä yhteistä kieltä, jolla olemme puhuneet. Kun suomalainen ranskaa innokkaasti puhuva turisti saa Ranskassa vastaansa englanninkielisen vastauksen, hän voi ilostua koetusta vastaantulosta – tai harmistua koska hänen kielensä ei tunnu kelpaavan. Näitä tapauksia voidaan tarkastella kielitaitokasvojen kannalta, eli sen kuvan kannalta, jonka me koemme muiden näkevän meistä kielenkäyttäjänä. Tässä artikkelissa valotetaan kielitaitokasvoja osana vuorovaikutusta, sekä pohditaan lyhyesti kielitaitokasvojen huomioon ottamista kielen opetuksessa. Osa esimerkeistä on työn alla olevan väitöstutkimukseni empiirisestä aineistosta, jossa tutkin AMK-opiskelijoita kansainvälisessä workshopissa.

 

”Liike-englantia olen oppinut työelämässä” – Muulla tavoin hankittu kieliosaaminen näkyväksi korkeakouluopinnoissa

Anneli Airola

Artikkelissa käsitellään aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (AHOT) menettelytapoja ammattikorkeakouluissa. Kieli- ja viestintäopintojen AHOT-menettelyt ammattikorkeakouluissa linkittyvät korkeakoulujen kieli- ja viestintäopintojen (AHOT)-suosituksiin. Suositukset on laadittu AHOT korkeakoulussa -hankkeessa syksyllä 2011 yhteistyössä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kieli- ja viestintäasiantuntijoiden kanssa.

 

Pedagoginen viitekehys ohjaamassa kielikeskuksen kieli- ja viestintäkoulutusta

Kaisa Alanen ja Tiina Männikkö

Tässä artikkelissa kerromme Tampereen yliopiston kielikeskuksen pedagogisesta viitekehyksestä ja sen merkityksestä opetussuunnitelmatyössä ja opetuksessa. Kerromme myös opettajien, opetusharjoittelijoiden ja opiskelijoiden näkemyksiä siitä, miten pedagoginen viitekehys näkyy käytännön opetuksessa.

 

”Tillsammans förstod vi varandra” – om samarbetet i kursen i det andra inhemska språket mellan Vasa universitet och Åbo Akademi i Vasa

Sirpa Sipola ja Marit West-Sjöholm

Under läsåret 2011–12 genomfördes ett språksamarbete mellan Språktjänsten vid Vasa universitet och Centret för språk och kommunikation vid Åbo Akademi i Vasa. Samarbetet ordnades inom ramen för kursen i det andra inhemska språket (5 sp) vid respektive universitet. Det omfattade tre närträffar och en gemensam nätbaserad skriftlig uppgift. Samarbetet genomfördes under en period på två veckor och sammanlagt 127 studenter med varierande studieinriktning deltog. Syftet var att skapa förutsättningar för aktiv språkanvändning och språktillägnande i en vidare kontext än den som traditionell klassrumsundervisning erbjuder. Målet var att ge studenterna möjlighet att använda det andra inhemska språket i autentiska situationer och att öva språket tillsammans med personer som talar språket som sitt modersmål.

 

Aikuiskoulutuksen kielikouluttajat ja kielikoulutuspoliittinen toimijuus

Karita Mård-Miettinen

Artikkelissa kerrotaan Kieliverkoston opettajankoulutuksen teemavuonna toteutetusta haastattelututkimuksesta, jossa tarkastellaan kielikoulutuspoliittista toimijuutta aikuiskoulutuksessa työskentelevien kielikouluttajien kokemana. Artikkelissa pohditaan aineistoesimerkkien kautta mm. mitä kielikoulutuspolitiikka on aikuiskoulutuksen kielikouluttajien mielestä, ketkä heidän mielestään ovat kielikoulutuspoliittisia toimijoita ja kokevatko he itse olevansa sellaisia. Lisäksi tarkastellaan sitä, mikä heidän kokemuksensa mukaan ohjaa ja määrittää heidän toimintaansa aikuiskoulutuksen kielikouluttajina ja millaisiksi he kokevat omat vaikutusmahdollisuutensa ja roolinsa.

 

Opettajan päiväkirja: Amisenglantia joka lähtöön

Opettajan päiväkirja -sarjan viimeisessä osassa työpäivästään kertoo Satakunnan ammattiopiston lehtori, joka opettaa englannin kaksi kaikille pakollista kurssia autonasentajille, kuljettajille, talonrakentajille, kiinteistönhoitajille, koneistajille, levyseppähitsaajille, sähkö- ja automaatioasentajille, kokeille, tarjoilijoille, vaatetusompelijoille, kampaajille ja kosmetologeille. Lisäksi opettajan repertuaariin kuuluu valinnaista englantia, kielisuihkuranskaa ja psykologiaa.