Kieli, koulutus ja yhteiskunta – lokakuu 2017

  • Pääkirjoitus: (Moni)kielisyys korkeakoulutuksessa Taina Saarinen
  • Kansainvälinen opiskelija - kuka olet, minne menet? Heidi Vaarala ja Erja KycklingKansainvälisten opiskelijoiden määrä Suomessa on lisääntynyt nopeasti lyhyessä ajassa. Globaalien työelämän ja liikkuvuuden muutosten sekä opiskelijoiden määrällisen kasvun myötä joukko moninaistuu entisestään. Suomeen tullaan monenlaisin kieli-, kulttuuri- ja koulutustaustoin, eikä opiskelijan polku korkeakouluopintojen jälkeen ole kiveen hakattu: jäädä vai lähteä? Tässä artikkelissa tarkastellaan kansainvälisen opiskelijan käsitettä ja muutaman kansainvälisen opiskelijan ajatuksia opiskelusta ja tulevaisuudesta Suomessa. Artikkeli pohjautuu keväällä 2016 julkaistuun selvitykseen (Saarinen, Vaarala, Haapakangas & Kyckling 2016).
  • Korkeakoulutetun maahanmuuttajan oikeus oppia suomea Inkeri LehtimajaUuden kotimaan kielen oppimisessa ei ole kyse ainoastaan ulkopuolelta asetettujen vaatimusten täyttämisestä vaan myös yksilön oikeudesta osallistua niin sosiaaliseen elämään, yhteiskuntaan kuin työmarkkinoille. Tämä oikeus koskee myös korkeakoulutettuja, englantia työkielenään käyttäviä maahanmuuttajia. Olennaista on nähdä kehittyvä kielitaito jatkumona, josta on hyötyä joka vaiheessa.
  • Kieli-ideologiat Suomen yliopistoissa: monikielisyys vai English only? Sabine YlönenEri kielten rooleja Suomen yliopistoissa on tutkittu Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen FinGer-projektissa (German as a vehicular language in academic and business contexts in Finland). Tässä artikkelissa keskitytään kieliasenteisiin ja kieli-ideologioihin yliopistoissa ja pohditaan niiden vaikutuksia yleisiin kieliasenteisiin.
  • Helsingfors universitet – en tvåspråkighet i förändring Jenny SylvinDenna artikel handlar om tvåspråkigheten vid Helsingfors universitet. I takt med att engelskan blivit det överlägset mest använda språket i världen har kunskaperna i andra språk minskat. I Finland har engelskans spridning lett till att finländarna lär sig allt färre språk. Också kunskaperna i svenska, som är det andra nationalspråket i Finland, har sjunkit, även om svenskan är ett obligatoriskt ämne i de finska skolorna. I denna artikel vill jag visa hur språkkunskaper och attityder påverkar svenskans ställning vid Helsingfors universitet. Denna artikel baserar sig på materialet och resultaten för min doktorsavhandling, som blir färdig år 2018.
  • Yliopistojen kielikeskukset - monikielisyys ja muuttuvat toimintaympäristöt Antti Hildén ja Peppi TaalasKoulutuksellisen tasavertaisuuden idean mukaisesti kielikeskusjärjestelmä on 1970-luvun lopulta mahdollistanut kaikille yliopisto-opiskelijoille opinnoissa tarvittavan ja työelämän kannalta oleellisen kielitaidon hankkimisen. Tarkastelemme tässä artikkelissamme, miltä tämä tasavertaisuus tänään näyttää ja miltä kielikeskusten tulevaisuus vaikuttaa suomalaisessa korkeakoulukentässä. Artikkelia varten keräsimme kirjoittamisen taustaksi ajatuksia eri yliopistojen kielikeskuksista.
  • Monikielistä pedagogiikkaa yliopiston viestintä- ja kieliopinnoissa Juha JalkanenTyötä tehdään nykypäivänä yhä enemmän monikielisissä, monikulttuurisissa ja monimediaisissa toimintaympäristöissä. Monikielisyys näkyy kuitenkin vielä toistaiseksi melko vähän kielipedagogiikassa: kieliä opetetaan ja opitaan irrallaan sekä toisistaan että muista opinnoista. Kuvaan tässä artikkelissa Jyväskylän yliopistossa tehtyä viestintä- ja kieliopintojen kehittämistyötä, jonka lähtökohtina ovat olleet monikielisyys, tieteenalalähtöisyys ja oikea-aikaisuus. Myös osaamisen kehittymistä on pystytty entistä paremmin suunnittelemaan jo ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien.
  • Kielen merkitys korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien ohjaamisessa Heidi Stenberg, Marianne Autero ja Marita HäkkinenTilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan Suomessa asui vuoden 2016 lopussa 353 993 äidinkieleltään vieraskielistä henkilöä. Äidinkielenään kotimaisia kieliä puhuvien määrä laski jo kolmantena vuotena peräkkäin vieraskielisten määrän kasvaessa runsaalla 24 000 henkilöllä (ks.Tilastokeskus 2017). Tämän hetkinen arvio on, että vuonna 2030 Suomessa elää puoli miljoonaa ulkomaalaistaustaista henkilöä. Vuonna 2016 käynnistyneellä SIMHE-palveluiden vastuukorkeakoulutoiminnalle on jo tilastojenkin perusteella tarvetta.
  • Ammatillisen kielitaidon kehittyminen sairaanhoitajien pätevöitymiskoulutuksessa Sirpa Rajala ja Mervi TakaeilolaMissä ja miten maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajien suomen kielen taito kehittyy? Millaisia tehtäviä tai oppimistilanteita ja -ympäristöjä tarvitaan? Keskitymme tässä artikkelissa kuvaamaan muutamia Urareitti-hankkeen mahdollistamia opetuskokeiluja, jotka toteutettiin Turun ammattikorkeakoulussa nykyisessä sairaanhoitajakoulutuksen opetussuunnitelmassa. Sisätautipotilaan hoitotyö -opintojaksolla kokeiltiin moduulimaista rakennetta, joka on tarkoitus ottaa käyttöön myöhemmin koko koulutuksen rakenteeksi. Millaisena opiskelijat kokivat moduulimallisen opetuksen, jossa integroitiin ammatillista sisältöä ja suomen kieltä toiminnallisemmiksi kokonaisuuksiksi? Mitä teimme konkreettisesti opintojaksolla eri tavalla kuin aiemmin?
  • Saksan kielelle tarvetta pohjalaisyrityksissä Anneli AirolaKirja-arvio: Margit Breckle & Marleena Rinne: Yritysviestintä pohjalaismaakuntien ja saksankielisten maiden välillä. 2016. Vaasan yliopiston julkaisuja. Selvityksiä ja raportteja 209.