Suomi
https://www.kieliverkosto.fi
Ensivaikutelmat kielitaidon arvioinnissa
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-maaliskuu-2022/ensivaikutelmat-kielitaidon-arvioinnissa
Kielitutkintoon osallistuvalla on pelissä usein korkeat panokset: kansalaisuus, työ- tai opiskelupaikka. Tästä syystä arvioinnin on tärkeää olla luotettavaa ja oikeudenmukaista. Aiempien tutkimusten valossa tiedämme, että vaikka arviointi perustuu pohdittuihin kriteereihin yksityiskohtaisine määritelmineen, arviointia ohjaavat myös erilaiset ensivaikutelmat oppijasta. Ensivaikutelmilla on merkitystä etenkin silloin, kun ne vaikuttavat/johtavat oletuksiin ja odotuksiin oppijoiden kielitaidosta. Tällainen arviointikäyttäytyminen ei kuitenkaan ole toivottavaa, koska arvioinnissa tulee aina pyrkiä objektiivisuuteen. Tässä Rikkinäistä suomea -hankkeen tutkimustuloksiin perustuvassa artikkelissa esittelemme, miten erityisesti sukupuoli vaikuttaa arviointipäätöksiin valtakunnallisen arviointijärjestelmän, Yleisten kielitutkintojen (=Yki) suomen puhumisen osakokeessa.No publisherErja KilpeläinenYleiset kielitutkinnotsuomen kielen testisuomen kielikielitaidon arviointikriteeriperusteinen arviointiarviointikriteeritensikielisukupuolikäsityksetvaikutelmatthainkieliset2022/03/23 16:01:00 GMT+2SivuOpettajien ja opettajaopiskelijoiden käsityksiä kielestä ja kielitietoisuudesta
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-joulukuu-2020/opettajien-ja-opettajaopiskelijoiden-kasityksia-kielesta-ja-kielitietoisuudesta
Tarkastelemme tässä kirjoituksessa opettajien sekä opettajaksi suuntautuvien yliopisto-opiskelijoiden käsityksiä kielestä ja kielitietoisuudesta, jotka ovat voimassa olevien opetussuunnitelmien (ESIOPS, POPS, LOPS) keskiössä. Aineisto on kerätty nykyisten Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden voimaan astumisen jälkeen vuosina 2017–2019, ja se koostuu kahden kielitietoista koulutusta käsittelevän koulutuskokonaisuuden ennakkotehtävistä sekä yliopisto-opiskelijoille suunnatusta kyselystä. Tässä yhteydessä keskitymme tehtäviin, joissa osallistujia pyydettiin määrittelemään kieltä ja kielitietoisuutta. Aineisto osoittaa, että niin koulutuksen kentällä vallitsevat kuin yksilöllisetkin käsitykset kielitietoisuudesta ovat vaihtelevia, moniulotteisia ja muuntuvia, eikä niitä voida olettaa yhteneviksi edes valveutuneessa ja valikoituneessa asiantuntijajoukossa. Käsityksiä jakamalla ja niistä keskustelemalla voidaan kuitenkin päästä lähemmäksi kollegiaalista yhteisymmärrystä ja opetuksen valtakunnallisia tavoitteita.No publisherErja Kilpeläinenkielitietoisuuskielikäsityksetkäsityksetkieltenopettajatopettajaopiskelijatkielitietoinen pedagogiikkapedagogiikka2020/12/02 14:51:00 GMT+2Sivu#kielitietoisuus #kielellisestivastuullinenopetus #kielellisestivastuullistavaopetus – twiittejä käsiteviidakosta
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-joulukuu-2020/kielitietoisuus-kielellisestivastuullinenopetus-kielellisestivastuullistavaopetus-twiitteja-kasiteviidakosta
Sekä tieteessä että arkipuheessa käydyissä keskusteluissa on viime aikoina ilmennyt tarve tarkentaa käsitteitä, joita käytetään keskusteltaessa eri kielitaustoista tulevista oppijoista ja heidän opettamisestaan. DivED-hanke järjesti kesäkuussa 2020 pohjoismaisen käsiteseminaarin. Tässä tekstissä esitellään seminaarista twiiteiksi muotoiltujen ajatusten taustoja ja jatketaan keskustelua aiheesta.[1]No publisherErja Kilpeläinenkäsitteetkäsityksetkielitietoisuuskielellisesti vastuullinen pedagogiikkaensikielimonikielisyys2020/12/02 14:50:00 GMT+2Sivu"En pysty ottamaan valinnaista kieltä vaikka haluaisin” – Valinnaiset kielet vähenevät lukiossa
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-syyskuu-2020/en-pysty-ottamaan-valinnaista-kielta-vaikka-haluaisin-valinnaiset-kielet-vahenevat-lukiossa
"Liian iso painoarvo annetaan pitkän matikan lukemiselle, ja se on omiaan tappamaan nuorten kieli-innostuksen.” Näin vastasi eräs valinnaisia kieliä opiskeleva lukiolainen keväällä 2020 kysymykseen siitä, millaiset seikat vaikeuttavat valinnaisten kielten opiskelua lukiossa. Valinnaisten kielten opiskelijamäärät lukiossa ovat laskeneet jo usean vuoden ajan, minkä takia moni kielialalla toimiva on huolissaan kielten opiskelun tulevaisuudesta. Opettajien näkemyksiä valinnaisten kielten opiskelijamäärien vähenemisen syille on jo selvitetty, mutta ongelman kokonaisvaltaisen ymmärtämisen kannalta on tärkeä kuulla myös lukiolaisia. Tästä syystä Alina Kiehelä tutki keväällä 2020 toteuttamassaan pro gradu -tutkimuksessa valinnaisten kielten opiskelun vähenemisen syitä lukiolaisten näkökulmasta. Tässä artikkelissa esittelemme tämän tutkimuksen tärkeimpiä tuloksia.No publisherErja Kilpeläinenvalinnaiset kieletkielivalinnatkielten opiskeluvieraiden kielten opetuslukiokoulutuskielivarantoopiskelijatkäsitykset2020/09/09 12:45:00 GMT+2SivuKohti monikielistä akateemista asiantuntijuutta: yliopisto-opiskelijoiden käsityksiä kielenoppimisesta
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-joulukuu-2021/kohti-monikielista-akateemista-asiantuntijuutta-yliopisto-opiskelijoiden-kasityksia-kielenoppimisesta
Tässä artikkelissa tarkastelen ensimmäisen vuoden yhteiskuntatieteiden opiskelijoiden käsityksiä kielenoppimisesta ja omasta toimijuudestaan. Kuvailen tutkimuksen lisäksi Jyväskylän yliopiston Monikielisen akateemisen viestinnän keskuksessa tehtävää monikielisen korkeakoulupedagogiikan kehittämistyötä. Pohdin myös käytännöllisellä tasolla, millaisia pedagogisia päätelmiä voisimme tutkimuksen tuloksista tehdä.No publisherErja Kilpeläinenmonikielisyyskäsityksettoimijuuskorkeakoulutuskorkeakoulupedagogiikka2021/12/01 10:54:17 GMT+2SivuEskarilaiset kielisuihkutuksessa
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-maaliskuu-2017/eskarilaiset-kielisuihkutuksessa
No publisherSanna RiuttanenkielikielisuihkutuskäsityksetlapsiSivuKielten aineenopettajaopiskelijoiden muuttuvat koulutusteknologiakäsitykset
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2022/kielten-aineenopettajaopiskelijoiden-muuttuvat-koulutusteknologiakasitykset
Artikkelissa tarkastellaan kielten aineenopettajaopiskelijoiden muuttuvia käsityksiä koulutusteknologiasta. Käsityksiä teknologian opetuskäytöstä on viime aikoina muovannut erityisesti koronapandemia. Artikkelissa perehdytään aiheeseen kahden laadullisen esseeaineiston avulla, joista toinen on kerätty syksyllä 2018 ennen pandemiaa ja toinen syksyllä 2020 koronapandemian aikana. Esseissä kielten aineenopettajaopiskelijat käsittelevät suhtautumistaan koulutusteknologiaa kohtaan. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää opettajien tutkintokoulutuksen sekä täydennyskoulutusten suunnittelussa ja kehittämisessä.No publisherErja Kilpeläinenaineenopettajaopiskelijatkoulutusteknologiakäsityksetopettajankoulutusopettajaopiskelijat2022/05/04 11:11:25 GMT+2SivuKohtaamisia – vapaaehtoiset tukemassa suomenoppimista
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-syyskuu-2016/kohtaamisia-vapaaehtoiset-tukemassa-suomenoppimista
No publisherSanna Riuttanenkieltenoppiminenkolmas sektorikotoutuminenkäsityksetvapaaehtoisetvapaaehtoistyöSivu