Suomi
https://www.kieliverkosto.fi
Työnkuvan muutos: kääntäjästä jälkieditoijaksi
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2022/tyonkuvan-muutos-kaantajasta-jalkieditoijaksi
Konekäännösten laatu on parantunut huomattavasti vuosien mittaan. Erityisen suuri harppaus otettiin vuonna 2016, jolloin tekoälyteknologian uusinta sukupolvea edustava, syviä neuroverkkoja hyödyntävä NMT (neural machine translation) eli neuroverkkokääntäminen yleistyi. Kääntimiä myös käytetään käännösteollisuudessa aiempaa enemmän. Siksi kääntäjänkoulutuksenkin sisältöjä täytyy muokata niin, että koulutus vastaisi sitä työnkuvaa, joka yliopistosta valmistunutta odottaa työelämässä. Tässä artikkelissa kuvaamme käännösalan tuoreinta teknologista murrosta – kääntimien yleistymistä – ja sen ilmaantumista yliopistojen opetussuunnitelmiin. Havainnollistamme katsausta esimerkeillä konekääntämisen ja jälkieditoinnin kurssilta, jota opetamme Tampereen yliopistossa. Pohdimme kokemustemme ja kurssitehtävien valossa, millaisin ennakkokäsityksin ja -tiedoin kääntäjäopiskelijat tulevat kurssille ja mikä merkitys opetuksella on heidän näkemyksiinsä.No publisherErja Kilpeläinenkääntäjänkoulutuskonekääntäminenkäännösteknologiakäännöstiedekääntäminenkieliteknologiajälkieditointi2022/05/04 11:11:00 GMT+2SivuMonilukutaitoa eri kielillä
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-joulukuu-2017/monilukutaitoa-eri-kielilla
No publisherErja KilpeläinenmonilukutaitoB1-ruotsilukutaitoPIRLSkonekääntäminentäydennyskoulutusaineenopettajakoulutusluokanopettajakoulutusruotsin kieliCLILranskan kieliKari Sajavaara -muistoluento2017/12/13 15:52:00 GMT+2SivuKonekäännös: mitä sillä tehdään?
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-joulukuu-2017/konekaannos-mita-silla-tehdaan
Konekääntäminen on teknologia, jonka on jo 50 vuoden ajan ennustettu tekevän kääntäjät ja kielten opiskelun tarpeettomaksi "seuraavan kymmenen vuoden sisällä". Konekääntämisen historiaan kuuluu paljon lunastamattomia, mutta yhä enemmän myös lunastettuja lupauksia. Viime aikoina konekääntäminen on kehittynyt suurin harppauksin. Vaikka konekäännösten laatu on selvästi ammattilaiskääntäjien laatua heikompaa, silti maailman kaikista käännöksistä yli 99% tehdään nykyään konekääntimillä. Ammattilaiskääntäjät tekevät siis vain alle prosentin maailman kaikista käännöksistä. Ammattilaiskääntäjien ja tulkkien tarve kasvaa huomattavan nopeasti, mutta konekäännösten tarve kasvaa räjähdysmäisesti.No publisherRikupekka Oksanenkonekääntäminenkieliteknologiakäännösteknologiakääntäminen2017/12/12 15:55:00 GMT+2SivuKonekäännösten käyttö kieltenopetuksessa edellyttää avointa keskustelua ja koulutusta
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-joulukuu-2021/konekaannosten-kaytto-kieltenopetuksessa-edellyttaa-avointa-keskustelua-ja-koulutusta
Käsittelen tässä artikkelissa konekäännösohjelmien käyttöä apuvälineenä kielten opintojaksoilla korkeakoulussa. Apuvälineiden käyttöä ei liene tarkoituksenmukaista kieltää kielten opetuksessa, mutta opiskelijoilta ei voida odottaa sisäsyntyistä taitoa käyttää tarjolla olevia mahdollisuuksia vastuullisella ja oppimista tukevalla tavalla. Taidon kehittämiseen tarvitaan koulutusta, jota taustoitan tuoreilla tutkimuksilla. Lopuksi esittelen pieniä kokeiluja, joita olen tehnyt englannin opintojaksoilla ammattikorkeakoulussa. Kokeilujen avulla olen pyrkinyt antamaan opiskelijoille eväitä ja valmiuksia käyttää konekäännöksiä vastuullisella tavalla kielen opiskelussa ja työelämässä.No publisherErja Kilpeläinenkieletkonekääntäminenkääntäminenapuvälineetkoulutus2021/12/01 10:54:17 GMT+2Sivu