Suomi
https://www.kieliverkosto.fi
Kolmas sektori sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja monikielisyyden tukipilarina: Paremmin Yhdessä ry tukemassa opettajaopiskelijoiden valmiuksia
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-lokakuu-2021/kolmas-sektori-sosiaalisen-oikeudenmukaisuuden-ja-monikielisyyden-tukipilarina-paremmin-yhdessa-ry-tukemassa-opettajaopiskelijoiden-valmiuksia
Monikielisiä opiskelijoita on Suomessa yhä enemmän, ja opettajankoulutuksen tulisi vastata tähän ilmiöön antamalla opettajaksi opiskeleville valmiudet monikielisten oppijoiden ohjaamiseen ja tukemiseen heidän tarpeidensa mukaan. Tähän tarvitaan teorian lisäksi kokemusta maahanmuuttajataustaisten oppijoiden kanssa toimimisesta. Kolmannella sektorilla toimivat järjestöt ovat nousseet esille maahan muuttaneiden kotouttamisen ja koulutuksen tukijoina (Pöyhönen, Suni & Tarnanen, 2019). Kokemusta monikielisistä oppijoista voi saada kotoutumista tukevista järjestöistä, kuten Jyväskylässä toimivasta Paremmin Yhdessä ry:stä.No publisherErja Kilpeläinenjärjestötkolmas sektorikotoutuminenmonensuuntainen kotoutuminenmaahanmuuttajatopettajankoulutusopettajaopiskelijat2021/10/06 14:18:50 GMT+2SivuOpettajien ja opettajaopiskelijoiden käsityksiä kielestä ja kielitietoisuudesta
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-joulukuu-2020/opettajien-ja-opettajaopiskelijoiden-kasityksia-kielesta-ja-kielitietoisuudesta
Tarkastelemme tässä kirjoituksessa opettajien sekä opettajaksi suuntautuvien yliopisto-opiskelijoiden käsityksiä kielestä ja kielitietoisuudesta, jotka ovat voimassa olevien opetussuunnitelmien (ESIOPS, POPS, LOPS) keskiössä. Aineisto on kerätty nykyisten Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden voimaan astumisen jälkeen vuosina 2017–2019, ja se koostuu kahden kielitietoista koulutusta käsittelevän koulutuskokonaisuuden ennakkotehtävistä sekä yliopisto-opiskelijoille suunnatusta kyselystä. Tässä yhteydessä keskitymme tehtäviin, joissa osallistujia pyydettiin määrittelemään kieltä ja kielitietoisuutta. Aineisto osoittaa, että niin koulutuksen kentällä vallitsevat kuin yksilöllisetkin käsitykset kielitietoisuudesta ovat vaihtelevia, moniulotteisia ja muuntuvia, eikä niitä voida olettaa yhteneviksi edes valveutuneessa ja valikoituneessa asiantuntijajoukossa. Käsityksiä jakamalla ja niistä keskustelemalla voidaan kuitenkin päästä lähemmäksi kollegiaalista yhteisymmärrystä ja opetuksen valtakunnallisia tavoitteita.No publisherErja Kilpeläinenkielitietoisuuskielikäsityksetkäsityksetkieltenopettajatopettajaopiskelijatkielitietoinen pedagogiikkapedagogiikka2020/12/02 14:51:00 GMT+2SivuTulevien ruotsinopettajien näkemyksiä opettajan asiantuntijuudesta
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-helmikuu-2020/tulevien-ruotsinopettajien-nakemyksia-opettajan-asiantuntijuudesta
Artikkelissa käsitellään kieltenopettajiksi valmistuvien ruotsin kielen yliopisto-opiskelijoiden näkemyksiä siitä, mistä ruotsinopettajan asiantuntijuus muodostuu. Aineisto koostuu ruotsinkielisistä kirjoitelmista, joista on sisällönanalyysin keinoin etsitty aineenopettajuuteen liittyviä teemoja. Näitä on sitten verrattu Richardsin (2010) esittämiin aineenopettajan asiantuntijuuden ulottuvuuksiin. Kirjoituksissaan opettajaopiskelijat korostavat erityisesti kulttuurisen osaamisen merkitystä, oppilaiden motivointia ja oppijalähtöisyyttä. He toivovat voivansa vaikuttaa asenteisiin oman innostuksensa kautta, mutta ovat samalla hieman huolissaan omasta auktoriteettiasemastaan. Lisäksi he pohtivat paljon opettajaidentiteettiään ja rakentavat samalla omaa tulkintaansa ”hyvästä opettajuudesta”.No publisherSanna Riuttanenopettajaopiskelijatopettajan asiantuntijuusaineenopettajakoulutusopettajankoulutusruotsinopettajatkielten aineenopettajakoulutuskieltenopetuksen kehittäminen2020/02/11 10:23:24 GMT+2SivuKielten aineenopettajaopiskelijoiden muuttuvat koulutusteknologiakäsitykset
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2022/kielten-aineenopettajaopiskelijoiden-muuttuvat-koulutusteknologiakasitykset
Artikkelissa tarkastellaan kielten aineenopettajaopiskelijoiden muuttuvia käsityksiä koulutusteknologiasta. Käsityksiä teknologian opetuskäytöstä on viime aikoina muovannut erityisesti koronapandemia. Artikkelissa perehdytään aiheeseen kahden laadullisen esseeaineiston avulla, joista toinen on kerätty syksyllä 2018 ennen pandemiaa ja toinen syksyllä 2020 koronapandemian aikana. Esseissä kielten aineenopettajaopiskelijat käsittelevät suhtautumistaan koulutusteknologiaa kohtaan. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää opettajien tutkintokoulutuksen sekä täydennyskoulutusten suunnittelussa ja kehittämisessä.No publisherErja Kilpeläinenaineenopettajaopiskelijatkoulutusteknologiakäsityksetopettajankoulutusopettajaopiskelijat2022/05/04 11:11:25 GMT+2Sivu