Suomi
https://www.kieliverkosto.fi
Renki, isäntä vai sekatyöntekijä? Arvioinnin rooli ja muutokset aikojen saatossa konkareiden kertomana
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-marraskuu-2023/renki-isanta-vai-sekatyontekija-arvioinnin-rooli-ja-muutokset-aikojen-saatossa-konkareiden-kertomana
Haastattelin kahta opetus- ja tutkimusalan konkaria, Jyväskylän normaalikoulun kieltenopettaja Olli-Pekka Saloa ja Helsingin yliopiston kielididaktiikan apulaisprofessori Raili Hildéniä, arvioinnin luonteesta ennen ja tänään. Pyysin heitä muistelemaan, millaista arviointi oli omissa opettajaopinnoissa ja luokkahuoneessa uran alussa, ja pohtimaan oman osaamisen kehittymistä vuosien varrella. Lisäksi pyysin heitä kohdistamaan katseen tulevaisuuteen: Mihin arviointi suuntaa seuraavaksi? Tiivistin tähän lyhennelmään uteliaisuutta herättäviä paloja käymästämme keskustelusta. Tämä teksti toimii houkuttimena käydä kuuntelemassa keskustelu kokonaisuudessaan Kieliverkoston podcast-alustalta.No publisherSanna Riuttanenmonipuolinen arviointiarviointikoulutuskoulutuksen kehittäminenarviointi2023/11/08 12:46:00 GMT+2SivuArvioinnin sudenkuoppia ja katvealueita: mitä arvioimme, kun arvioimme kielitaitoa?
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-marraskuu-2023/arvioinnin-sudenkuoppia-ja-katvealueita-mita-arvioimme-kun-arvioimme-kielitaitoa
No publisherSanna Riuttanenarviointikoulutuksen kehittäminenkielitaidon arviointi2023/11/08 12:46:41 GMT+2SivuRuotsin A-oppimäärien tavoitteet ja opettajien käsityksiä niiden arvioinnista
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-syyskuu-2023/ruotsin-a-oppimaarien-tavoitteet-ja-opettajien-kasityksia-niiden-arvioinnista
Artikkeli käsittelee äidinkielenomaisen ruotsin oppimäärän tavoitteita ja opettajien käsityksiä näihin tavoitteisiin perustuvasta arvioinnista. Äidinkielenomaisen ruotsin oppimäärän tavoitteita verrataan muiden ruotsin oppimäärien tavoitteisiin ja havaitaan tavoitetasoon liittyviä eroja. Opettajien arviointikäsityksiä kuvataan ja analysoidaan suhteessa arvioinnin kohteisiin: oppimisen prosessiin, osaamiseen ja työskentelyyn. Lopuksi esitetään suosituksia äidinkielenomaisen ruotsin opetuksen mahdollistamiseksi nykyistä laajemmin.No publisherSanna Riuttanenarviointiruotsin kieliäidinkielenomainen ruotsiarviointikäsitykset2023/09/06 09:51:50 GMT+2SivuVirhe ei ole kirosana, vai onko? – Opettajien käsityksiä virheestä
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2023/virhe-ei-ole-kirosana-vai-onko-opettajien-kasityksia-virheesta
Meistä monet ehkä muistavat, miten opettaja oli merkinnyt virheet punakynällä kirjoitelmiin ja koepapereihin. Virheiden määrä tavallisesti vaikutti siihen, minkä arvosanan tai pistemäärän suorituksesta sai. Kirjoittamisen ja puhumisen taidoissa virheet ovat tänä päivänäkin usein ratkaisevassa asemassa määriteltäessä oppijan taitoa, vaikka virheisiin keskittymisen sijaan on pyritty siirtämään huomio osaamisen tunnistamiseen. Puhumme arvioinnin ja opetuksen yhteydessä virheistä ja puutteista, mutta mikä virhe oikeastaan on?No publisherEmilia RajalavirheS2-opettajatarviointisuullinen kielitaitokirjoittaminen2023/05/10 06:16:08 GMT+2SivuDigiTala – Miten automaattinen palaute voi tukea puhumisen harjoittelua?
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2023/digitala-miten-automaattinen-palaute-voi-tukea-puhumisen-harjoittelua
Artikkelissa esittelen DigiTala-tutkimushankkeen kehittämän sovelluksen, jonka avulla suomen ja ruotsin oppijat voivat harjoitella puheen tuottamista. Automaattiseen puheentunnistukseen, arviointiin ja palautteeseen perustuvan työkalun kehittämisessä on hyödynnetty monitieteistä tutkimusta.No publisherEmilia Rajalaautomaattinen arviointisuullinen kielitaitokielitaidon arviointipuhuminenvuorovaikutusarviointi2023/05/10 06:16:08 GMT+2SivuArviointi muutoksessa?
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2023/arviointi-muutoksessa
No publisherSanna Riuttanenarviointiarviointitutkimuskieliparlamentti2023/05/10 06:16:08 GMT+2SivuMaailma muuttuu ja niin myös vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen ylioppilaskokeet
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2023/maailma-muuttuu-ja-niin-myos-vieraiden-kielten-ja-toisen-kotimaisen-kielen-ylioppilaskokeet
Ylioppilastutkinnon suorittaa hyväksytysti vuosittain noin 30 000 opiskelijaa, ja heistä valtaosa sisällyttää kokeeseen myös vieraan kielen ja/tai toisen kotimaisen kielen kokeen. Kokeiden painoarvo korkeakouluvalinnoissa on viime vuosina kasvanut. Tässä artikkelissa tarkastelemme, miten tutkinnon kielikokeet ovat viime vuosina kehittyneet ja mitä muutoksia on näköpiirissä.No publisherErja Kilpeläinendigitaalinen ylioppilastutkintokielikokeetkielitaidon arviointivieraat kielettoinen kotimainen kielisuullisen kielitaidon arviointisuullinen kielitaitoylioppilastutkintosähköinen ylioppilastutkintoarviointi2023/05/10 06:16:08 GMT+2SivuA2, C1 ja YKI 3 – opiskelijatyö murtamassa koodeja ja tukemassa työnantajia kielitaidon arvioinnissa
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2023/a2-c1-ja-yki-3-opiskelijatyo-murtamassa-koodeja-ja-tukemassa-tyonantajia-kielitaidon-arvioinnissa
Millainen olisi työkalu, jolla työelämän vaatimaa kielitaitoa voitaisiin tunnistaa helpommin? Mistä löytyisi keino arvioida sekä työntekijän kielitaitoa että työnantajan kielitaitotarpeita ilman suurempaa perehtyneisyyttä tai ajankäyttöä? OsaajaKS-palveluketjun toimeksiannosta me Jyväskylän Humanistisen ammattikorkeakoulun yhteisöpedagogiopiskelijat lähdimme suunnittelemaan sellaista. Ajatuksenamme oli laatia työkalu, jolla kielen osaamisen tunnistaminen saataisiin konkreettisempaan muotoon työelämää varten, jotta työnkuvaan nähden ylimitoitetut kielitaitovaatimukset eivät muodostuisi työllistymisen esteeksi.No publisherErja Kilpeläinenkielitaitolomakekielitaidon arviointiarviointikielitaitoopiskelijatyötyöllisyystyöelämäkielitietoinen työelämäkielitietoisuus2023/05/10 06:16:08 GMT+2SivuYleisten kielitutkintojen digitaalisen kirjoittamisen pilottitestin ensituloksia
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2023/yleisten-kielitutkintojen-digitaalisen-kirjoittamisen-pilottitestin-ensituloksia
Kirjoittaminen on 2000-luvun aikana muuttunut voimakkaasti eritoten digitalisaation myötä. Samalla on syntynyt tarve arvioida uudelleen sitä, millaista kirjoitustaitoa Suomessa asuva aikuinen tarvitsee ja miten kirjoitustaitoa tulisi mitata erilaisissa arvioitavan yksilön kannalta merkityksellisissä arviointitilanteissa. Tässä artikkelissa tarkastelemme muutostarpeita kielitaidon arvioinnin tutkimuspohjaisen kehittämisen näkökulmasta ja keskitymme kirjoitustaidon testiarviointiin. Esittelemme artikkelissa Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa vuosina 2020–2021 toteutetun digitaalisen kirjoittamisen pilottitestin taustaa, toteutusta ja ensituloksia.No publisherEmilia Rajalakirjoitustaidon testiarviointidigitalisointisuomi toisena kielenädigipilottiarviointiyleiset kielitutkinnot2023/05/10 06:16:08 GMT+2Sivu“Jokainen opiskelija asettaa itse omat tavoitteensa”: lukion vieraiden kielten opettajien käytänteitä ja käsityksiä eriyttävästä arvioinnista
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2023/jokainen-opiskelija-asettaa-itse-omat-tavoitteensa-lukion-vieraiden-kielten-opettajien-kaytanteita-ja-kasityksia-eriyttavasta-arvioinnista
Tarkastelimme lukion kieltenopettajien käsityksiä ja käytäntöjä eriyttävästä arvioinnista. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella (n=48) sekä neljän opettajan yksilöhaastatteluilla. Opettajat käyttivät laajasti erilaisia arviointimenetelmiä, kuten kirjoitelmia ja esseitä, jatkuvaa arviointia, suljettuja kokeita sekä kuuntelu- ja sanakokeita. Opettajat kokivat eriyttävän arvioinnin haasteellisena, erityisesti ylöspäin eriyttämisen näkökulmasta. Vaikka arvioinnin eriyttäminen oli kokonaisuutena vähäistä, tuli tutkimuksessa kuitenkin esiin varsin monipuolinen kirjo erilaisia eriyttävän arvioinnin menetelmiä niin ennakoivaan, formatiiviseen kuin summatiiviseen arviointiin liittyenNo publisherEmilia Rajalaeriyttäminenlukioarviointivieraat kielet2023/05/10 06:16:08 GMT+2SivuAinun kielen kielikoulutuksen ja kielitaidon arvioinnin haasteet
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2023/ainun-kielen-kielikoulutuksen-ja-kielitaidon-arvioinnin-haasteet
Ainut ovat pääasiassa Japanin pohjoisosissa asuva alkuperäiskansa, joiden puhuma ainun kieli ajautui uhanalaiseen asemaan, kun japanilaiset valloittivat 1800-luvun puolivälin jälkeen ainujen asuinalueet ja alkoivat sulauttaa heitä osaksi japanilaista yhteiskuntaa. Nyt ainun kieltä yritetään elvyttää. Ainun kielikoulutuksessa kielitaidon arviointi on kuitenkin haastavaa, sillä kurssien opetussisältöjä ei ole yhdenmukaistettu, opettajilta saattaa puuttua niin pedagogista osaamista kuin kielitaitoakin eivätkä opiskelijat välttämättä ole kursseilla vain oppimassa kieltä. Tässä artikkelissa pureudutaan ainun kielikoulutuksen ongelmakohtiin ja siihen, millaisia haasteita ne asettavat arvioinnille, sekä ehdotetaan, että arviointi voi olla tarpeetonta ja jopa haitallista uhanalaisen kielen elvytyksessä.No publisherEmilia Rajalauhanalainen kieliainun kielikielenelvytyskielitaidon arviointikielikoulutusopiskelumotivaatiokielikurssikielitaitoarviointi2023/05/10 06:16:08 GMT+2SivuLasten suomalaisen viittomakielen kehityksen arviointi kielen asemaa tukemassa
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2023/lasten-suomalaisen-viittomakielen-kehityksen-arviointi-kielen-asemaa-tukemassa
Lasten kielitaidon ja kielen kehityksen arviointi ja seuranta on tärkeää monesta eri syystä niin yksittäisen lapsen ja perheen kuin laajemmin kieliyhteisön ja kielen tutkimuksen kannalta. Tässä artikkelissa tarkastellaan lasten suomalaisen viittomakielen kehityksen arviointia. Artikkelissa tuomme esiin lasten viittomakielen taidon arviointiin vaikuttavia tekijöitä sekä asioita, joita arvioinnin toteutuksessa on otettava huomioon. Esittelemme lyhyesti myös suomalaisen viittomakielen arviointiin kehitettyjä arviointimateriaaleja. Lisäksi pohdimme lasten viittomakielen taidon arvioinnin mahdollisia vaikutuksia viittomakielten asemaan Suomessa.No publisherEmilia Rajalalasten kielen kehityksen arviointiarviointiviittomakieliviittomakielen omaksuminenkielen elvytys2023/05/10 06:16:08 GMT+2SivuOsaamisen tasojen kielellistäminen ja tulkinnanvaraisuus uudistetuissa perusopetuksen suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän päättöarvioinnin kriteereissä
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-maaliskuu-2022/osaamisen-tasojen-kielellistaminen-ja-tulkinnanvaraisuus-uudistetuissa-perusopetuksen-suomen-kieli-ja-kirjallisuus-oppimaaran-paattoarvioinnin-kriteereissa
Artikkelissa tarkastellaan opettajanäkökulmasta äidinkielen ja kirjallisuuden suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän päättöarvioinnin kriteerejä. Opetushallitus julkaisi uudistetut kriteerit vuoden 2020 lopussa, ja ensimmäiset arvosanat uusien kriteerien perusteella annetaan tänä keväänä 2022. Artikkelissa analysoidaan, miten oppilaalta eri arvosanoihin edellytettävän osaamisen tasoja kielellistetään suomen kielen ja kirjallisuuden päättöarvioinnin kriteereissä. Analyysimme keskiössä ovat sellaiset kriteerien kohdat, joissa tehdään eroa eri arvosanoihin vaadittavan osaamisen välillä. Päättöarvioinnin kriteerien kielen tutkiminen voi auttaa avaamaan ja selkiyttämään kriteerien sisältöä, ja sitä kautta tällainen analyysi voi toimia opettajan työn tukena.No publisherErja Kilpeläinenperusopetuspäättöarvioinnin kriteeritpäättöarviointikriteeriperusteinen arviointiarviointisuomen kieli ja kirjallisuusäidinkieli ja kirjallisuus2022/03/23 16:01:04 GMT+2SivuSuomen kielen ja kirjallisuuden osaamista arvioimassa – tasapainoilua oppimisen tavoitteiden ja osaamisen kriteereiden välillä
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2021/suomen-kielen-ja-kirjallisuuden-osaamista-arvioimassa-tasapainoilua-oppimisen-tavoitteiden-ja-osaamisen-kriteereiden-valilla
Artikkelissa tarkastellaan suomen kielen ja kirjallisuuden oppimäärän tavoitteiden (Opetushallitus 2014) tulkintaa ja arviointikriteerien soveltamista kansallisessa oppimistulosarvioinnissa. Päättöarvioinnin hyvän osaamisen (arvosana 8) kriteereitä sovellettiin oppimistulosarvioinnissa tehtävien laadintaan ja oppilaan taitotason määrittelyyn. Arviointiprosessin kuluessa havaittiin, että eri sisältöalueiden hyvän osaamisen kriteerit ovat vahvasti tulkinnanvaraisia. Kriteerit limittyvät sekä sisältöalueiden, esimerkiksi tekstien tuottamisen, sisällä että niiden välillä, esimerkiksi vuorovaikutustilanteissa toimimisen ja tekstien tulkitsemisen välillä. Näin ollen neuvottelut kriteerien ilmauksista ja niiden merkityksistä ovat arvioinnissa tarpeen tulkinnanvaraisuuden vähentämiseksi ja ymmärryksen lisäämiseksi.No publisherkriteeriperusteinen arviointiarviointioppimistuloksetsuomen kieli ja kirjallisuus2021/05/12 10:50:00 GMT+2SivuKehittyvät taidot, kehittyvä opetussuunnitelma
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2021/kehittyvat-taidot-kehittyva-opetussuunnitelma
Karvi käynnisti syksyllä 2018 perusopetuksen oppimistulosten pitkittäisarvioinnin. Arvioinnissa seurataan matematiikan ja äidinkielen taitojen kehittymistä perusopetuksen ajan. Artikkeli käsittelee pitkittäisarvioinnin suunnittelua ja toteutusta niin oppilaan kuin opetussuunnitelmankin kannalta.No publisherarviointioppimistuloksetperusopetusäidinkieli ja kirjallisuusmatematiikkaalkuopetus2021/05/12 10:50:40 GMT+2Sivu