Suomi
https://www.kieliverkosto.fi
Kielitietoisuuden uusi aikakausi suomalaisessa koulutuksessa
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-maaliskuu-2024/kielitietoisuuden-uusi-aikakausi-suomalaisessa-koulutuksessa
Kielitietoisuus avaa uusia ovia oppimisen maailmassa, tarjoten avaimet syvempään ymmärrykseen kielestä itsestään sekä sen merkityksestä yksilön ja yhteisön elämässä. Suomalaisessa lukiokoulutuksessa kielitietoisuuden käsite on saanut uuden, keskeisen roolin, kun pyrimme vastaamaan nyky-yhteiskunnan moninaisiin haasteisiin ja valmistamaan oppijoita globaaliin tulevaisuuteen. Tässä artikkelissa käsitellään kielitietoisuuden merkitystä suomalaisessa lukiokoulutuksessa ja esitellään Vantaan kaupungin ja myös samalla Suomen ensimmäiset kielikoordinaattorit lukiokoulutuksen tasolla. Kielikoordinaattorit tukevat ja edistävät roolissaan opettajien kielitietoisuuden kehittymistä ja kielitietoisen pedagogiikan integroimista opetukseen sekä edistävät koko Vantaan lukiokoulutuksen monikielisyyttä.No publisherSanna Riuttanenkielitietoisuuskielitietoinen pedagogiikkamonikielisyyskielikoordinaattori2024/03/20 11:49:00 GMT+2SivuMonikielistyvä koulu ja muuttuvat kieliorientaatiot
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-joulukuu-2023/monikielistyva-koulu-ja-muuttuvat-kieliorientaatiot
Tämä artikkeli perustuu väitöskirjaani Monikielistyvä koulu ja kielitietoisuus: Perusopetuksen opetussuunnitelmien, opettajien ja oppikirjojen kieliorientaatiot, joka tarkastettiin Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa lokakuussa 2023. Väitöstutkimuksessani analysoin, millaiset kieliorientaatiot ja -ideologiat näkyvät suomalaisten peruskoulujen kielipolitiikassa. Tutkimukseni osoittaa, että koulujen monikielistymisestä ja kielitietoisuuden vaateesta huolimatta suomalaisten koulujen kielipolitiikkaa ohjailevat edelleen pääosin yksikielisyyden ideaalin nojaavat käsitykset kieli-identiteetistä ja kielenoppimisesta.No publisherEmilia Rajalamonikielisyyskielitietoisuuskieli-ideologiatkieliorientaatiotkielipolitiikkaopettajatperuskoulu2023/12/05 10:49:54 GMT+2SivuHankkeista kansalliseen kielistrategiaan? – Ratkaisuja kieltenopiskelun monipuolistamiseksi
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-lokakuu-2023/hankkeista-kansalliseen-kielistrategiaan-ratkaisuja-kieltenopiskelun-monipuolistamiseksi
Kielten opiskelu on vähentynyt ja yksipuolistunut Suomessa vuosikausia erilaisista kehittämistoimista huolimatta. Nostamme artikkelissamme esille muutamia mahdollisia keinoja kieltenopiskelun tilanteen parantamiseksi.No publisherSanna Riuttanenkielitietoisuusmonikielisyyskieltenopiskeluvieraat kielet2023/10/11 08:36:57 GMT+2SivuHuolipuhetta kielestä vai kielitietoisia ratkaisuja? – Kommentti Saarikiven ja Koskisen raporttiin ”Monikielistä sivistystä vai englanninkielisiä ratkaisuja”
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-syyskuu-2023/huolipuhetta-kielesta-vai-kielitietoisia-ratkaisuja-kommentti-saarikiven-ja-koskisen-raporttiin-monikielista-sivistysta-vai-englanninkielisia-ratkaisuja
Huoli suomen kielen asemasta suomalaisessa yhteiskunnassa on noussut esille säännöllisin väliajoin viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Tyypillisesti tämä tapahtuu eduskuntavaalien alla, ja niin tälläkin kertaa. Tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen asetti vuoden 2022 lopulla selvityshenkilö Janne Saarikiven selvittämään suomen ja ruotsin kielen asemaa suomalaisissa yliopistoissa. Selvitykselle annettiin kaiken kaikkiaan hyvin lyhyt aika, noin kolme kuukautta. On selvää, että siinä ajassa ei pysty kovin syvällistä analyysia tekemään. Heinäkuun alussa ilmestyneen raportin sisällölliset ja menetelmälliset ongelmat ovat siis varmaankin osittain aikapaineesta johtuvia. Kun tämän tyyppisillä selvityshenkilöraporteilla on kuitenkin myös poliittista painoarvoa, kommentoimme tässä tekstissä joitakin raportissa esitettyjä väitteitä ja ehdotuksia, joita pidämme ongelmallisina suomalaisen korkeakoulutuksen ja yhteiskunnan kannalta.No publisherEmilia Rajalakommenttihuolipuheenglannin kielimonikielisyysselvityssuomen kieli2023/09/06 09:51:00 GMT+2SivuVarhaista ruotsinopetusta osaksi opettajankoulutusta – Tidig svenskundervisning i lärarutbildningen
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-syyskuu-2023/varhaista-ruotsinopetusta-osaksi-opettajankoulutusta-tidig-svenskundervisning-i-lararutbildningen
Kuvaamme tässä artikkelissa Itä-Suomen yliopiston Varhainen ruotsin opettaminen / Tidig svenskundervisning -opintojaksoa, jonka keskeisenä tavoitteena on valmistaa eri alojen opettajaopiskelijoita varhaiseen ruotsin kielen opettamiseen. Opintojaksolla pyritään vastaamaan ruotsin kielen opetusta koskevissa selvityksissä ilmenneeseen haasteeseen, jonka mukaan aineen- ja luokanopettajaksi valmistuvilla opiskelijoilla ei opintojensa jälkeen ole muodollisesta pätevyydestään huolimatta riittävästi valmiuksia ruotsin opettamiseen alakoulussa (ks. Rossi ym. 2017). Opintojakson tavoitteissa näkyy monikielisyys sekä toisen kotimaisen kielen opiskeluun innostaminen erilaisin työskentelymenetelmin ja lähestymistavoin; Målet är att uppmuntra lärarstuderandena att använda det svenska språket och ge dem verktyg att undervisa svenska för unga elever. Tässä artikkelissa kuvaamme opintojakson taustoja, keskeisiä lähtökohtia sekä opettajien ja opiskelijoiden kokemuksia ensimmäisen toteutuskerran jälkeen keväältä 2023. Käytämme artikkelissa sekä suomea että ruotsia.No publisherEmilia Rajalatidig svenskundervisningvarhainen ruotsinopetuslärarutbildningopettajankoulutusflerspråkighetmonikielisyyskkyruotsi2023/09/06 09:51:54 GMT+2SivuFlerspråkighet i barns vardag – En handledning för pedagoger som arbetar med små barn
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-touko-kesakuu-2012/flersprakighet-i-barns-vardag
No publisherSanna RiuttanenEurooppamonikielisyysvarhainen kielenoppiminenvarhaiskasvatuskkyruotsiSivuAatun monet kielet – Aatus många språk – Aatu’s many languages
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-lokakuu-2016/aatun-monet-kielet-aatus-flera-sprak-aatus-many-languages
Tässä videoklipissä monikielinen Aatu kertoo omista kielistään eri tilanteissa. I det här videoklippet berättar den flerspråkige Aatu om sina språk i olika situationer. In this video clip multilingual Aatu is telling about his situational language use.No publisherErja Kilpeläinenflerspråkighetmonikieliset lapsetkieltenoppiminenmonikielisyysmultilingualismpelioppiminenkkyruotsiSivuKielikylvyllä monikieliseksi! – Flerspråkighet via språkbad!
https://www.kieliverkosto.fi/fi/kuulumisia-kentalta/koulutukset/kielikylvylla-monikieliseksi-flersprakighet-via-sprakbad
No publisherkielikylpymonikielisyysspråkbadflerspråkighet1ruotsiSivuTervetuloa kurssille / Välkommen på kursen Introduktion till språkbad
https://www.kieliverkosto.fi/fi/kuulumisia-kentalta/koulutukset/tervetuloa-kurssille-valkommen-pa-kursen-introduktion-till-sprakbad
No publisherkielikylpymonikielisyysspråkbadflerspråkighet1ruotsiSivuKielitaito näkyväksi työpaikoilla – Gör språkkunskaperna synliga på arbetsplatsen
https://www.kieliverkosto.fi/fi/toiminta/kieliverkostossa-tapahtuu/kielitaito-nakyvaksi-tyopaikoilla
No publisherkielitaitomonikielisyys1ruotsiSivuYhteiset lapset yli rajojen – astu kauemmaksi, näet myös lähelle
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-maaliskuu-2023/yhteiset-lapset-yli-rajojen-astu-kauemmaksi-naet-myos-lahelle
Suomen Lähi-idän instituutti (FIME, Finnish Institute in the Middle East) ja MIGDIA-tutkimushanke (Maahanmuutto, ylirajaiset koulutuspolut ja diasporinen monikielisyys) järjestivät erityisesti Suomeen vasta saapuneiden oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa työskenteleville suunnatun täydennyskoulutuskokonaisuuden “Ylirajaiset koulutuspolut: näkökulmia Libanonista” syksyllä 2022 Beirutissa (15.–23.10.2022). Opettajien täydennyskoulutuskurssien järjestäminen on ollut FIME:n toimintaa jo pitkään, vaikka maahanmuuttotaustaisten oppilaiden kanssa työskentelevät opettajat olivatkin kohderyhmänä instituutille uusi. Maahanmuuttoon ja koulutukseen liittyvät kysymykset ovat sen sijaan Koneen Säätiön rahoittaman MIGDIA-tutkimushankkeen keskiössä.No publisherEmilia Rajalamonikielisyyslibanonarabian kielimaahanmuuttosuomi toisena kielenä2023/03/22 14:47:39 GMT+2SivuHupenevat kielivalinnat – kehnoa kielikoulutuspolitiikkaa vai kielenoppimismotivaatiota?
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-marraskuu-2022/hupenevat-kielivalinnat-kehnoa-kielikoulutuspolitiikkaa-vai-kielenoppimismotivaatiota
Artikkelissa tarkastellaan suomalaisen perusopetuksen yläkoululaisten vieraan kielen oppimismotivaatiota. Tutkimuksessani selvitin muun muassa oppilaiden vieraiden kielten motivaatioprofiileja, nykyistä kieliminää ennustavia tekijöitä sekä motivaatioprofiilien ja arvosanojen yhteyksiä oppilaiden perusopetuksen jälkeisiin jatkosuunnitelmiin. Artikkelissani käsittelen myös suomalaista kielikoulutuspolitiikkaa perusopetuksen kituvien kielivalintojen osalta. Jätän lukijan arvioitavaksi, mikä on motivaation ja kielikoulutuspolitiikan lopullinen suhde koululaisten kielivalinnoissa.No publisherErja Kilpeläinenkieltenopetuskieltenopiskelukielenoppiminenkielenoppimismotivaatiomotivaatioopiskelumotivaatiooppimismotivaatiokielikoulutuspolitiikkaperusopetusmonikielisyys2022/11/30 10:31:48 GMT+2SivuKieli-ideologisia näkökulmia korkeakoulujen yksi-, kaksi- ja monikielisyyteen
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-lokakuu-2022/kieli-ideologisia-nakokulmia-korkeakoulujen-yksi-kaksi-ja-monikielisyyteen
Suomalaisten korkeakoulujen kielipolitiikka on perustunut samalle periaatteelle kuin Suomen perustuslaillinen kaksikielisyys: korkeakoulut ovat joko yksikielisiä tai kaksikielisiä, ja kaksikielisyys on käytännössä tarkoittanut erillisten suomen- tai ruotsinkielisten ohjelmien tai linjojen rinnakkaista olemassaoloa. Vähemmistökielinen korkeakouluopetus on ollut vähäistä, vaikka saamen kieliä, karjalaa, viittomakieliä tai romania on viime vuosikymmeninä suomalaisissa korkeakouluissa opetettu oppiaineena joissakin tapauksissa syventäviin opintoihin saakka. Erityisesti 2000-luvulle tultaessa englanti on lisääntyneen kansainvälistymisen myötä tuonut oman lisänsä yliopistojen kieli-ideologisiin keskusteluihin.No publisherEmilia Rajalamonikielisyyskorkeakoulutuskieli-ideologiatkielikäytänteetkansalliskieletvähemmistökieletkielipolitiikka2022/10/05 14:26:56 GMT+2SivuMonikielisyyden haasteet korkeakouluissa työntekijöiden näkökulmasta
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-lokakuu-2022/monikielisyyden-haasteet-korkeakouluissa-tyontekijoiden-nakokulmasta
Korkeakoulujen kansainvälistyminen on nostanut esiin kysymyksiä englannin ja kotimaisten kielten käytöstä työssä ja työyhteisöissä. Työntekijät kokevat monenlaisia kieleen liittyviä käytännön ja tunnetason ongelmia. Käytännön tasolla ongelmat liittyvät muun muassa tiedonkulkuun, työnjakoon ja uramahdollisuuksiin. Tunnetasolla taas kyse on esimerkiksi osallisuudesta, itseilmaisusta ja ammatillisen identiteetin uskottavuudesta. Pohdimme tässä tekstissä myös kansainvälisten työntekijöiden kielenoppimisen esteitä ja korkeakoulujen monikielisten käytänteiden kehittämistä.No publisherEmilia Rajalakansainväliset työntekijätrinnakkaiskielisyyssuomen kielen taitomonikielisyys2022/10/05 14:26:56 GMT+2SivuMonikielisyys resurssiksi yliopistoissa – kielipoliittisesta tahtotilasta käytännön toimintaan
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-lokakuu-2022/monikielisyys-resurssiksi-yliopistoissa-kielipoliittisesta-tahtotilasta-kaytannon-toimintaan
Suomalaisten yliopistojen henkilökunta ja opiskelijat ovat yhä monikielisempiä, ja tämä kielten kirjo kasvaa edelleen. Perinteisesti Suomessa opiskeltujen kielten lisäksi (ks. Darling tässä teemanumerossa) yliopistoissa on myös monien Euroopan ulkopuolella puhuttujen maailmankielten osaajia. Tämä muuttuva ja kasvava kielivaranto jää kuitenkin usein näkymättömäksi ja hyödyntämättömäksi resurssiksi sekä työ- että opiskeluyhteisön käytänteissä ja toiminnassa. Tässä artikkelissa tarkastellaan käytännön esimerkkien avulla, miten yliopiston opetuksessa voitaisiin tunnistaa opiskelijoiden monikielisiä repertuaareja ja ohjata hyödyntämään niitä oppimisessa.No publisherErja Kilpeläinenkorkeakoulutetut maahanmuuttajatkorkeakoulutetutlimittäiskieleilymaahanmuuttajataustamonikielisyyspedagogiikka2022/10/05 14:26:55 GMT+2Sivu