Suomi
https://www.kieliverkosto.fi
Yhteiset lapset yli rajojen – astu kauemmaksi, näet myös lähelle
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-maaliskuu-2023/yhteiset-lapset-yli-rajojen-astu-kauemmaksi-naet-myos-lahelle
Suomen Lähi-idän instituutti (FIME, Finnish Institute in the Middle East) ja MIGDIA-tutkimushanke (Maahanmuutto, ylirajaiset koulutuspolut ja diasporinen monikielisyys) järjestivät erityisesti Suomeen vasta saapuneiden oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa työskenteleville suunnatun täydennyskoulutuskokonaisuuden “Ylirajaiset koulutuspolut: näkökulmia Libanonista” syksyllä 2022 Beirutissa (15.–23.10.2022). Opettajien täydennyskoulutuskurssien järjestäminen on ollut FIME:n toimintaa jo pitkään, vaikka maahanmuuttotaustaisten oppilaiden kanssa työskentelevät opettajat olivatkin kohderyhmänä instituutille uusi. Maahanmuuttoon ja koulutukseen liittyvät kysymykset ovat sen sijaan Koneen Säätiön rahoittaman MIGDIA-tutkimushankkeen keskiössä.No publisherEmilia Rajalamonikielisyyslibanonarabian kielimaahanmuuttosuomi toisena kielenä2023/03/22 14:47:39 GMT+2SivuHupenevat kielivalinnat – kehnoa kielikoulutuspolitiikkaa vai kielenoppimismotivaatiota?
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-marraskuu-2022/hupenevat-kielivalinnat-kehnoa-kielikoulutuspolitiikkaa-vai-kielenoppimismotivaatiota
Artikkelissa tarkastellaan suomalaisen perusopetuksen yläkoululaisten vieraan kielen oppimismotivaatiota. Tutkimuksessani selvitin muun muassa oppilaiden vieraiden kielten motivaatioprofiileja, nykyistä kieliminää ennustavia tekijöitä sekä motivaatioprofiilien ja arvosanojen yhteyksiä oppilaiden perusopetuksen jälkeisiin jatkosuunnitelmiin. Artikkelissani käsittelen myös suomalaista kielikoulutuspolitiikkaa perusopetuksen kituvien kielivalintojen osalta. Jätän lukijan arvioitavaksi, mikä on motivaation ja kielikoulutuspolitiikan lopullinen suhde koululaisten kielivalinnoissa.No publisherErja Kilpeläinenkieltenopetuskieltenopiskelukielenoppiminenkielenoppimismotivaatiomotivaatioopiskelumotivaatiooppimismotivaatiokielikoulutuspolitiikkaperusopetusmonikielisyys2022/11/30 10:31:48 GMT+2SivuKieli-ideologisia näkökulmia korkeakoulujen yksi-, kaksi- ja monikielisyyteen
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-lokakuu-2022/kieli-ideologisia-nakokulmia-korkeakoulujen-yksi-kaksi-ja-monikielisyyteen
Suomalaisten korkeakoulujen kielipolitiikka on perustunut samalle periaatteelle kuin Suomen perustuslaillinen kaksikielisyys: korkeakoulut ovat joko yksikielisiä tai kaksikielisiä, ja kaksikielisyys on käytännössä tarkoittanut erillisten suomen- tai ruotsinkielisten ohjelmien tai linjojen rinnakkaista olemassaoloa. Vähemmistökielinen korkeakouluopetus on ollut vähäistä, vaikka saamen kieliä, karjalaa, viittomakieliä tai romania on viime vuosikymmeninä suomalaisissa korkeakouluissa opetettu oppiaineena joissakin tapauksissa syventäviin opintoihin saakka. Erityisesti 2000-luvulle tultaessa englanti on lisääntyneen kansainvälistymisen myötä tuonut oman lisänsä yliopistojen kieli-ideologisiin keskusteluihin.No publisherEmilia Rajalamonikielisyyskorkeakoulutuskieli-ideologiatkielikäytänteetkansalliskieletvähemmistökieletkielipolitiikka2022/10/05 14:26:56 GMT+2SivuMonikielisyyden haasteet korkeakouluissa työntekijöiden näkökulmasta
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-lokakuu-2022/monikielisyyden-haasteet-korkeakouluissa-tyontekijoiden-nakokulmasta
Korkeakoulujen kansainvälistyminen on nostanut esiin kysymyksiä englannin ja kotimaisten kielten käytöstä työssä ja työyhteisöissä. Työntekijät kokevat monenlaisia kieleen liittyviä käytännön ja tunnetason ongelmia. Käytännön tasolla ongelmat liittyvät muun muassa tiedonkulkuun, työnjakoon ja uramahdollisuuksiin. Tunnetasolla taas kyse on esimerkiksi osallisuudesta, itseilmaisusta ja ammatillisen identiteetin uskottavuudesta. Pohdimme tässä tekstissä myös kansainvälisten työntekijöiden kielenoppimisen esteitä ja korkeakoulujen monikielisten käytänteiden kehittämistä.No publisherEmilia Rajalakansainväliset työntekijätrinnakkaiskielisyyssuomen kielen taitomonikielisyys2022/10/05 14:26:56 GMT+2SivuMonikielisyys resurssiksi yliopistoissa – kielipoliittisesta tahtotilasta käytännön toimintaan
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-lokakuu-2022/monikielisyys-resurssiksi-yliopistoissa-kielipoliittisesta-tahtotilasta-kaytannon-toimintaan
Suomalaisten yliopistojen henkilökunta ja opiskelijat ovat yhä monikielisempiä, ja tämä kielten kirjo kasvaa edelleen. Perinteisesti Suomessa opiskeltujen kielten lisäksi (ks. Darling tässä teemanumerossa) yliopistoissa on myös monien Euroopan ulkopuolella puhuttujen maailmankielten osaajia. Tämä muuttuva ja kasvava kielivaranto jää kuitenkin usein näkymättömäksi ja hyödyntämättömäksi resurssiksi sekä työ- että opiskeluyhteisön käytänteissä ja toiminnassa. Tässä artikkelissa tarkastellaan käytännön esimerkkien avulla, miten yliopiston opetuksessa voitaisiin tunnistaa opiskelijoiden monikielisiä repertuaareja ja ohjata hyödyntämään niitä oppimisessa.No publisherErja Kilpeläinenkorkeakoulutetut maahanmuuttajatkorkeakoulutetutlimittäiskieleilymaahanmuuttajataustamonikielisyyspedagogiikka2022/10/05 14:26:55 GMT+2SivuRinnakkaiskielisyys hallintohenkilöstön työssä – kielen valinta ja kieliversioinnin käytännöt
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-lokakuu-2022/rinnakkaiskielisyys-hallintohenkiloston-tyossa-kielen-valinta-ja-kieliversioinnin-kaytannot
Suomalaiset yliopistot ovat monikielistyneet vauhdikkaasti viime vuosikymmeninä, niin lisääntyneen opiskelijaliikkuvuuden kuin kansainvälisten rekrytointien myötä. Yliopistojen hallinto ja päätöksenteko on kuitenkin ollut yksikielistä – esimerkiksi keskeiset yliopistodemokratian areenat ovat olleet suomenkielisiä. Kuvaan artikkelissa Helsingin yliopistossa käynnissä olevaa muutosprosessia, jossa pyritään luomaan rinnakkaiskielisiä käytäntöjä muun muassa tiedekuntaneuvostoihin.No publisherErja Kilpeläinenyliopistohallintohallintohenkilöstömonikielisyyskieliversiointiesityslista2022/10/05 14:26:55 GMT+2SivuNäin rakentuu kieliaiheinen pakopeli
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-syyskuu-2022/nain-rakentuu-kieliaiheinen-pakopeli
Pakopeli tai pakohuonepeli voi tuoda kielten oppimiseen ainutlaatuista viihdettä ja imua. Pakopelin rakentaminen opetuskäyttöön edellyttää toteuttajaltaan jonkin verran vaivannäköä, mutta lopputulos palkitsee. Tässä artikkelissa kolme virtuaalisen, monikielisen pakopelin luonutta Jyväskylän yliopiston Kielikampuksen työntekijää kertoo, mitä kannattaa ottaa huomioon pelin suunnittelussa ja toteutuksessa.No publisherErja Kilpeläinenkielten opettaminenkieltenopettaminenkielten oppiminenkieltenoppiminenmonikielisyyspakopeli2022/09/07 14:32:00 GMT+2SivuDokumenteista käytäntöön – ajankohtaista kieli(koulutus)politiikkaa
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-syyskuu-2022/dokumenteista-kaytantoon-ajankohtaista-kieli-koulutus-politiikkaa
No publisherErja KilpeläinenUkrainasuomi toisena kielenäkorkeakoulutuskansainväliset opiskelijatglobaalikasvatuspakopelikriisikielipoliittinen toimintaohjelmakielipolitiikkakielikoulutuspolitiikkamonikielisyysdemokratiafonetiikkavarhaiskasvatusverkko-opetusvuorovaikutus2022/09/07 14:32:05 GMT+2SivuMonikielisten oppilaiden kohtaamisessa tarvitaan valmiutta muutoksille
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-maaliskuu-2022/monikielisten-oppilaiden-kohtaamisessa-tarvitaan-valmiutta-muutoksille
Tässä tutkimuksessa pyrin tuottamaan ymmärrystä siitä, miksi kielitietoisesta opetussuunnitelmasta huolimatta muutokset opettajien asenteissa, tiedoissa ja käytänteissä tapahtuvat hitaasti. Tutkimukseni ryhmähaastatteluihin osallistui monikielisissä yläkouluissa työskenteleviä opettajia. Kysyin heiltä käsityksiä maahanmuuttotaustaisten oppilaiden koulunkäynnistä ja tutkin haastateltavien puhetapoja kielellisesti vastuullisen opetuksen viitekehyksen avulla. Puhetapojen tarkastelusta ilmeni, että opettajilla on erilaisia valmiuksia kohdata monikielisiä oppilaita. Moniääniset, toisilleen ristiriitaiset ja osittain päällekkäiset puhetavat kytkeytyvät toimijuuteen, hyväksyntään ja muutosvalmiuteen, joihin tutkimusperustaisella opettajien perus- ja täydennyskoulutuksella voidaan kenties vaikuttaa.No publisherErja Kilpeläinenmonikieliset oppilaatmonikielisyyskielellisesti vastuullinen opetuskielellisesti ja kulttuurisesti vastuullinen opetuskielellisesti vastuullinen pedagogiikkakielitietoisuusdiskurssianalyysi2022/03/23 16:01:04 GMT+2SivuMonikielinen lukutaito identiteettityön ja osallisuuden tukena
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-maaliskuu-2022/monikielinen-lukutaito-identiteettityon-ja-osallisuuden-tukena
Muuta kuin valtakieltä puhuvat oppilaat kohtaavat toisinaan koulun arjessa vaatimuksia rajoittaa tai välttää oman äidinkielensä käyttöä. Paineet saattavat kohdistua oman kielen käyttöön luokkahuoneessa, välitunneilla tai koulutehtävien tekemisessä. Oma äidinkieli on kuitenkin merkittävä identiteettiä rakentava kieli, jonka näkyväksi tekemisen kautta voidaan vahvistaa yhteenkuulumisen tunnetta. Pedagogiikka, joka tukee osallistumista ja osallisuutta sekä identiteetin rakentumista parantaa mahdollisuuksia oppia myös virallista opetuksen kieltä monikulttuurisessa luokkahuoneessa.No publisherErja Kilpeläinenmonikielisyysidentiteettikieli ja identiteettilukutaitolukeminenosallisuusosallistuminen2022/03/23 16:01:04 GMT+2SivuKohti monikielistä akateemista asiantuntijuutta: yliopisto-opiskelijoiden käsityksiä kielenoppimisesta
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-joulukuu-2021/kohti-monikielista-akateemista-asiantuntijuutta-yliopisto-opiskelijoiden-kasityksia-kielenoppimisesta
Tässä artikkelissa tarkastelen ensimmäisen vuoden yhteiskuntatieteiden opiskelijoiden käsityksiä kielenoppimisesta ja omasta toimijuudestaan. Kuvailen tutkimuksen lisäksi Jyväskylän yliopiston Monikielisen akateemisen viestinnän keskuksessa tehtävää monikielisen korkeakoulupedagogiikan kehittämistyötä. Pohdin myös käytännöllisellä tasolla, millaisia pedagogisia päätelmiä voisimme tutkimuksen tuloksista tehdä.No publisherErja Kilpeläinenmonikielisyyskäsityksettoimijuuskorkeakoulutuskorkeakoulupedagogiikka2021/12/01 10:54:17 GMT+2SivuKielenoppija tarvitsee tuekseen kielitietoisuutta ja yhteisiä tekoja
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-joulukuu-2021/kielenoppija-tarvitsee-tuekseen-kielitietoisuutta-ja-yhteisia-tekoja
Kielenoppimista on totuttu pitämään lähtökohtaisesti yksilön tehtävänä. Todellisuudessa siihen kuitenkin tarvitaan kielitietoisia yhteisöjä, joissa jokainen ihminen kohdataan niine kielellisine ja kulttuurisine resursseineen, joita hänellä on käytössään. Yhteiset, mahdollisesti monikieliset hetket merkitsevät kielenoppijalle paljon, sillä ne ovat arkisia vuorovaikutustilanteita, jotka tarjoavat mahdollisuuksia oppia kieltä vahvistaen samalla osallisuuden kokemuksia. Toimivan kielitaidon saavuttamiseen tarvitaan siis myös ympäristön kielitietoisuutta, johon kuuluu monikielisyyden hyväksyminen osana kielitaitoa sekä sen hyödyntäminen arkisessa vuorovaikutuksessa. Teksti perustuu kirjoittajan pitämään puheeseen Euroopan kielten päivän tapahtumassa lokakuussa 2021.No publisherErja Kilpeläinenkielenoppiminenkielitietoisuusmonikielisyysosallisuus2021/12/01 10:54:18 GMT+2SivuMonikielinen pedagogiikka sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistäjänä – käytännön ideoita opettajille
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-lokakuu-2021/monikielinen-pedagogiikka-sosiaalisen-oikeudenmukaisuuden-edistajana-kaytannon-ideoita-opettajille
Monikielinen pedagogiikka on tärkeä osa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumista koulumaailmassa (García, 2009). Suomessa monikielinen pedagogiikka on kuitenkin vasta kehityksensä alkuvaiheessa: opettajilla on pääosin hyvin positiiviset asenteet monikielisyyttä kohtaan mutta vain vähän käytännön tietoa siitä, miten sitä voisi toteuttaa (Alisaari ym., 2019; 2021). Varhaiskasvatussuunnitelma (OPH, 2018) ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (OPH, 2014) edellyttävät kielellisesti moninaisten oppilaiden huomioimista, ja siksi on tärkeää, että ideoita monikielisen pedagogiikan käyttöön tarjotaan niin opettajaopiskelijoille kuin työssä oleville opettajillekin. Tämän artikkelin tarkoituksena onkin tarjota käytännönläheisiä vinkkejä siihen, miten kielet tehdään näkyviksi, miten niiden arvostus tuodaan eksplisiittisesti esiin ja miten niitä käytetään oppimisen resurssina. Artikkelini perustuu Language Education for Social Justice -konferenssissa pitämääni työpajaan. Artikkelin alussa avaan lyhyesti monikielisen pedagogiikan tavoitteita ja tausta-ajatuksia ja sen jälkeen esittelen erilaisia keinoja lähestymistavan toteuttamiseen eri-ikäisten oppijoiden kanssa.No publisherErja Kilpeläinenmonikielisyysmonikielinen pedagogiikkasosiaalinen oikeudenmukaisuusoikeudenmukaisuus2021/10/06 14:18:38 GMT+2SivuMultilingual Native Language Lesson, a Pilot Project in Tuusula, Finland
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-lokakuu-2021/multilingual-native-language-lesson-a-pilot-project-in-tuusula-finland
The article concentrates on the instruction of native languages in Finland. First, a general overview and a brief history are presented. In the second part, the focus is on a pilot project of multilingual native language lessons at Hyökkälä school in the municipality of Tuusula.No publisherErja Kilpeläinennative language instructionoman äidinkielen opetusmultilingualismmonikielisyysintegrationkotoutuminenculturally and linguistically responsive educationkielellisesti ja kulttuurisesti vastuullinen opetuskkyenglanti2021/10/06 14:18:00 GMT+2SivuKielikylpyoppilaat lähisukukielen äärellä – kuinka luontuu tanskan lukeminen?
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-syyskuu-2021/kielikylpyoppilaat-lahisukukielen-aarella-kuinka-luontuu-tanskan-lukeminen
Suomalaisten kielitaidon ja sen myötä kansallisen kielivarannon kapenemisesta on oltu maassamme huolissaan jo pitkään. Esittelen tässä artikkelissa pilottitutkimustani, jossa 15-vuotiaat kielikylpyoppilaat yhtäältä arvioivat omaa kykyään ymmärtää tanskankielistä tekstiä, toisaalta osoittavat sen vastaamalla sisältökysymyksiin. Kielikylpyä ei ole aiemmin tutkittu tältä kannalta, mutta tulokset viittaavat siihen, että kielikylpyoppilailla on piilevää kielitaitoa, jota ei ole tultu ajatelleeksi – kaikkein vähiten luultavasti oppilaat itse.No publisherErja Kilpeläinenkielikylpykielikylpyoppilasskandinaaviset kieletmonikielisyysreseptiivinen monikielisyystanska2021/09/08 08:28:15 GMT+2Sivu