Suomi
https://www.kieliverkosto.fi
Maahanmuuttotaustaisten opiskelijoiden tasa-arvoisen osallisuuden tukeminen ammatillisessa koulutuksessa
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-lokakuu-2020/maahanmuuttotaustaisten-opiskelijoiden-tasa-arvoisen-osallisuuden-tukeminen-ammatillisessa-koulutuksessa
Työelämässä tarvittavan kielitaidon haltuunotto edellyttää tasa-arvoista osallisuutta ja monipuolisia mahdollisuuksia käyttää kieltä jo ammatillisten opintojen aikana. Tässä artikkelissa tarkastellaan käytänteitä, jotka tukevat opiskelijoiden tasa-arvoista pääsyä vuorovaikutustilanteisiin ja samalla heidän ammatillisen kielitaitonsa ja identiteettinsä kehittymistä.No publisherSanna Riuttanenammatillinen koulutusammatillinen kielitaitokielitietoisuusosallisuussuomi toisena kielenä2020/10/21 10:40:00 GMT+2SivuTarget – tukitoimia maahanmuuttajataustaisille koulutuspolulla
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-kesakuu-2020/target-tukitoimia-maahanmuuttajataustaisille-koulutuspolulla
Tampereella on syksystä 2018 toiminut Opetushallituksen rahoittama verkostoyhteistyöhanke Target − tavoitteellista kotoutumista ja osallisuutta. Hankkeen tavoitteena on ollut kehittää palveluja ja tukitoimia maahanmuuttajataustaisille ihmisille, jotka tarvitsevat paljon tukea ja ohjausta koulutus- ja työllistymispoluillaan. Hanketta on toteutettu verkostoyhteistyönä, ja sen toimijoilla on monipuolista kokemusta maahanmuuttajatyöstä, koulutuksesta ja viranomaisyhteistyöstä. Esittelemme tässä artikkelissa hankkeen saavutuksia sekä erityisesti hankkeessa pilotoituja tukitoimia maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille.No publisherErja Kilpeläinenoppilaitoksen tukitoimetmaahanmuuttajataustaiset opiskelijatsuomen kielisuomi toisena kielenäaikuisten perusopetusammatillinen koulutusmentorointitutoritmoniammatillinen yhteistyö2020/06/10 07:36:22 GMT+2SivuKielitietoisuusvalmennukset ammatillisessa koulutuksessa – KIELO-hankkeen kokemuksia
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-maaliskuu-2020/kielitietoisuusvalmennukset-ammatillisessa-koulutuksessa-kielo-hankkeen-kokemuksia
Opetushallituksen rahoittama KIELO – kielitietoinen ohjaus ammatillisessa koulutuksessa ja työelämässä -hanke on kukoistanut jo yli puolitoista vuotta. Hankkeeseen osallistuvat Aikuiskoulutus Taitaja, Business College Helsinki, Careeria, Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu ja Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä. Hankkeen alkuvaiheessa noin vuosi sitten Kieli, koulutus ja yhteiskunta -verkkolehdessä julkaistiin Tuija Arolan ja Marianne Sepän artikkeli kielitietoisuudesta ammatillisessa koulutuksessa. Nyt kerromme, mitä tuloksia hankkeessa on saatu aikaan ja annamme suosituksia tulevaisuuden kehittämistyöhön liittyen kielitietoisuuteen ammatillisessa koulutuksessa.No publisherErja Kilpeläinenammatillinen koulutuskielitietoisuuskoulutustyöpaikkaohjaajattyöpaikkaohjausammatillinen kielitaitoopinto-ohjausmonikielisyystyöelämätyöelämän kielitaito2020/03/25 10:39:31 GMT+2SivuKielivaranto A:sta Ö:hön
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-maaliskuu-2020/kielivaranto-a-sta-o-hon
No publisherErja Kilpeläinenkielivarantomonikielisyyskielten tilastointikieltenopetuksen varhentaminenkielivalinnatEurooppalainen kielisalkkuoman äidinkielen opetusuhanalainen kielikääntäminenkarjalan kielilukutaitonuoretkielitietoisuusammatillinen koulutuslukiokoulutuskorkeakoulutusnivelvaiheyliopistotkielipolitiikkakielikoulutuspolitiikkaverkko-opetus2020/03/25 10:37:20 GMT+2SivuPerustaitojen tukeminen ammatillisessa koulutuksessa
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-lokakuu-2019/perustaitojen-tukeminen-ammatillisessa-koulutuksessa
Ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien perustaitojen kirjo on hyvin laaja. On heitä, jotka pärjäävät ja omaksuvat helposti muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia taitoja, mutta toisaalta on myös heitä, joiden taidot tarvitsevat tukea ja harjaannuttamista. TAHTI-hankkeessa tuetaan aikuisia tutkinnon suorittajia perustaitojen kehittymisessä.No publisherSanna Riuttanenammatillinen koulutusperustaidotaikuisetmaahanmuuttajatohjausosaaminentukipajat2019/10/16 13:29:03 GMT+2SivuEnsiapua ruotsin kielellä – Svenska nu ja SPR kouluttavat hoitoalan opiskelijoita
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2019/ensiapua-ruotsin-kielella-svenska-nu-ja-spr-kouluttavat-hoitoalan-opiskelijoita
Hoitoalan ammattilaiset voivat työssään kohdata potilaita, jotka haluavat palvelua ruotsin kielellä. Tutkimusten mukaan hätätilanteissa ja vakavien sairauksien hoidossa kielen tunnevaikutus on erityisen tärkeä. Svenska nu -verkosto on kehittänyt ohjelman, jossa sekä ammatillisen toisen asteen että ammattikorkeakoulujen hoitoalan opiskelijat saavat harjoitella toimimista onnettomuustilanteissa ruotsin kielellä. Suomen Punaisen Ristin ensiapukouluttajien toteuttamat oppitunnit ovat saaneet kiitosta käytännönläheisyydestään ja viestinnällisten taitojen painottamisesta.No publisherErja Kilpeläinenkieltenopetusammatillinen kielitaitoammatillinen kieltenopetusammatillinen koulutusruotsiruotsinopetusyhteistyö2019/05/16 12:44:09 GMT+2SivuKielitietoisella otteella kiinni perustaitoihin ja ammatillisuuteen
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2019/kielitietoisella-otteella-kiinni-perustaitoihin-ja-ammatillisuuteen
No publisherErja Kilpeläinenperustaidotammatillinen kielitaitoammatillisuusammattikielikieltenopetusammatillinen koulutusmaahanmuuttajien koulutustulevaisuustaidotKieliparlamenttikielitietoisuusselkokielisaavutettavuuskielellinen ja kulttuurinen moninaisuuskulttuuritietoisuusammattikorkeakoulut2019/05/16 12:43:54 GMT+2SivuSuomi ja ruotsi toisena kielenä -opinnot haastavat koulutuksellista tasa-arvoa ammatillisessa koulutuksessa
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-huhtikuu-2019/suomi-ja-ruotsi-toisena-kielena-opinnot-haastavat-koulutuksellista-tasa-arvoa-ammatillisessa-koulutuksessa
Koulujen monet kielet ja uskonnot -hankkeessa ammatillisen koulutuksen järjestäjiltä kysyttiin suomi/ruotsi toisena kielenä -opetustuntien määrästä, sisällöistä ja kielituesta. Vastauksista paljastui, että koulutus on jaksomuotoista ja yksilöllistä ja että ammatillisen koulutuksen reformin uudistaman sääntelyn mukaiset käytänteet ovat vasta kehitteillä oppilaitoksissa. Laadukas ammatillinen koulutus edellyttää huolellisesti suunniteltuja rakenteita sekä ennen kaikkea riittävien opetus- ja ohjausresurssien turvaamista kaikissa opinnoissa riippumatta siitä, opiskellaanko oppilaitoksessa vai työpaikalla. Yksilöllisyys ja osaamisperusteisuus eivät saisi tarkoittaa opetuksesta ja ohjauksesta tinkimistä. Kun koulutuksen toteuttamista ei juurikaan säännellä – esimerkiksi minimituntikehystä ei ole – täytyy koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisesta kantaa erityistä huolta.No publisherSanna Riuttanenammatillinen koulutustoisen kielen opetuskoulutuksellinen tasa-arvosuomi toisena kielenäruotsi toisena kielenä2019/04/18 12:38:06 GMT+2SivuKielitilastoista toimintaan: riittääkö pieni jousto vai tarvitaanko rakenteellisia uudistuksia?
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-huhtikuu-2019/kielitilastoista-toimintaan-riittaako-pieni-jousto-vai-tarvitaanko-rakenteellisia-uudistuksia
No publisherErja Kilpeläinenperusopetukseen valmistava opetusvalmistava opetusperusopetusoman äidinkielen opetuskatsomusaineetuskonnon opetuslukiomaahanmuuttoammatillinen koulutuspelitalkuvaiheen kielen opetusmatematiikan opetus2019/04/18 12:37:50 GMT+2SivuAi mikä multimodaalinen vuorovaikutus? Opetussuunnitelman uudistustyö tulkkauksen koulutuksessa
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-helmikuu-2019/ai-mika-multimodaalinen-vuorovaikutus-opetussuunnitelman-uudistustyo-tulkkauksen-koulutuksessa
Viittomakielen tulkkeja on koulutettu Suomessa jo vuodesta 1978 lähtien. Ammattikorkeakoulutasolla tulkkikoulutusta on ollut yli kaksikymmentä vuotta. Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) ja Diakonia-ammattikorkeakoulu kouluttavat viittomakielen tulkkeja ja niillä on yhteinen ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Humakista valmistuu vuosittain noin 35 tulkkia. Viime vuosina tulkiksi valmistuminen on nähty kuitenkin riskialttiina, koska muutokset tulkkauspalvelun järjestämisessä ja laajemmin yhteiskunnassa ovat luoneet haasteita työllistymiselle. Aiemmalla tulkkauksen koulutuksen opetussuunnitelmalla saavutettu osaamisprofiili osoittautui liian suhdanneherkäksi. Tässä artikkelissa kerromme, millä tavalla opetussuunnitelmaa uudistamalla reagoimme tulkkausalan toimintaympäristön muutoksiin. Uusi opetussuunnitelma otettiin käyttöön syksyllä 2018. Kirjoittajista yliopettaja Elina Tapio veti koulutuksen opetussuunnitelmatyötä ja lehtori Hanna-Kaisa Turja oli opetussuunnitelmatyöryhmässä työn alusta opetussuunnitelman valmistumiseen saakka.No publisherErja Kilpeläinenammatillinen koulutusammattikorkeakoulutviittomakielitulkkausmultimodaalisuusopetussuunnitelmaopetussuunnitelmauudistuskieleilymonikielisyysosaaminentulkkikoulutus2019/02/13 15:38:00 GMT+2SivuKielitietoisena ja -taitoisena ammattiin
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-helmikuu-2019/kielitietoisena-ja-taitoisena-ammattiin
No publisherErja Kilpeläinenammatillinen koulutusammatillinen kielitaitoammatillinen kieltenopetusammattikieliammattikorkeakoulutkielitietoinen opetuskielitietoisuusitseohjautuvuusamisreformiohjausteemavuosityöelämämaahanmuuttajatkielitaitokieltenopetusOpetushallitus2019/02/13 15:37:30 GMT+2SivuKielitietoisella ohjauksella vauhtia ammattikielen oppimiseen
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-helmikuu-2019/kielitietoisella-ohjauksella-vauhtia-ammattikielen-oppimiseen
Vieraskielisten määrä Suomessa kasvaa jatkuvasti, ja tämä näkyy voimakkaasti myös ammatillisessa koulutuksessa. Ammatillisen koulutuksen reformin myötä yhä suurempi osa ammatin oppimisesta siirtyy työpaikolle. Uusi ammatillinen koulutus tuo uudenlaisia haasteita ohjaukselle. Tarvitaan kielitietoisuutta ja siihen liittyvää uutta ammattitaitoa niin ammatillisten opettajien kuin työpaikkaohjaajienkin arkeen.No publisherErja Kilpeläinenkielitietoisuusammatillinen koulutussuomi toisena kielenämaahanmuuttajattyöpaikkaohjaustyöpaikkaohjaajatohjausintegrointityöelämä2019/02/13 15:37:00 GMT+2SivuYritystä uralle! – Maahanmuuttajat jatko-opintoihin ja työhön toisen ja korkea-asteen yhteishankkeessa
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-helmikuu-2019/yritysta-uralle-maahanmuuttajat-jatko-opintoihin-ja-tyohon-toisen-ja-korkea-asteen-yhteishankkeessa
Suomen työmarkkinoille tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän maahanmuuttajia. Toisaalta monien maassa jo asuvien kansainvälisten opiskelijoiden ja muista syistä tänne muuttaneiden voi olla vaikea työllistyä suomen kielen taidon puutteiden ja mahdollisten ennakkoluulojen vuoksi. Miten maahanmuuttajien jatko-opinto- ja työelämävalmiuksia voisi parantaa? Helsingin seudun kauppakamarin rahoituksella käynnistetty hanke Yritystä uralle! etsii ratkaisuja Business Collegen ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulun yhteistyönä.No publisherErja Kilpeläinenammatillinen koulutusmaahanmuuttajatsuomi toisena kielenäväyläopinnotammattikorkeakouluttyöelämä2019/02/13 15:37:00 GMT+2SivuKieltä ja viestintää opiskellaan yhä enemmän verkossa ammatillisella toisella asteella
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-helmikuu-2019/kielta-ja-viestintaa-opiskellaan-yha-enemman-verkossa-ammatillisella-toisella-asteella
Pohjoiskarjalainen eRiveria on keskittynyt kehittämään ja tarjoamaan yhteisten aineiden verkko-opintoja ammatillisella toisella asteella. Äidinkielen opettaja ja kieltenopettaja kertovat, miten viestintä muuttuu, kun opiskelijat ovat luokkatilan sijaan verkossa. Esimerkiksi tehtävänantojen yksiselitteisyyteen ja palautteiden sanavalintoihin on kiinnitettävä verkko-opinnoissa enemmän huomiota kuin kontaktiopetuksessa. Opiskelijat tulevat tutuiksi ja kommunikointi onnistuu verkossakin, vaikkei reaaliaikaista vuorovaikutusta opettajan ja opiskelijan välillä ole opintojen aikana välttämättä lainkaan.No publisherErja Kilpeläinenverkko-opetusammatillinen kieltenopetusammatillinen koulutusäidinkielivieraat kielettehtävänannotopetusopetusjärjestelyt2019/02/13 15:37:00 GMT+2SivuDoes vocationally oriented foreign language teaching meet the needs of Finnish and German vocational school students?
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-helmikuu-2019/does-vocationally-oriented-foreign-language-teaching-meet-the-needs-of-finnish-and-german-vocational-school-students
This article is based on upper secondary vocational school students’ interviews made in Finland and in Germany in 2016 and in 2017. The study results suggest that in both countries, English language skills are seen as the most important foreign language skills and the students would like to have more vocationally oriented English language classes with focus on authentic spoken language communication. The differences in the educational systems of the two countries might result in differences in students‘ perceptions of whether and to what extent they will actually need foreign languages in their future working life.No publisherErja Kilpeläinenvocational education and training (VET)vocationally oriented foreign language learningammatillinen kielitaitoammatillinen kieltenopetusammatillinen koulutusammatillisesti suuntautunut kieltenopetusstudent needskkyenglanti2019/02/13 15:37:00 GMT+2Sivu