Suomi
https://www.kieliverkosto.fi
Selkokirjat lukuinnon herättäjinä? – Selkokielinen kaunokirjallisuus suomi toisena kielenä -opetuksessa
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-maaliskuu-2023/selkokirjat-lukuinnon-herattajina-selkokielinen-kaunokirjallisuus-suomi-toisena-kielena-opetuksessa
Lukuelämykset kuuluvat jokaiselle lukijalle, ja sen vuoksi onkin tärkeää, että jokainen löytää itselleen niin kielellisesti kuin sisällöllisesti sopivaa luettavaa. Jyväskylän yliopistoon tekemässäni maisterintutkielmassa (Kakko 2022) toteutin opetuskokeilun, jossa toin selkokielisen kaunokirjallisuuden osaksi aikuisten perusopetuksen päättövaiheen suomi toisena kielenä (S2) -verkko-opetusta. Kirjallisuus on kieltä, ja tässä opetuskokeilussa oli ajatuksena kaunokirjallisuuden hyödyntäminen suomen kielen opetuksessa aikaisempaa enemmän ja monipuolisemmin kuin ennen (ks. myös Jytilä 2020). Opetuskokeilun aikana luettiin kaksi selkokielistä novellia: toinen itsenäisesti ja toinen ryhmässä, ja molemmista novelleista keskusteltiin lukemisen jälkeen yhdessä. Tutkimuksessani selvisi, että selkokielinen teksti ja ryhmässä lukeminen motivoivat opiskelijoita lukemaan, ja nämä seikat ovatkin tässä artikkelissani tarkastelun kohteena.No publisherEmilia Rajalaselkokirjallisuusselkokielikaunokirjallisuuslukeminensuomi toisena kielenä2023/03/22 14:47:00 GMT+2SivuKielitietoinen kirjallisuuskasvatus
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2020/kielitietoinen-kirjallisuuskasvatus
Esittelemme artikkelissamme fiktiivisten tekstien mahdollisuuksia kielitietoisessa kirjallisuuskasvatuksessa. Kokeilumme pohjautuvat IKI-TARU-hankkeeseen, jonka tavoitteena on kehittää kirjallisuuslähtöistä kielenopetusta fiktion ominaisluonnetta kunnioittaen. Hankkeessa kehitetään ja kokeillaan menetelmiä, jotka yhdistävät fiktiivisten tekstien yksilöllisen merkityksenmuodostuksen, taidelähtöisen toiminnan ja lukukokemusten sekä sanataiteen tuottaman mielihyvän ja nautinnon. Nämä ovat myös perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kuvatun monilukutaidon (L4) kivijalkoja. Opetuskokeilujen tavoitteena on väistellä konventionaalisia tekstien tulkintoja ja opetusratkaisuja sekä antaa tilaa oppilaille lukijoina.No publisherErja Kilpeläinenkielitietoinen aineenopetuskielitietoinen opetuskielitietoisuuskirjallisuusäidinkieli ja kirjallisuuskirjallisuuskasvatuspedagogiset käytänteetpedagogiikkataidelähtöiset menetelmätlukutaitolukeminen2020/05/13 10:08:05 GMT+2SivuYhdeksäsluokkalaisten keinot lukutaidon kehittämiseksi
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-maaliskuu-2020/yhdeksasluokkalaisten-keinot-lukutaidon-kehittamiseksi
Nuorten lukutaito on ollut viime vuosina usein esillä mediassa. Keskustelussa on noussut esiin erityisesti huoli lukutaidon heikkenemisestä ja lukemisharrastuksen hiipumisesta. Aihetta ovat käsitelleet lähes pelkästään aikuiset, kuten opettajat, tutkijat ja muut asiantuntijat, mutta nuorten oma ääni on jäänyt taka-alalle ja kuulunut keskustelussa lähinnä aikuisten välittämänä. Tässä artikkelissa rajaamme tarkastelumme nuorten näkemyksiin siitä, millaisilla keinoilla erityisesti lukutaidon kehittymistä voitaisiin edistää äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa.No publisherErja Kilpeläinennuoretlukutaitolukeminenlukuintolukuharrastus2020/03/25 10:39:10 GMT+2SivuLukukeskuksen Lukuliike koulussa -kampanja – Ilmoita koulusi mukaan 10.10. mennessä!
https://www.kieliverkosto.fi/fi/kuulumisia-kentalta/news/lukukeskuksen-lukuliike-koulussa-kampanja-ilmoita-koulusi-mukaan-10-10-mennessa
No publisherErja Kilpeläinenlukuliikelukeminenlukutaitoperuskouluperusopetus2018/10/01 11:41:41 GMT+2SivuHeikot pojat ja erinomaiset tytöt – millaista kuvaa tyttö- ja poikalukijoista rakennetaan suomalaisissa uutisteksteissä?
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-syyskuu-2018/heikot-pojat-ja-erinomaiset-tytot-millaista-kuvaa-tytto-ja-poikalukijoista-rakennetaan-suomalaisissa-uutisteksteissa
Tässä artikkelissa tarkastelen, miten suomalaisnuorten lukutaitoa ja lukemista merkityksellistetään sukupuolittuneena ja sukupuolittavana ilmiönä 2000-luvun uutisteksteissä. Artikkeli perustuu pro gradu -tutkielmaani (Sorri 2017), jossa tutkin suomalaisnuorten lukutaidon sukupuolieroa käsitteleviä uutistekstejä vuosilta 2013–2016. 2000-luvulla tehtyjen PISA-tutkimusten myötä tyttöjen ja poikien erilainen lukutaitomenestys on noussut merkittäväksi puheenaiheeksi joukkotiedotusvälineissä. Alan asiantuntijat tarjoavat erilaisia malleja ja syitä poikien epäonnistumiseen ja tyttöjen menestymiseen sekä esittävät lukemisen opetusta koskevia muutosvaatimuksia. Keskustelussa korostuu mustavalkoinen näkemys tyttöjen ja poikien vastakohtaisista lukumieltymyksistä ja -tavoista, vaikka kenties tärkeämpää olisi purkaa lukemiseen liittyviä sukupuolittuneita uskomuksia.No publisherErja Kilpeläinensukupuolilukutaitolukeminenlukuintouutisointimediarepresentaatio2018/09/12 17:18:02 GMT+2SivuTapetilla lukutaito ja amisreformi – Kieliverkosto Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumissa 2018
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-syyskuu-2018/tapetilla-lukutaito-ja-amisreformi-kieliverkosto-aidinkielen-ja-kirjallisuuden-opetuksen-foorumissa-2018
No publisherErja Kilpeläinenäidinkieli ja kirjallisuuslukutaitolukeminenamisreformiammatillinen koulutusluku- ja kirjoitustaitolukuintokielitietoisuuskaksikielinen toimintaeurooppalainen viitekehysmediaatioylioppilastutkintovenäjän kieliammatillinen kielitaitotyöyhteisötvirkakielikielenhuoltotoinen kotimainen kielikielikokeilu2018/09/12 17:17:57 GMT+2SivuMonikielinen lukutaito identiteettityön ja osallisuuden tukena
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-maaliskuu-2022/monikielinen-lukutaito-identiteettityon-ja-osallisuuden-tukena
Muuta kuin valtakieltä puhuvat oppilaat kohtaavat toisinaan koulun arjessa vaatimuksia rajoittaa tai välttää oman äidinkielensä käyttöä. Paineet saattavat kohdistua oman kielen käyttöön luokkahuoneessa, välitunneilla tai koulutehtävien tekemisessä. Oma äidinkieli on kuitenkin merkittävä identiteettiä rakentava kieli, jonka näkyväksi tekemisen kautta voidaan vahvistaa yhteenkuulumisen tunnetta. Pedagogiikka, joka tukee osallistumista ja osallisuutta sekä identiteetin rakentumista parantaa mahdollisuuksia oppia myös virallista opetuksen kieltä monikulttuurisessa luokkahuoneessa.No publisherErja Kilpeläinenmonikielisyysidentiteettikieli ja identiteettilukutaitolukeminenosallisuusosallistuminen2022/03/23 16:01:04 GMT+2SivuSuuntaa lukemiseen – kirjaimellisesti!
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-maaliskuu-2022/suuntaa-lukemiseen-kirjaimellisesti
Lukutaidolla on aina ollut tärkeä asema omissa arjissamme, sillä lukeminen ja kirjallisuus ovat olleet osa jokapäiväistä elämäämme aina varhaislapsuudesta aikuisuuteen. Eikä liene yllätys, että niin opintomme kuin työmmekin liittyvät juuri kirjallisuuteen, kieleen ja lukutaitoon! Tämän artikkelin ovat kirjoittaneet kaksi kirjallisuudesta, lukemisesta ja kaikenlaisesta lukutaidosta kiinnostunutta kieli- ja mediatieteilijää Turusta. Artikkelin tarkoituksena on tuoda esille lukemisen monia muotoja ja ennen kaikkea innostaa kaikkia lukemisen pariin. Suunnataan siis kaikki yhdessä lukemaan – artikkelimme toimii erinomaisena aloituksena!No publisherErja Kilpeläinenlukutaitolukeminenlukuharrastuslukuintoluku- ja kirjoitustaitolukutaitostrategiakirjallisuus2022/03/23 16:01:04 GMT+2Sivu