Suomi
https://www.kieliverkosto.fi
“Doing the assignments almost feels like my own idea” – arviointi osana oppimisprosessia lukion kielenopetuksessa
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-marraskuu-2023/doing-the-assignments-almost-feels-like-my-own-idea-arviointi-osana-oppimisprosessia-lukion-kielenopetuksessa
Arvioinnin muutos on läpileikannut suomalaista perus- ja lukiokoulutuksen keskustelukenttää viime vuodet. Mitä ja miten pitäisi arvioida, jotta oppija hyötyy siitä? Työskentelyä, tehtävämäärää, tulosta vai kaikkea tätä kerralla? Arvioinnin tulisi ohjata oppimisprosessia, mutta sen kanavoiminen oppijaa ohjaavan toiminnan ytimeen ei olekaan niin yksiselitteistä. Tässä artikkelissa esittelen yhdessä kollegani Minna Rossin kanssa kehittämämme Block-oppimismallin, joka tekee arvioinnin vaikutuksen näkyväksi oppijan toiminnassa. Olen kerännyt oppijoilta säännöllistä itse-reflektiopalautetta omasta työskentelystään ja oppimisestaan kolmen vuoden ajan. Muutos on avannut silmäni arvioinnin merkittävälle roolille oppimista edistävänä tekijänä. Kokemusteni pohjalta ehdotan, että koulussa asetelma pitäisi kääntää poispäin opetusta korostavasta ja kohti oppimista korostavaa, coaching-pedagogiikan luonteista, luottamuksellista vuorovaikutussuhdetta.No publisherEmilia Rajalaformatiivinen arviointilukiokoulutusyksilöllisyysyksilöllinen oppiminencoaching-pedagogiikka2023/11/08 12:46:46 GMT+2SivuJapanin opiskelu Suomessa perusopetuksesta korkea-asteelle
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-joulukuu-2020/japanin-opiskelu-suomessa-perusopetuksesta-korkea-asteelle
Japanin opetus lukioissa on ottanut harppauksia kuluneen vuosikymmenen aikana. Japanin kielen opettajaksi pätevöityminen on ollut Suomessa mahdollista lukuvuodesta 2014–2015 alkaen, ja japani on ollut lukion opetussuunnitelmassa B3-kielenä vuodesta 2016. Lukioilla on pian käytettävissään opetussuunnitelman mukaista opetusmateriaalia kahdeksan kurssin verran – riittävästi ylioppilastutkinnon lyhyen kielen koetta varten. Peruskoululaisetkin ovat kiinnostuneita japanin opiskelusta, mutta tarjonta ei vielä vastaa kysyntää missään määrin. Myös yliopistojen japanin kursseille on tunkua – pääaineena kieltä pääsee Helsingin yliopistossa opiskelemaan vain alle 10 % hakijoista, kaikki halukkaat eivät mahdu kielikeskusten kielikursseille tai sivuaineopiskelijoiksikaan. Monet suomalaisnuoret harrastavat Japanin kieltä ja kulttuuria vapaa-aikanaan ja ovat hyvin motivoituneita opiskelijoita. Siinäpä voimavara, joka kannattaisi valjastaa rikastuttamaan Suomen kielivarantoa.No publisherErja Kilpeläinenjapanin kielijapani vieraana kielenäB3-japanikielikasvatuskielivarantokielenopetusAasian ja Afrikan kieletjapanin opiskelu Suomessaperusopetuslukiokoulutus2020/12/02 14:51:15 GMT+2SivuJuhlapuheita ja hätähuutoja kielivarannon puolesta
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-joulukuu-2020/juhlapuheita-ja-hatahuutoja-kielivarannon-puolesta
No publisherErja Kilpeläinenkielivarantokielitietoisuuskielikoulutuspolitiikkakieltenopetuksen varhentaminenlukiokoulutusopetussuunnitelmakoulutuksellinen tasa-arvovalinnaiset kieletkorkeakoulutusmonikielisyys2020/12/02 14:50:50 GMT+2SivuKielikoulutuksen kentällä kaivataan kokonaiskuvaa
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-syyskuu-2020/kielikoulutuksen-kentalla-kaivataan-kokonaiskuvaa
No publisherErja Kilpeläinenkielikoulutuskielikoulutuspolitiikkadigitaalisuusetäopetusluku- ja kirjoitustaitooppimistuloksetoppimistulosten arviointisukupuoliselvityskoulutuspoliittinen selontekokielivalinnatlukiokoulutusperusopetusmotivaatiovarhainen kielenopetusvanhemmatvlogitchatpodcastitlivetviittaaminenkyselytutkimuskielivaranto2020/09/09 12:45:00 GMT+2Sivu"En pysty ottamaan valinnaista kieltä vaikka haluaisin” – Valinnaiset kielet vähenevät lukiossa
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-syyskuu-2020/en-pysty-ottamaan-valinnaista-kielta-vaikka-haluaisin-valinnaiset-kielet-vahenevat-lukiossa
"Liian iso painoarvo annetaan pitkän matikan lukemiselle, ja se on omiaan tappamaan nuorten kieli-innostuksen.” Näin vastasi eräs valinnaisia kieliä opiskeleva lukiolainen keväällä 2020 kysymykseen siitä, millaiset seikat vaikeuttavat valinnaisten kielten opiskelua lukiossa. Valinnaisten kielten opiskelijamäärät lukiossa ovat laskeneet jo usean vuoden ajan, minkä takia moni kielialalla toimiva on huolissaan kielten opiskelun tulevaisuudesta. Opettajien näkemyksiä valinnaisten kielten opiskelijamäärien vähenemisen syille on jo selvitetty, mutta ongelman kokonaisvaltaisen ymmärtämisen kannalta on tärkeä kuulla myös lukiolaisia. Tästä syystä Alina Kiehelä tutki keväällä 2020 toteuttamassaan pro gradu -tutkimuksessa valinnaisten kielten opiskelun vähenemisen syitä lukiolaisten näkökulmasta. Tässä artikkelissa esittelemme tämän tutkimuksen tärkeimpiä tuloksia.No publisherErja Kilpeläinenvalinnaiset kieletkielivalinnatkielten opiskeluvieraiden kielten opetuslukiokoulutuskielivarantoopiskelijatkäsitykset2020/09/09 12:45:00 GMT+2SivuMind the Gap: Lukion ja korkeakoulun välistä kuilua kaventamassa
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-maaliskuu-2020/mind-the-gap-lukion-ja-korkeakoulun-valista-kuilua-kaventamassa
Lukiosta korkeakouluun siirtyvä nuori kohtaa opintojensa alkuvaiheessa uudenlaisia viestintä- ja kieliosaamiseen liittyviä haasteita, kun toimintaympäristö, opiskelutavat ja tekstilajit muuttuvat. Haasteena on se, että vaatimukset korkea-asteella ovat toisenlaisia kuin lukiossa ja opiskelija saattaa kokea siirtymävaiheessa taitonsa puutteellisiksi. Tätä siirtymävaiheen kuilua kaventaaksemme toteutimme lukiolaisille soveltavan Mind the Gap -kurssin. Yhteistyössä lukion, yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa rakennetun kurssin keskeisenä tavoitteena oli vahvistaa lukiolaisten viestintä- ja kieliosaamista. Tässä artikkelissa kuvaamme kurssin lähtökohtia, suunnittelua ja toteutusta sekä opiskelijoiden ja opettajien kokemuksia pilottikurssista.No publisherSanna Riuttanenviestintä- ja kieliosaaminenlukiokoulutusyhteistyönivelvaihe2020/03/25 10:39:46 GMT+2SivuKielivaranto A:sta Ö:hön
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-maaliskuu-2020/kielivaranto-a-sta-o-hon
No publisherErja Kilpeläinenkielivarantomonikielisyyskielten tilastointikieltenopetuksen varhentaminenkielivalinnatEurooppalainen kielisalkkuoman äidinkielen opetusuhanalainen kielikääntäminenkarjalan kielilukutaitonuoretkielitietoisuusammatillinen koulutuslukiokoulutuskorkeakoulutusnivelvaiheyliopistotkielipolitiikkakielikoulutuspolitiikkaverkko-opetus2020/03/25 10:37:20 GMT+2SivuKannustava palaute ja opettajan arviointityö lukion kieltenopetuksessa
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-joulukuu-2021/kannustava-palaute-ja-opettajan-arviointityo-lukion-kieltenopetuksessa
Tämä teksti perustuu väitöskirjatutkija Toni Mäkipään ja apulaisprofessori Raili Hildénin artikkeliin What Kind of Feedback is Perceived as Encouraging by Finnish General Upper Secondary School Students?. Artikkeli on osa Mäkipään väitöskirjaa, jossa tarkastellaan lukioarviointia. Tutkimuksessa kartoitettiin, millainen palaute on lukiolaisten mielestä kannustavaa ja miten opettajan arviointityö näyttäytyy lukiolaisille. Tutkimukseen osallistui 95 ruotsia opiskelevaa, 160 englantia opiskelevaa ja 27 ranskaa opiskelevaa lukiolaista. Tulokset osoittavat, että lukiolaisten mielestä kannustava palaute liittyi erityisesti tuotoksen, kuten kirjoitustehtävän, sisältöön: miten työtä voisi parantaa tai mitkä ovat sen hyvät ja huonot puolet. Myös positiivinen ja kriittinen palaute näyttäytyi lukiolaisille kannustavana. Opiskelijat näkivät opettajan arviointityön melko summatiivisena, eli se koostui lähinnä kokeista ja kurssiarvosanojen antamisesta. Palautetta ei nähty merkittävänä osana opettajan arviointityötä. Tulosten perusteella voidaan todeta, että opettajankoulutuksessa tulee keskittyä enemmän formatiivisen arvioinnin eli oppimisprosessin aikana tapahtuvan arvioinnin merkitykseen opetuksessa.No publisherErja Kilpeläinenpalauteformatiivinen arviointilukiokoulutuslukio2021/12/01 10:54:17 GMT+2Sivu