Suomi
https://www.kieliverkosto.fi
Ainun kielen kielikoulutuksen ja kielitaidon arvioinnin haasteet
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2023/ainun-kielen-kielikoulutuksen-ja-kielitaidon-arvioinnin-haasteet
Ainut ovat pääasiassa Japanin pohjoisosissa asuva alkuperäiskansa, joiden puhuma ainun kieli ajautui uhanalaiseen asemaan, kun japanilaiset valloittivat 1800-luvun puolivälin jälkeen ainujen asuinalueet ja alkoivat sulauttaa heitä osaksi japanilaista yhteiskuntaa. Nyt ainun kieltä yritetään elvyttää. Ainun kielikoulutuksessa kielitaidon arviointi on kuitenkin haastavaa, sillä kurssien opetussisältöjä ei ole yhdenmukaistettu, opettajilta saattaa puuttua niin pedagogista osaamista kuin kielitaitoakin eivätkä opiskelijat välttämättä ole kursseilla vain oppimassa kieltä. Tässä artikkelissa pureudutaan ainun kielikoulutuksen ongelmakohtiin ja siihen, millaisia haasteita ne asettavat arvioinnille, sekä ehdotetaan, että arviointi voi olla tarpeetonta ja jopa haitallista uhanalaisen kielen elvytyksessä.No publisherEmilia Rajalauhanalainen kieliainun kielikielenelvytyskielitaidon arviointikielikoulutusopiskelumotivaatiokielikurssikielitaitoarviointi2023/05/10 06:16:08 GMT+2SivuLasten suomalaisen viittomakielen kehityksen arviointi kielen asemaa tukemassa
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2023/lasten-suomalaisen-viittomakielen-kehityksen-arviointi-kielen-asemaa-tukemassa
Lasten kielitaidon ja kielen kehityksen arviointi ja seuranta on tärkeää monesta eri syystä niin yksittäisen lapsen ja perheen kuin laajemmin kieliyhteisön ja kielen tutkimuksen kannalta. Tässä artikkelissa tarkastellaan lasten suomalaisen viittomakielen kehityksen arviointia. Artikkelissa tuomme esiin lasten viittomakielen taidon arviointiin vaikuttavia tekijöitä sekä asioita, joita arvioinnin toteutuksessa on otettava huomioon. Esittelemme lyhyesti myös suomalaisen viittomakielen arviointiin kehitettyjä arviointimateriaaleja. Lisäksi pohdimme lasten viittomakielen taidon arvioinnin mahdollisia vaikutuksia viittomakielten asemaan Suomessa.No publisherEmilia Rajalalasten kielen kehityksen arviointiarviointiviittomakieliviittomakielen omaksuminenkielen elvytys2023/05/10 06:16:08 GMT+2SivuDigiTala – Miten automaattinen palaute voi tukea puhumisen harjoittelua?
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2023/digitala-miten-automaattinen-palaute-voi-tukea-puhumisen-harjoittelua
Artikkelissa esittelen DigiTala-tutkimushankkeen kehittämän sovelluksen, jonka avulla suomen ja ruotsin oppijat voivat harjoitella puheen tuottamista. Automaattiseen puheentunnistukseen, arviointiin ja palautteeseen perustuvan työkalun kehittämisessä on hyödynnetty monitieteistä tutkimusta.No publisherEmilia Rajalaautomaattinen arviointisuullinen kielitaitokielitaidon arviointipuhuminenvuorovaikutusarviointi2023/05/10 06:16:08 GMT+2SivuArviointi muutoksessa?
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2023/arviointi-muutoksessa
No publisherSanna Riuttanenarviointiarviointitutkimuskieliparlamentti2023/05/10 06:16:08 GMT+2SivuA2, C1 ja YKI 3 – opiskelijatyö murtamassa koodeja ja tukemassa työnantajia kielitaidon arvioinnissa
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2023/a2-c1-ja-yki-3-opiskelijatyo-murtamassa-koodeja-ja-tukemassa-tyonantajia-kielitaidon-arvioinnissa
Millainen olisi työkalu, jolla työelämän vaatimaa kielitaitoa voitaisiin tunnistaa helpommin? Mistä löytyisi keino arvioida sekä työntekijän kielitaitoa että työnantajan kielitaitotarpeita ilman suurempaa perehtyneisyyttä tai ajankäyttöä? OsaajaKS-palveluketjun toimeksiannosta me Jyväskylän Humanistisen ammattikorkeakoulun yhteisöpedagogiopiskelijat lähdimme suunnittelemaan sellaista. Ajatuksenamme oli laatia työkalu, jolla kielen osaamisen tunnistaminen saataisiin konkreettisempaan muotoon työelämää varten, jotta työnkuvaan nähden ylimitoitetut kielitaitovaatimukset eivät muodostuisi työllistymisen esteeksi.No publisherErja Kilpeläinenkielitaitolomakekielitaidon arviointiarviointikielitaitoopiskelijatyötyöllisyystyöelämäkielitietoinen työelämäkielitietoisuus2023/05/10 06:16:08 GMT+2SivuMaailma muuttuu ja niin myös vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen ylioppilaskokeet
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2023/maailma-muuttuu-ja-niin-myos-vieraiden-kielten-ja-toisen-kotimaisen-kielen-ylioppilaskokeet
Ylioppilastutkinnon suorittaa hyväksytysti vuosittain noin 30 000 opiskelijaa, ja heistä valtaosa sisällyttää kokeeseen myös vieraan kielen ja/tai toisen kotimaisen kielen kokeen. Kokeiden painoarvo korkeakouluvalinnoissa on viime vuosina kasvanut. Tässä artikkelissa tarkastelemme, miten tutkinnon kielikokeet ovat viime vuosina kehittyneet ja mitä muutoksia on näköpiirissä.No publisherErja Kilpeläinendigitaalinen ylioppilastutkintokielikokeetkielitaidon arviointivieraat kielettoinen kotimainen kielisuullisen kielitaidon arviointisuullinen kielitaitoylioppilastutkintosähköinen ylioppilastutkintoarviointi2023/05/10 06:16:08 GMT+2SivuMiten ääntämistä arvioidaan? Käytännön työkalu opettajille
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-syyskuu-2017-1/miten-aantamista-arvioidaan-kaytannon-tyokalu-opettajille
No publisherErja Kilpeläinenarviointiruotsin kielisuullinen kielitaitoääntäminenSivuOsaamisen tasojen kielellistäminen ja tulkinnanvaraisuus uudistetuissa perusopetuksen suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän päättöarvioinnin kriteereissä
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-maaliskuu-2022/osaamisen-tasojen-kielellistaminen-ja-tulkinnanvaraisuus-uudistetuissa-perusopetuksen-suomen-kieli-ja-kirjallisuus-oppimaaran-paattoarvioinnin-kriteereissa
Artikkelissa tarkastellaan opettajanäkökulmasta äidinkielen ja kirjallisuuden suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän päättöarvioinnin kriteerejä. Opetushallitus julkaisi uudistetut kriteerit vuoden 2020 lopussa, ja ensimmäiset arvosanat uusien kriteerien perusteella annetaan tänä keväänä 2022. Artikkelissa analysoidaan, miten oppilaalta eri arvosanoihin edellytettävän osaamisen tasoja kielellistetään suomen kielen ja kirjallisuuden päättöarvioinnin kriteereissä. Analyysimme keskiössä ovat sellaiset kriteerien kohdat, joissa tehdään eroa eri arvosanoihin vaadittavan osaamisen välillä. Päättöarvioinnin kriteerien kielen tutkiminen voi auttaa avaamaan ja selkiyttämään kriteerien sisältöä, ja sitä kautta tällainen analyysi voi toimia opettajan työn tukena.No publisherErja Kilpeläinenperusopetuspäättöarvioinnin kriteeritpäättöarviointikriteeriperusteinen arviointiarviointisuomen kieli ja kirjallisuusäidinkieli ja kirjallisuus2022/03/23 16:01:04 GMT+2SivuRuotsin A-oppimäärien tavoitteet ja opettajien käsityksiä niiden arvioinnista
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-syyskuu-2023/ruotsin-a-oppimaarien-tavoitteet-ja-opettajien-kasityksia-niiden-arvioinnista
Artikkeli käsittelee äidinkielenomaisen ruotsin oppimäärän tavoitteita ja opettajien käsityksiä näihin tavoitteisiin perustuvasta arvioinnista. Äidinkielenomaisen ruotsin oppimäärän tavoitteita verrataan muiden ruotsin oppimäärien tavoitteisiin ja havaitaan tavoitetasoon liittyviä eroja. Opettajien arviointikäsityksiä kuvataan ja analysoidaan suhteessa arvioinnin kohteisiin: oppimisen prosessiin, osaamiseen ja työskentelyyn. Lopuksi esitetään suosituksia äidinkielenomaisen ruotsin opetuksen mahdollistamiseksi nykyistä laajemmin.No publisherSanna Riuttanenarviointiruotsin kieliäidinkielenomainen ruotsiarviointikäsitykset2023/09/06 09:51:50 GMT+2SivuKari Sajavaaran rahasto myönsi tunnustuspalkintoja
https://www.kieliverkosto.fi/fi/toiminta/kieliverkostossa-tapahtuu/kari-sajavaaran-rahasto-myonsi-tunnustuspalkintoja
No publisherKari Sajavaara -muistoluentotunnustuspalkintoarviointikielitaidon arviointiruotsin kieliSivuDigitaalisen koealustan pilotointi Yleisissä kielitutkinnoissa
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-maaliskuu-2019/digitaalisen-koealustan-pilotointi-yleisissa-kielitutkinnoissa
Yleiset kielitutkinnot ovat siirtymässä asteittain digitaaliseen muotoon. Tässä artikkelissa esitellään lyhyesti tätä muutosprosessia sekä kerrotaan maahanmuuttajille järjestetystä digitaalisen koealustan pilotoinnista ja sen tuloksista. Pilotti toteutettiin Lahdessa kotoutumiskoulutukseen osallistuvien maahanmuuttajien kielitaidon testauksella. Heidän kielitaitonsa vaihteli kielten yleiseurooppalaisen viitekehyksen tasojen A1 ja B1 välillä. Pilotissa testattiin digitaalisen alustan toimintaa ja käytettävyyttä koulutustaustaltaan hyvin heterogeenisella osallistujajoukolla. Pilotissa haluttiin myös selvittää, vaikuttaako koneella kirjoittaminen kirjoitusnopeuteen ja tuotoksen pituuteen S2-oppijoilla.No publisherErja KilpeläinenYleiset kielitutkinnotkielitaidon arviointiarviointikielitestitkielitestien kehittäminendigitalisointi2019/03/13 16:22:28 GMT+2SivuKehittyvät taidot, kehittyvä opetussuunnitelma
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2021/kehittyvat-taidot-kehittyva-opetussuunnitelma
Karvi käynnisti syksyllä 2018 perusopetuksen oppimistulosten pitkittäisarvioinnin. Arvioinnissa seurataan matematiikan ja äidinkielen taitojen kehittymistä perusopetuksen ajan. Artikkeli käsittelee pitkittäisarvioinnin suunnittelua ja toteutusta niin oppilaan kuin opetussuunnitelmankin kannalta.No publisherarviointioppimistuloksetperusopetusäidinkieli ja kirjallisuusmatematiikkaalkuopetus2021/05/12 10:50:40 GMT+2SivuMonilukutaito ja pedagogisen toiminnan arviointi varhaiskasvatuksessa
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2021/monilukutaito-ja-pedagogisen-toiminnan-arviointi-varhaiskasvatuksessa
Käsittelen artikkelissa varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan arviointia. Keskitän tarkastelun erityisesti monilukutaitoon, sillä se on kansallisen varhaiskasvatussuunnitelmien arvioinnin mukaan (Repo ym. 2019) heikoimmin toteutuneita osa-alueita. Käyn artikkelissani ensin läpi varhaiskasvatuksen, laadun arvioinnin ja monilukutaidon yhdistämiseen liittyviä, osin kumuloituvia haasteita. Sitten esitän kolme reflektiivistä kysymystä, joiden kautta varhaiskasvatuksen työntekijöiden on mahdollista arvioida kriittisesti toimintaansa monilukutaidon alueella.No publisherarviointimonilukutaitovarhaiskasvatus2021/05/12 10:50:40 GMT+2SivuMuutosvalmius ja toimivat yhteistyökäytänteet avaimina onnistuneeseen opetussuunnitelmaprosessiin
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2021/muutosvalmius-ja-toimivat-yhteistyokaytanteet-avaimina-onnistuneeseen-opetussuunnitelmaprosessiin
Opetussuunnitelmien toimeenpano on yksi pedagogiikan kehittymisen kriittisistä pisteistä. Vaikka kirjoitettu opetussuunnitelma olisi kuinka ajantasainen ja jäsentynyt, se jää vain juhlapuheisiin ja pöytäkirjoihin, elleivät opetussuunnitelman tavoitteet, arvopohja ja toimintakulttuurin kuvaukset jalostu koulujen käytänteisiin. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 on useita sellaisia kohtia, joiden jalkautumista opetukseen ja oppimiseen on kiinnostavaa katsoa opetuksen ja oppimisen kehittämisen näkökulmasta. Valitsimme tähän artikkeliin tarkasteltavaksi laaja-alaisen osaamisen ja valtakunnallisten vs. paikallisten opetussuunnitelmien laadinnan. Näitä teemoja on selvitetty Karvin (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus) tekemässä esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien arviointia koskevassa hankkeessa (Saarinen ym. 2019; Venäläinen ym. 2020; Saarinen ym. 2021). Tarkastelemme teemoihin keskittyviä arvioinnin tuloksia opetuksen kehittämistä silmällä pitäen.No publisherarviointiopetussuunnitelmalaaja-alainen osaaminen2021/05/12 10:50:40 GMT+2SivuSuomen kielen ja kirjallisuuden osaamista arvioimassa – tasapainoilua oppimisen tavoitteiden ja osaamisen kriteereiden välillä
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2021/suomen-kielen-ja-kirjallisuuden-osaamista-arvioimassa-tasapainoilua-oppimisen-tavoitteiden-ja-osaamisen-kriteereiden-valilla
Artikkelissa tarkastellaan suomen kielen ja kirjallisuuden oppimäärän tavoitteiden (Opetushallitus 2014) tulkintaa ja arviointikriteerien soveltamista kansallisessa oppimistulosarvioinnissa. Päättöarvioinnin hyvän osaamisen (arvosana 8) kriteereitä sovellettiin oppimistulosarvioinnissa tehtävien laadintaan ja oppilaan taitotason määrittelyyn. Arviointiprosessin kuluessa havaittiin, että eri sisältöalueiden hyvän osaamisen kriteerit ovat vahvasti tulkinnanvaraisia. Kriteerit limittyvät sekä sisältöalueiden, esimerkiksi tekstien tuottamisen, sisällä että niiden välillä, esimerkiksi vuorovaikutustilanteissa toimimisen ja tekstien tulkitsemisen välillä. Näin ollen neuvottelut kriteerien ilmauksista ja niiden merkityksistä ovat arvioinnissa tarpeen tulkinnanvaraisuuden vähentämiseksi ja ymmärryksen lisäämiseksi.No publisherkriteeriperusteinen arviointiarviointioppimistuloksetsuomen kieli ja kirjallisuus2021/05/12 10:50:00 GMT+2Sivu