Suomi
https://www.kieliverkosto.fi
Mikä kieli yhteiskunnassa?
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-syyskuu-2010/mika-kieli-yhteiskunnassa
No publisherSanna RiuttanenkielipolitiikkamonikielisyysyhteiskuntaSivuÄidinkieli, ensikieli, oma kieli
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-syyskuu-2010/aidinkieli-ensikieli-oma-kieli
No publisherSanna RiuttanenensikielimonikielisyysäidinkieliSivuMonikielinen lukutaito identiteettityön ja osallisuuden tukena
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-maaliskuu-2022/monikielinen-lukutaito-identiteettityon-ja-osallisuuden-tukena
Muuta kuin valtakieltä puhuvat oppilaat kohtaavat toisinaan koulun arjessa vaatimuksia rajoittaa tai välttää oman äidinkielensä käyttöä. Paineet saattavat kohdistua oman kielen käyttöön luokkahuoneessa, välitunneilla tai koulutehtävien tekemisessä. Oma äidinkieli on kuitenkin merkittävä identiteettiä rakentava kieli, jonka näkyväksi tekemisen kautta voidaan vahvistaa yhteenkuulumisen tunnetta. Pedagogiikka, joka tukee osallistumista ja osallisuutta sekä identiteetin rakentumista parantaa mahdollisuuksia oppia myös virallista opetuksen kieltä monikulttuurisessa luokkahuoneessa.No publisherErja Kilpeläinenmonikielisyysidentiteettikieli ja identiteettilukutaitolukeminenosallisuusosallistuminen2022/03/23 16:01:04 GMT+2SivuMonikielisten oppilaiden kohtaamisessa tarvitaan valmiutta muutoksille
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-maaliskuu-2022/monikielisten-oppilaiden-kohtaamisessa-tarvitaan-valmiutta-muutoksille
Tässä tutkimuksessa pyrin tuottamaan ymmärrystä siitä, miksi kielitietoisesta opetussuunnitelmasta huolimatta muutokset opettajien asenteissa, tiedoissa ja käytänteissä tapahtuvat hitaasti. Tutkimukseni ryhmähaastatteluihin osallistui monikielisissä yläkouluissa työskenteleviä opettajia. Kysyin heiltä käsityksiä maahanmuuttotaustaisten oppilaiden koulunkäynnistä ja tutkin haastateltavien puhetapoja kielellisesti vastuullisen opetuksen viitekehyksen avulla. Puhetapojen tarkastelusta ilmeni, että opettajilla on erilaisia valmiuksia kohdata monikielisiä oppilaita. Moniääniset, toisilleen ristiriitaiset ja osittain päällekkäiset puhetavat kytkeytyvät toimijuuteen, hyväksyntään ja muutosvalmiuteen, joihin tutkimusperustaisella opettajien perus- ja täydennyskoulutuksella voidaan kenties vaikuttaa.No publisherErja Kilpeläinenmonikieliset oppilaatmonikielisyyskielellisesti vastuullinen opetuskielellisesti ja kulttuurisesti vastuullinen opetuskielellisesti vastuullinen pedagogiikkakielitietoisuusdiskurssianalyysi2022/03/23 16:01:04 GMT+2SivuMonikielinen käsitteenoppiminen valmistavassa opetuksessa, esimerkkinä matematiikka
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-huhtikuu-2019/monikielinen-kasitteenoppiminen-valmistavassa-opetuksessa-esimerkkina-matematiikka
Vastaantulo-hankkeen yhtenä teemana on ollut monikielinen käsitteenoppiminen erityisesti yläkoulun valmistavilla luokilla. Tavoitteena on ollut paikantaa niin hyviä käytänteitä kuin uusia tapoja tukea monikielistä oppimista. Tässä artikkelissa paneudutaan erityisesti matematiikan oppimiseen kielen näkökulmasta. Matematiikkaa ei välttämättä mielletä aineeksi, jonka oppiminen riippuu ensisijaisesti kielitaidosta. Muodostaahan matematiikka ja erityisesti numeerinen ilmaisu jo itsessään kielen, joka on näennäisesti kansainvälistä. Argumentoimme, että matematiikan kieli luokkahuoneissa on monikanavaisempaa ja kontekstisidonnaisempaa kuin usein ajatellaan ja että kielitietoinen opetus on ensiarvoisen tärkeää myös matematiikan kaltaisissa sisältöaineissa.No publisherErja Kilpeläinenvalmistava opetusperusopetukseen valmistava opetusmonikielisyysmatematiikan opetus2019/04/18 12:38:25 GMT+2SivuKieli, uskonto ja kotimaa: hindi, urdu ja nationalismi Etelä-Aasiassa
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-lokakuu-2018/kieli-uskonto-ja-kotimaa-hindi-urdu-ja-nationalismi-etela-aasiassa
Poliittisesti, etnisesti, kielellisesti ja uskonnollisesti pirstaleinen Etelä-Aasia ei ole koskaan tarjonnut helppoja symboleita yhtenäiselle kansalle. Lähes jokainen määritelmä kansakunnasta on merkinnyt jonkin ryhmän poissulkemista. Jako uskonnon mukaan määriteltyihin kansakuntiin piirrettiin Intian ja Pakistanin valtiollisiin rajoihin vuonna 1947. Tuolloin ei jaettu ainoastaan maata vaan myös kulttuurit, uskonnot ja kielet. Tässä artikkelissa tarkastelen, miten nationalismi on muokannut hindistä ja urdusta kaksi erillistä kieltä.No publisherErja Kilpeläinenkieli ja nationalismiIntiaPakistanhindin kieliurdun kielinationalismimonikielisyyskielipolitiikka2018/10/11 15:05:58 GMT+2SivuKieli(koulutus) ja nationalismi Singaporessa: ratkaisemattomia jännitteitä standardienglannin, äidinkielten ja singlishin välillä
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-lokakuu-2018/kieli-koulutus-ja-nationalismi-singaporessa-ratkaisemattomia-jannitteita-standardienglannin-aidinkielten-ja-singlishin-valilla
Edellyttääkö kansallistunteen syntyminen koko väestön kesken jaettua ja omaksi koettua kieltä? Singapore tarjoaa mielenkiintoisen esimerkin tapauksesta, jossa vastaus kysymykseen ei ole lainkaan yksiselitteinen. Nationalismin näkökulmasta Singaporen tilanteen tekee erityisen mielenkiintoiseksi se, että valtiojohto pyrkii rakentamaan kansakuntaa ilman kielipolitiikkaa, jossa olisi keskiössä, tai edes läsnä, koko väestölle yhteistä autenttisena pidettyä kieltä. Tämä artikkeli pohjaa pro gradu -tutkielmaani (Slioor 2018) varten tekemääni tutkimustyöhön. Se ei kuitenkaan ole tiivistelmä tutkielman löydöksistä, ja näkökulman valinta on hieman erilainen. Tarkoituksena on esitellä Singaporen tilannetta suomalaiselle yleisölle tiiviisti mutta mahdollisimman kattavasti.No publisherErja KilpeläinenSingaporekieli ja nationalismikieli ja identiteettinationalismimonikielisyyskielipolitiikka2018/10/11 15:06:02 GMT+2SivuEi joko−tai vaan sekä−että: kaikille kielille on tilaa ja tarvetta
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-huhtikuu-2018/ei-joko-tai-vaan-seka-etta-kaikille-kielille-on-tilaa-ja-tarvetta
Monikielisen henkilön elämässä olevia kieliä ei ole syytä asettaa vastakkain. Perinteisesti Suomessa ei olekaan pyritty siihen, että muualta Suomeen muuttaneet tai Suomessa maahanmuuttajaperheisiin syntyneet lapset unohtaisivat taustansa. Meillä on jo kuitenkin nähtävissä maan valtakieli ensin -tyyppistä ajattelua, joka on tuttu esimerkiksi muualla Euroopassa käytävistä keskusteluista. Myös nykyinen kielten tilastointitapa tuottaa vastakkainasettelua, josta on monikielisille suomalaisille useita käytännön seurauksia. Toisaalta uusimmat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet antavat aiempaa enemmän tilaa monikielisyydelle ja sen hyödyntämiselle opetuksessa.No publisherErja Kilpeläinenmonikielisyyskielten tilastointitilastotkieliasenteetkielikoulutuspolitiikka2018/04/11 09:49:00 GMT+2SivuYhteiset lapset yli rajojen – astu kauemmaksi, näet myös lähelle
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-maaliskuu-2023/yhteiset-lapset-yli-rajojen-astu-kauemmaksi-naet-myos-lahelle
Suomen Lähi-idän instituutti (FIME, Finnish Institute in the Middle East) ja MIGDIA-tutkimushanke (Maahanmuutto, ylirajaiset koulutuspolut ja diasporinen monikielisyys) järjestivät erityisesti Suomeen vasta saapuneiden oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa työskenteleville suunnatun täydennyskoulutuskokonaisuuden “Ylirajaiset koulutuspolut: näkökulmia Libanonista” syksyllä 2022 Beirutissa (15.–23.10.2022). Opettajien täydennyskoulutuskurssien järjestäminen on ollut FIME:n toimintaa jo pitkään, vaikka maahanmuuttotaustaisten oppilaiden kanssa työskentelevät opettajat olivatkin kohderyhmänä instituutille uusi. Maahanmuuttoon ja koulutukseen liittyvät kysymykset ovat sen sijaan Koneen Säätiön rahoittaman MIGDIA-tutkimushankkeen keskiössä.No publisherEmilia Rajalamonikielisyyslibanonarabian kielimaahanmuuttosuomi toisena kielenä2023/03/22 14:47:39 GMT+2SivuKari Sajavaara -muistoluento 2019
https://www.kieliverkosto.fi/fi/toiminta/kieliverkostossa-tapahtuu/kari-sajavaara-muistoluento-2019
No publisherErja KilpeläinenKari Sajavaara -muistoluentotyöelämätyöelämän kielitaitotarpeetmonikielisyyskielikäytänteetkielipolitiikkakielikoulutuspolitiikkaammatillinen kielitaito2018/11/19 12:42:00 GMT+2SivuNäin rakentuu kieliaiheinen pakopeli
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-syyskuu-2022/nain-rakentuu-kieliaiheinen-pakopeli
Pakopeli tai pakohuonepeli voi tuoda kielten oppimiseen ainutlaatuista viihdettä ja imua. Pakopelin rakentaminen opetuskäyttöön edellyttää toteuttajaltaan jonkin verran vaivannäköä, mutta lopputulos palkitsee. Tässä artikkelissa kolme virtuaalisen, monikielisen pakopelin luonutta Jyväskylän yliopiston Kielikampuksen työntekijää kertoo, mitä kannattaa ottaa huomioon pelin suunnittelussa ja toteutuksessa.No publisherErja Kilpeläinenkielten opettaminenkieltenopettaminenkielten oppiminenkieltenoppiminenmonikielisyyspakopeli2022/09/07 14:32:00 GMT+2SivuProfessori Riitta Pyykkö piti kahdeksannen Kari Sajavaara -muistoluennon
https://www.kieliverkosto.fi/fi/toiminta/kieliverkostossa-tapahtuu/kahdeksas-kari-sajavaara-muistoluento
Pe 12.1.2018 klo 12.00 Jyväskylän yliopiston päärakennus CapitoliumNo publisherErja KilpeläinenKari Sajavaara -muistoluentomonikielisyyskielivarantotunnustuspalkinto2018/01/12 17:05:00 GMT+2SivuKari Sajavaara -muistoluennon tallenne katsottavissa
https://www.kieliverkosto.fi/fi/toiminta/kieliverkostossa-tapahtuu/kari-sajavaara-muistoluennon-tallenne-katsottavissa
No publisherErja KilpeläinenKari Sajavaara -muistoluentomonikielisyyskielivaranto2018/01/24 17:10:00 GMT+2SivuMonikielisyys yhteiskunnassa – haasteita koulutukselle. Kieliparlamentin 2010 aineistot
https://www.kieliverkosto.fi/fi/toiminta/kieliverkostossa-tapahtuu/monikielisyys-yhteiskunnassa-haasteita-koulutukselle-kieliparlamentin-2010-aineistot
No publisherKieliparlamenttimonikielisyyskielikoulutusSivuKielitaito näkyväksi työpaikoilla – Gör språkkunskaperna synliga på arbetsplatsen
https://www.kieliverkosto.fi/fi/toiminta/kieliverkostossa-tapahtuu/kielitaito-nakyvaksi-tyopaikoilla
No publisherkielitaitomonikielisyys1ruotsiSivu