Suomi
https://www.kieliverkosto.fi
Puhetta yksilön, koulutuksen ja yhteiskunnan monikielisyydestä
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-huhtikuu-2017/puhetta-yksilon-koulutuksen-ja-yhteiskunnan-monikielisyydesta
No publisherSanna Riuttanenkieli-ideologiatkieliparlamenttikielitaitokielitietokieltenopetuskielten opiskelumonikielinen koulumonikielisyysSivuPääkaupunkiseudun kielivarannon kirjoa: japani äidin-, koti- ja perintökielenä
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-joulukuu-2020/paakaupunkiseudun-kielivarannon-kirjoa-japani-aidin-koti-ja-perintokielena
Aasialaisten kielten opetuksesta ja ylläpidosta osana Suomen kielivarantoa muina kuin vieraina kielinä ei juuri ole tarjolla tietoa. Japania opetetaan äidin- ja kotikielenä muutamien kaupunkien kouluissa sekä Helsingin Japanilaisen Kouluyhdistyksen ylläpitämässä lauantaikoulussa. Japanissa on juuri tehty kielilainsäädäntöuudistus, joka koskee ensimmäistä kertaa japani toisena kielenä (J2) -opetusta. Ulkomailla japania äidin-, koti- ja perintökielenä opiskelevat lapset ja nuoret liittyvät tähän ajankohtaiseen aiheeseen siten, että laki sisältää toimenpiteitä myös mahdollisia Japaniin palaavia lapsia ja nuoria varten. Matalasta syntyvyydestä kärsivä ikääntyvä Japani haluaisi houkutella mahdollisimman paljon japanintaitoisia paluumuuttajia takaisin. Osana laajempaa kartoitusta tämä kirjoitus taustoittaa japanin kielen tilannetta äidin-, koti- ja perintökielenä pääkaupunkiseudulla.No publisherErja Kilpeläinenjapanin kielijapanin opiskelu Suomessaoma äidinkieliperintökielikotikielikielilainsäädäntökieli-ideologiatkielikoulutuspolitiikkaoman äidinkielen opetus2020/12/02 14:51:10 GMT+2SivuOpetus ja oppiminen Helsingin yliopiston kaksikielisissä kanditutkinnoissa (TvEx) – kieli-ideologisia näkökulmia
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-lokakuu-2022/opetus-ja-oppiminen-helsingin-yliopiston-kaksikielisissa-kanditutkinnoissa-tvex-kieli-ideologisia-nakokulmia
Tarkastelemme tässä artikkelissa Pedagogik och språklig diversitet i tvåspråkiga examina (PEDAMO) -tutkimushankkeessa kerättyä haastatteluaineistoa. Tutkittavat ovat Helsingin yliopiston kaksikielisissä kanditutkinnoissa opiskelevia ja opettavia. Puramme haastateltavien käsityksiä kaksikielisyydestä ja oppimisesta sekä kieli-ideologioita, jotka vaikuttavat opettamiseen, oppimiseen ja opiskeluun kaksikielisissä tutkinnoissa. Kieli-ideologioilla tarkoitetaan kieliin ja niiden puhujiin kohdistuvia käsityksiä, arvostuksia ja asenteita. Kieli-ideologiat materialisoituvat vuorovaikutuksen tekoina ja kielellisinä valintoina, ja ne ovat myös kielipolitiikan ja kielenohjailun taustalla. Koulutusinstituutiot uusintavat ja kierrättävät kieli-ideologioita. Siksi opetuksen kehittämistyössä on välttämätöntä pysähtyä pohtimaan ja tunnistamaan päätösten ja valintojen taustalla vaikuttavia käsityksiä, arvoja, arvotuksia ja asenteita.No publisherEmilia Rajalayliopisto-opetuskieli-ideologiatkaksikielisyys2022/10/05 14:26:56 GMT+2SivuMonikielistyvä koulu ja muuttuvat kieliorientaatiot
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-joulukuu-2023/monikielistyva-koulu-ja-muuttuvat-kieliorientaatiot
Tämä artikkeli perustuu väitöskirjaani Monikielistyvä koulu ja kielitietoisuus: Perusopetuksen opetussuunnitelmien, opettajien ja oppikirjojen kieliorientaatiot, joka tarkastettiin Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa lokakuussa 2023. Väitöstutkimuksessani analysoin, millaiset kieliorientaatiot ja -ideologiat näkyvät suomalaisten peruskoulujen kielipolitiikassa. Tutkimukseni osoittaa, että koulujen monikielistymisestä ja kielitietoisuuden vaateesta huolimatta suomalaisten koulujen kielipolitiikkaa ohjailevat edelleen pääosin yksikielisyyden ideaalin nojaavat käsitykset kieli-identiteetistä ja kielenoppimisesta.No publisherEmilia Rajalamonikielisyyskielitietoisuuskieli-ideologiatkieliorientaatiotkielipolitiikkaopettajatperuskoulu2023/12/05 10:49:54 GMT+2SivuKieli-ideologisia näkökulmia korkeakoulujen yksi-, kaksi- ja monikielisyyteen
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-lokakuu-2022/kieli-ideologisia-nakokulmia-korkeakoulujen-yksi-kaksi-ja-monikielisyyteen
Suomalaisten korkeakoulujen kielipolitiikka on perustunut samalle periaatteelle kuin Suomen perustuslaillinen kaksikielisyys: korkeakoulut ovat joko yksikielisiä tai kaksikielisiä, ja kaksikielisyys on käytännössä tarkoittanut erillisten suomen- tai ruotsinkielisten ohjelmien tai linjojen rinnakkaista olemassaoloa. Vähemmistökielinen korkeakouluopetus on ollut vähäistä, vaikka saamen kieliä, karjalaa, viittomakieliä tai romania on viime vuosikymmeninä suomalaisissa korkeakouluissa opetettu oppiaineena joissakin tapauksissa syventäviin opintoihin saakka. Erityisesti 2000-luvulle tultaessa englanti on lisääntyneen kansainvälistymisen myötä tuonut oman lisänsä yliopistojen kieli-ideologisiin keskusteluihin.No publisherEmilia Rajalamonikielisyyskorkeakoulutuskieli-ideologiatkielikäytänteetkansalliskieletvähemmistökieletkielipolitiikka2022/10/05 14:26:56 GMT+2SivuKieli-ideologiat Suomen yliopistoissa: monikielisyys vai English only?
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-lokakuu-2017-2/kieli-ideologiat-suomen-yliopistoissa-monikielisyys-vai-english-only
No publisherErja Kilpeläinenenglannin kieliEnglish onlykieli-ideologiatkieliasenteetlingua francamonikielisyysSivuKieli-ideologiat ovat läsnä koulussakin
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-lokakuu-2021/kieli-ideologiat-ovat-lasna-koulussakin
Tutkin väitöskirjassani, miten koululaiset ja luokanopettajaksi opiskelevat kuvaavat suomea eli millaisia kieli-ideologioita heillä on suomen kielestä. Olen hyödyntänyt tutkimusaineistona heidän tekemiään piirustuksia, joissa he kuvaavat suomen kielen vuorovaikutuksellisuutta ja suomea kansalliskielenä. Piirustukset osoittavat, että monet representaatiot ovat kansallisia, yhteisesti jaettuja ja koulun historiassa kierrätettyjä. Piirustuksissa näkyy usein esimerkiksi Suomen lippu ja kartta. Tutkimusaineisto kertoo kuitenkin myös siitä, että kieli-ideologiat voivat olla paikallisia ja yksittäisen koulun todellisuus voi vaikuttaa vallitseviin kieli-ideologioihin. Esimerkiksi itähelsinkiläisen koulun oppilaat kuvaavat suomea arjen paikkojen kieleksi.No publisherErja Kilpeläinenkieli-ideologiatvisuaaliset menetelmätsuomen kieliperusopetus2021/10/06 14:18:46 GMT+2SivuKenen (ruotsinsuomalaiset) kieli-ideologiat?
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-lokakuu-2013/kenen-ruotsinsuomalaiset-kieli-ideologiat
No publisherSanna Riuttanenkieli-ideologiatruotsinsuomalainen kouluruotsinsuomalaisuusSivuKarjalankielinen yliopisto-opetus – vastavirtaan soutamista?
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-lokakuu-2022/karjalankielinen-yliopisto-opetus-vastavirtaan-soutamista
Karjala on vakavasti uhanalainen vähemmistökieli, jolla on puhujia Suomessa ja Venäjällä. Suomessa karjalan kieli ja kulttuuri on ollut Itä-Suomen yliopistossa sivuaineena vuodesta 2009 lähtien, ja vuodesta 2021 alkaen yliopisto on saanut vastuulleen myös karjalan elvytystehtävän. Tässä kirjoituksessa tarkastelemme karjalaa yliopiston opetuskielenä ja niitä käytännöllisiä ja kieli-ideologisia kysymyksiä, joita siihen liittyy. Uhanalaisen karjalan kielen kontekstissa myös murteen ja kielen tai monikielisyyden ja monimurteisuuden välinen raja on häilyvä ja aiheuttaa keskustelua.No publisherEmilia Rajalakielenelvytysuhanalainen kieliopetuskielikielipolitiikkakieli-ideologiatkarjalan kieli2022/10/05 14:26:56 GMT+2SivuDecolonizing English Language Pedagogy: A Study of Cultural Aspects in English Language Coursebooks and Teachers’ reflections in Pakistan
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-joulukuu-2021/decolonizing-english-language-pedagogy-a-study-of-cultural-aspects-in-english-language-coursebooks-and-teachers-reflections-in-pakistan
Language does not exist in a vacuum; it is deeply rooted in the structures reflecting and carrying dominant ideologies and social values. Likewise, foreign language teaching does not aim at a mere transmission of linguistic knowledge, but it also brings with it the ideological repercussions. In Pakistani society, English Language teaching either promotes the state-centric view of social reality or reproduces the cultural discourse(s) of colonialism. This study situated in Pakistani context points out the colonial construction of English language learners’ identities in elite Private schools drawing on Fairclough’s (2003) Critical Discourse Analysis (CDA) framework and Mignolo’s (2009, 2011) decolonial option. The study includes language coursebooks and teachers’ reflections as two major sources of data to draw conclusions that English Language teaching in the elite private sector establishes and reinforces the dominant cultural discourse(s) of coloniality as a macro-narrative which is in a conflict with the learners’ local and other global identities.No publisherErja KilpeläinenDecolonizationdekolonisaatioEFL pedagogyenglannin kielienglannin opetusEnglish textbookstextbook researchPolitics of the textbookspoliticsoppikirjatoppikirjatutkimuskielikoulutuspolitiikkaIdeologykieli-ideologiatkulttuuriCulturekkyenglanti2021/12/01 10:54:00 GMT+2Sivu