Suomi
https://www.kieliverkosto.fi
Suomen kielen ja kirjallisuuden osaamista arvioimassa – tasapainoilua oppimisen tavoitteiden ja osaamisen kriteereiden välillä
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2021/suomen-kielen-ja-kirjallisuuden-osaamista-arvioimassa-tasapainoilua-oppimisen-tavoitteiden-ja-osaamisen-kriteereiden-valilla
Artikkelissa tarkastellaan suomen kielen ja kirjallisuuden oppimäärän tavoitteiden (Opetushallitus 2014) tulkintaa ja arviointikriteerien soveltamista kansallisessa oppimistulosarvioinnissa. Päättöarvioinnin hyvän osaamisen (arvosana 8) kriteereitä sovellettiin oppimistulosarvioinnissa tehtävien laadintaan ja oppilaan taitotason määrittelyyn. Arviointiprosessin kuluessa havaittiin, että eri sisältöalueiden hyvän osaamisen kriteerit ovat vahvasti tulkinnanvaraisia. Kriteerit limittyvät sekä sisältöalueiden, esimerkiksi tekstien tuottamisen, sisällä että niiden välillä, esimerkiksi vuorovaikutustilanteissa toimimisen ja tekstien tulkitsemisen välillä. Näin ollen neuvottelut kriteerien ilmauksista ja niiden merkityksistä ovat arvioinnissa tarpeen tulkinnanvaraisuuden vähentämiseksi ja ymmärryksen lisäämiseksi.No publisherkriteeriperusteinen arviointiarviointioppimistuloksetsuomen kieli ja kirjallisuus2021/05/12 10:50:00 GMT+2SivuSuomalaisen viittomakielen taitotasokuvainten ja arviointikriteereiden kehittäminen Yleisissä kielitutkinnoissa
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-maaliskuu-2019/suomalaisen-viittomakielen-taitotasokuvainten-ja-arviointikriteereiden-kehittaminen-yleisissa-kielitutkinnoissa
Artikkelissa kuvaamme lyhyesti suomalaisen viittomakielen taitotasokuvainten ja arviointikriteereiden kehittämistä ja siihen liittyvää validointiprosessia Soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa. Suomalaisessa viittomakielessä ei aiemmin ole ollut yhtenäisiä, teoreettisesti määriteltyjä kuvauksia viittomakielen taidon kehittymisestä. Nyt kehitetyissä taitotasokuvaimissa ja arviointikriteereissä viittomakielen taito on kuvattu kuusiportaisella asteikolla kolmessa eri osataidossa: viittomakielen ymmärtämisessä, viittomakielen itsenäisessä tuottamisessa ja viittomakielisessä keskustelussa. Kuvaimia ja kriteereitä voidaan soveltaa eri käyttötarkoituksiin, kuten kielen opetukseen, kielitaidon arviointiin tai itsearviointiin.No publisherErja KilpeläinenYleiset kielitutkinnotkielitaidon arviointiviittomakielisuomalainen viittomakielitaitotasoarviointikielitestitkielitestien kehittäminen2019/03/13 16:22:24 GMT+2SivuSUKOLin syyskoulutuspäivät, 7.–8.10.2016
https://www.kieliverkosto.fi/fi/kuulumisia-kentalta/tapahtumat/sukolin-syyskoulutuspaivat-7-8-10-2016
No publisherSUKOLarviointimonikielisyyseriyttäminensähköinen ylioppilastutkintoSivuRuotsin A-oppimäärien tavoitteet ja opettajien käsityksiä niiden arvioinnista
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-syyskuu-2023/ruotsin-a-oppimaarien-tavoitteet-ja-opettajien-kasityksia-niiden-arvioinnista
Artikkeli käsittelee äidinkielenomaisen ruotsin oppimäärän tavoitteita ja opettajien käsityksiä näihin tavoitteisiin perustuvasta arvioinnista. Äidinkielenomaisen ruotsin oppimäärän tavoitteita verrataan muiden ruotsin oppimäärien tavoitteisiin ja havaitaan tavoitetasoon liittyviä eroja. Opettajien arviointikäsityksiä kuvataan ja analysoidaan suhteessa arvioinnin kohteisiin: oppimisen prosessiin, osaamiseen ja työskentelyyn. Lopuksi esitetään suosituksia äidinkielenomaisen ruotsin opetuksen mahdollistamiseksi nykyistä laajemmin.No publisherSanna Riuttanenarviointiruotsin kieliäidinkielenomainen ruotsiarviointikäsitykset2023/09/06 09:51:50 GMT+2SivuRenki, isäntä vai sekatyöntekijä? Arvioinnin rooli ja muutokset aikojen saatossa konkareiden kertomana
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-marraskuu-2023/renki-isanta-vai-sekatyontekija-arvioinnin-rooli-ja-muutokset-aikojen-saatossa-konkareiden-kertomana
Haastattelin kahta opetus- ja tutkimusalan konkaria, Jyväskylän normaalikoulun kieltenopettaja Olli-Pekka Saloa ja Helsingin yliopiston kielididaktiikan apulaisprofessori Raili Hildéniä, arvioinnin luonteesta ennen ja tänään. Pyysin heitä muistelemaan, millaista arviointi oli omissa opettajaopinnoissa ja luokkahuoneessa uran alussa, ja pohtimaan oman osaamisen kehittymistä vuosien varrella. Lisäksi pyysin heitä kohdistamaan katseen tulevaisuuteen: Mihin arviointi suuntaa seuraavaksi? Tiivistin tähän lyhennelmään uteliaisuutta herättäviä paloja käymästämme keskustelusta. Tämä teksti toimii houkuttimena käydä kuuntelemassa keskustelu kokonaisuudessaan Kieliverkoston podcast-alustalta.No publisherSanna Riuttanenmonipuolinen arviointiarviointikoulutuskoulutuksen kehittäminenarviointi2023/11/08 12:46:00 GMT+2SivuOsaamisen tasojen kielellistäminen ja tulkinnanvaraisuus uudistetuissa perusopetuksen suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän päättöarvioinnin kriteereissä
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-maaliskuu-2022/osaamisen-tasojen-kielellistaminen-ja-tulkinnanvaraisuus-uudistetuissa-perusopetuksen-suomen-kieli-ja-kirjallisuus-oppimaaran-paattoarvioinnin-kriteereissa
Artikkelissa tarkastellaan opettajanäkökulmasta äidinkielen ja kirjallisuuden suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän päättöarvioinnin kriteerejä. Opetushallitus julkaisi uudistetut kriteerit vuoden 2020 lopussa, ja ensimmäiset arvosanat uusien kriteerien perusteella annetaan tänä keväänä 2022. Artikkelissa analysoidaan, miten oppilaalta eri arvosanoihin edellytettävän osaamisen tasoja kielellistetään suomen kielen ja kirjallisuuden päättöarvioinnin kriteereissä. Analyysimme keskiössä ovat sellaiset kriteerien kohdat, joissa tehdään eroa eri arvosanoihin vaadittavan osaamisen välillä. Päättöarvioinnin kriteerien kielen tutkiminen voi auttaa avaamaan ja selkiyttämään kriteerien sisältöä, ja sitä kautta tällainen analyysi voi toimia opettajan työn tukena.No publisherErja Kilpeläinenperusopetuspäättöarvioinnin kriteeritpäättöarviointikriteeriperusteinen arviointiarviointisuomen kieli ja kirjallisuusäidinkieli ja kirjallisuus2022/03/23 16:01:04 GMT+2SivuOppimista, osaamista ja opetusta arvioimassa – mikä meitä puhuttaa juuri nyt?
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2021/oppimista-osaamista-ja-opetusta-arvioimassa-mika-meita-puhuttaa-juuri-nyt
No publisherarviointimonilukutaitoperusopetusopetussuunnitelmavarhaiskasvatusmatematiikan opetuslaaja-alainen osaaminenäidinkieli ja kirjallisuusoppimistuloksetalkuopetuskriteeriperusteinen arviointisuomen kieli ja kirjallisuuskielitaidon arviointikielitaidon testaaminen verkossafinskasuomi toisena kielenätoinen kotimainen kielikorvaava koekieli- ja viestintäopinnotkielitietoisuuskieltenopetus2021/05/12 10:50:40 GMT+2SivuOppimisen arvioinnin kansallinen konferenssi – Nationell konferens för bedömning av lärande, 10.–11.4.2017 Helsinki
https://www.kieliverkosto.fi/fi/kuulumisia-kentalta/tapahtumat/oppimisen-arvioinnin-kansallinen-konferenssi-nationell-konferens-for-bedomning-av-larande-10-11-4-2017-helsinki
No publisherErja Kilpeläinenarviointiperusopetuslukio2017/04/11 17:00:00 GMT+2SivuOpiskelijoiden podcastit ja vlogit kielenoppimisen ja arvioinnin tukena
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-syyskuu-2020/opiskelijoiden-podcastit-ja-vlogit-kielenoppimisen-ja-arvioinnin-tukena
Tieto- ja viestintäteknologia tarjoaa monia mahdollisuuksia kielen oppimiseen, opettamiseen ja arviointiin. Podcastit ja vlogit ovat monille opiskelijoille vapaa-ajalta tuttuja, mutta yliopisto-opetuksessa niitä on toistaiseksi käytetty vain rajallisesti. Tässä artikkelissa esittelen opetuskokeilujani, joissa olen hyödyntänyt opiskelijoiden tekemiä vlogeja ja podcasteja osana pohjoismaisten kielten kursseja. Onnistuneet kokeilut ja positiivinen opiskelijapalaute innostavat jatkamaan vlogien ja podcastien käyttöä opetuksessa ja arvioinnissa myös jatkossa.No publisherErja Kilpeläinenmobiilioppiminenvlogitpodcastityliopisto-opetusyliopistojen kielikoulutusyliopistotarviointikielenoppiminenkielenopetus2020/09/09 12:46:15 GMT+2SivuMuutosvalmius ja toimivat yhteistyökäytänteet avaimina onnistuneeseen opetussuunnitelmaprosessiin
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2021/muutosvalmius-ja-toimivat-yhteistyokaytanteet-avaimina-onnistuneeseen-opetussuunnitelmaprosessiin
Opetussuunnitelmien toimeenpano on yksi pedagogiikan kehittymisen kriittisistä pisteistä. Vaikka kirjoitettu opetussuunnitelma olisi kuinka ajantasainen ja jäsentynyt, se jää vain juhlapuheisiin ja pöytäkirjoihin, elleivät opetussuunnitelman tavoitteet, arvopohja ja toimintakulttuurin kuvaukset jalostu koulujen käytänteisiin. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 on useita sellaisia kohtia, joiden jalkautumista opetukseen ja oppimiseen on kiinnostavaa katsoa opetuksen ja oppimisen kehittämisen näkökulmasta. Valitsimme tähän artikkeliin tarkasteltavaksi laaja-alaisen osaamisen ja valtakunnallisten vs. paikallisten opetussuunnitelmien laadinnan. Näitä teemoja on selvitetty Karvin (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus) tekemässä esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien arviointia koskevassa hankkeessa (Saarinen ym. 2019; Venäläinen ym. 2020; Saarinen ym. 2021). Tarkastelemme teemoihin keskittyviä arvioinnin tuloksia opetuksen kehittämistä silmällä pitäen.No publisherarviointiopetussuunnitelmalaaja-alainen osaaminen2021/05/12 10:50:40 GMT+2SivuMonilukutaito ja pedagogisen toiminnan arviointi varhaiskasvatuksessa
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2021/monilukutaito-ja-pedagogisen-toiminnan-arviointi-varhaiskasvatuksessa
Käsittelen artikkelissa varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan arviointia. Keskitän tarkastelun erityisesti monilukutaitoon, sillä se on kansallisen varhaiskasvatussuunnitelmien arvioinnin mukaan (Repo ym. 2019) heikoimmin toteutuneita osa-alueita. Käyn artikkelissani ensin läpi varhaiskasvatuksen, laadun arvioinnin ja monilukutaidon yhdistämiseen liittyviä, osin kumuloituvia haasteita. Sitten esitän kolme reflektiivistä kysymystä, joiden kautta varhaiskasvatuksen työntekijöiden on mahdollista arvioida kriittisesti toimintaansa monilukutaidon alueella.No publisherarviointimonilukutaitovarhaiskasvatus2021/05/12 10:50:40 GMT+2SivuMiten korkeakouluopiskelijoiden kirjallista kielitaitoa voi testata verkossa?
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2021/miten-korkeakouluopiskelijoiden-kirjallista-kielitaitoa-voi-testata-verkossa
Verkossa ilman valvontaa tapahtuva kirjallisen kielitaidon testaus on korkeakouluopinnoissa vielä melko uutta. Se herättää paljon kiinnostusta ja ihmetystäkin: Miten opettaja voi varmistua opiskelijan osaamisesta ja opiskelijan tuottamien tekstien aitoudesta? Saako arvioija kielitaidosta riittävän luotettavan kuvan, jos opiskelijalla on lupa käyttää sanakirjaa tai muita apuvälineitä? Mitä asioita täytyy huomioida, kun kirjallista kielitaitoa testataan ilman valvontaa? Tässä artikkelissa kerromme siitä, miten testaamme koulukieleltään ruotsinkielisten opiskelijoiden suomen kielen eli finskan taitoa Helsingin yliopistossa. Tarkastelemme myös sitä, miten ja miksi olemme kehittäneet kirjallisen taidon testaamista perinteisestä kokeesta verkossa tehtäväksi.No publisherkielitaidon arviointiarviointikielitaidon testaaminen verkossafinskasuomi toisena kielenätoinen kotimainen kielikorvaava koekieli- ja viestintäopinnot2021/05/12 10:50:40 GMT+2SivuMiten ääntämistä arvioidaan? Käytännön työkalu opettajille
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-syyskuu-2017-1/miten-aantamista-arvioidaan-kaytannon-tyokalu-opettajille
No publisherErja Kilpeläinenarviointiruotsin kielisuullinen kielitaitoääntäminenSivuMaailma muuttuu ja niin myös vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen ylioppilaskokeet
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2023/maailma-muuttuu-ja-niin-myos-vieraiden-kielten-ja-toisen-kotimaisen-kielen-ylioppilaskokeet
Ylioppilastutkinnon suorittaa hyväksytysti vuosittain noin 30 000 opiskelijaa, ja heistä valtaosa sisällyttää kokeeseen myös vieraan kielen ja/tai toisen kotimaisen kielen kokeen. Kokeiden painoarvo korkeakouluvalinnoissa on viime vuosina kasvanut. Tässä artikkelissa tarkastelemme, miten tutkinnon kielikokeet ovat viime vuosina kehittyneet ja mitä muutoksia on näköpiirissä.No publisherErja Kilpeläinendigitaalinen ylioppilastutkintokielikokeetkielitaidon arviointivieraat kielettoinen kotimainen kielisuullisen kielitaidon arviointisuullinen kielitaitoylioppilastutkintosähköinen ylioppilastutkintoarviointi2023/05/10 06:16:08 GMT+2SivuLasten suomalaisen viittomakielen kehityksen arviointi kielen asemaa tukemassa
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2023/lasten-suomalaisen-viittomakielen-kehityksen-arviointi-kielen-asemaa-tukemassa
Lasten kielitaidon ja kielen kehityksen arviointi ja seuranta on tärkeää monesta eri syystä niin yksittäisen lapsen ja perheen kuin laajemmin kieliyhteisön ja kielen tutkimuksen kannalta. Tässä artikkelissa tarkastellaan lasten suomalaisen viittomakielen kehityksen arviointia. Artikkelissa tuomme esiin lasten viittomakielen taidon arviointiin vaikuttavia tekijöitä sekä asioita, joita arvioinnin toteutuksessa on otettava huomioon. Esittelemme lyhyesti myös suomalaisen viittomakielen arviointiin kehitettyjä arviointimateriaaleja. Lisäksi pohdimme lasten viittomakielen taidon arvioinnin mahdollisia vaikutuksia viittomakielten asemaan Suomessa.No publisherEmilia Rajalalasten kielen kehityksen arviointiarviointiviittomakieliviittomakielen omaksuminenkielen elvytys2023/05/10 06:16:08 GMT+2Sivu