Suomi
https://www.kieliverkosto.fi
Konflikteja ratkomalla vahvempaan osallisuuteen – Kielitietoinen koulu kasvattaa oppilaita ja opettajia
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-lokakuu-2020/konflikteja-ratkomalla-vahvempaan-osallisuuteen-kielitietoinen-koulu-kasvattaa-oppilaita-ja-opettajia
Koulun arki on monimutkainen verkosto, johon on kudottu oppilaiden ja opettajien erilaisia taustoja, taitoja sekä vuorovaikutusta. Arvojen, kielten ja kulttuurien sekamelska on antoisa ja opettavainen toimintaympäristö, mutta välillä moninaisuus asettaa myös haasteita opettamiselle, oppimiselle ja muullekin vuorovaikutukselle. Tässä artikkelissa kerromme omia kokemuksiamme monikielisestä kouluyhteisöstä ja tarkastelemme oppilaan kielitaidon yhteyttä osallisuuteen. Pohdimme, miten opettaja voi kielitietoisella opetuksella vahvistaa kielenosaamisen lisäksi oppilaan osallisuutta. Kerromme myös monikielisen kouluyhteisön arkisista konfliktitilanteista ja rakentelemme polkua väärinymmärryksistä ja yhteentörmäyksistä kohti vahvempia demokratiataitoja. Tavoitteena on, että peruskoulussa jokainen oppilas pääsee aktiiviseksi yhteisön jäseneksi ja oppii kielen lisäksi mediaatiotaitoja, joista on hyötyä myös tulevaisuudessa.No publisherSanna Riuttanendemokratiataidotkielitietoisuusmediaatioosallisuusperusopetus2020/10/21 10:39:00 GMT+2SivuKokonaisvaltaista kotoutumista vauvasta vaariin
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2016/kokonaisvaltaista-kotoutumista-vauvasta-vaariin
No publisherSanna Riuttanenikääntyneet maahanmuuttajatkotoutuminenperusopetussuomen kieliturvapaikanhakijatvalmistava opetusvarhaiskasvatusSivuKohti kielitaitoista ja kielitietoista maailmankansalaisuutta – A-englannin päättöarvioinnin kriteerit käyttöön
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2021/kohti-kielitaitoista-ja-kielitietoista-maailmankansalaisuutta-a-englannin-paattoarvioinnin-kriteerit-kayttoon
Perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit ovat tarkentuneet, mutta kuinka selkeitä ne ovat kieltenopettajille? Hämmennystä ovat herättäneet varsinkin A-englannin tavoitteiden T1−T5 kriteerit. Vaikka nämä ei-kielelliset tavoitteet ovat arvokkaita opetuksen sisältöjä, on vaikeaa hahmottaa, miten asettaa arvosana-asteikolle esimerkiksi englannin kielen aseman ymmärtäminen tai englanninkielisten aineistojen käyttäminen. Yritän pohtia tavoitteiden 1−5 merkitystä ja niiden arviointia oman arkeni kautta, jossa tunnen yhä enemmän olevani kasvattaja kuin opettaja. Opetan englantia ja ruotsia Iittalan yhtenäiskoulussa Hämeenlinnassa. Koulumme on pienehkön kyläyhteisön keskus, jossa kaikki tuntevat toisensa ja jossa kulttuurien moninaisuus ei ole kovin näkyvä osa koulun arkea. Kansainvälisiä projekteja ja kontakteja on meillä ollut vain satunnaisesti, koska meitä kieltenopettajia on vain kaksi. Kieltämättä juuri meidän kaltaisemme kylän nuorille ikkunoiden avaaminen maailmaan on erityisen tärkeää.No publisherkielitietoisuusarviointikieltenopetusperusopetusenglannin opetus2021/05/12 10:50:40 GMT+2SivuKielivalintojen tukeminen perusopetuksessa – Kuinka turvata katkeamaton kielipolku?
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-maaliskuu-2011/kielivalintojen-tukeminen-perusopetuksessa-kuinka-turvata-katkeamaton-kielipolku
No publisherSanna RiuttanenkielivalinnatperusopetustutkimusSivuKielitilastoista toimintaan: riittääkö pieni jousto vai tarvitaanko rakenteellisia uudistuksia?
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-huhtikuu-2019/kielitilastoista-toimintaan-riittaako-pieni-jousto-vai-tarvitaanko-rakenteellisia-uudistuksia
No publisherErja Kilpeläinenperusopetukseen valmistava opetusvalmistava opetusperusopetusoman äidinkielen opetuskatsomusaineetuskonnon opetuslukiomaahanmuuttoammatillinen koulutuspelitalkuvaiheen kielen opetusmatematiikan opetus2019/04/18 12:37:50 GMT+2SivuKielitaitotavoitteet saavutettiin, mutta työskentelytavoissa ja asenteissa kehitettävää
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-marraskuu-2014/kielitaitotavoitteet-saavutettiin-mutta-tyoskentelytavoissa-ja-asenteissa-kehitettavaa
No publisherSanna Riuttanenkielitaitokieltenopetusoppimistulosten arviointiperusopetusruotsin kielivieraat kieletSivuKielikoulutuksen kentällä kaivataan kokonaiskuvaa
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-syyskuu-2020/kielikoulutuksen-kentalla-kaivataan-kokonaiskuvaa
No publisherErja Kilpeläinenkielikoulutuskielikoulutuspolitiikkadigitaalisuusetäopetusluku- ja kirjoitustaitooppimistuloksetoppimistulosten arviointisukupuoliselvityskoulutuspoliittinen selontekokielivalinnatlukiokoulutusperusopetusmotivaatiovarhainen kielenopetusvanhemmatvlogitchatpodcastitlivetviittaaminenkyselytutkimuskielivaranto2020/09/09 12:45:00 GMT+2SivuKieli-ideologiat ovat läsnä koulussakin
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-lokakuu-2021/kieli-ideologiat-ovat-lasna-koulussakin
Tutkin väitöskirjassani, miten koululaiset ja luokanopettajaksi opiskelevat kuvaavat suomea eli millaisia kieli-ideologioita heillä on suomen kielestä. Olen hyödyntänyt tutkimusaineistona heidän tekemiään piirustuksia, joissa he kuvaavat suomen kielen vuorovaikutuksellisuutta ja suomea kansalliskielenä. Piirustukset osoittavat, että monet representaatiot ovat kansallisia, yhteisesti jaettuja ja koulun historiassa kierrätettyjä. Piirustuksissa näkyy usein esimerkiksi Suomen lippu ja kartta. Tutkimusaineisto kertoo kuitenkin myös siitä, että kieli-ideologiat voivat olla paikallisia ja yksittäisen koulun todellisuus voi vaikuttaa vallitseviin kieli-ideologioihin. Esimerkiksi itähelsinkiläisen koulun oppilaat kuvaavat suomea arjen paikkojen kieleksi.No publisherErja Kilpeläinenkieli-ideologiatvisuaaliset menetelmätsuomen kieliperusopetus2021/10/06 14:18:46 GMT+2SivuKieli luo osallisuutta ja oikeuksia omaan oppimiseen ja oppijuuteen
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-lokakuu-2020/kieli-luo-osallisuutta-ja-oikeuksia-omaan-oppimiseen-ja-oppijuuteen
Vuosi 2020 lähti liikkeelle rajulla tavalla, kun koronavirus toi glokaalin yhteisön merkityksen ihmisten arkeen. Eri puolilla maapalloa ihmisillä onkin yhtäkkiä paljon yhteistä. Ymmärrämme myös, että uhkien ratkaiseminen riippuu paitsi siitä, mitä muut päättävät tehdä Suomessa ja maailmalla, myös siitä, teemmekö yhteistyötä. Pandemian tavoin suomalaiseen arkeen vaikuttavat kyberhyökkäykset, laittomat vaikuttamispyrkimykset kansallisiin vaaleihin ja demokratian horjuminen Euroopan vakaimmissakin valtioissa. Repeilevän demokratian ratkaisuna pidetään demokratiaosaamisen vahvistamista kouluissa ja oppilaitoksissa. Vähemmälle huomiolle on jäänyt kielitaidon merkitys demokratian ytimessä. Tässä artikkelissa avaamme näkökulmia kielitaidon, osallisuuden ja demokratian yhteyksiin toisen asteen koulutuksessa.No publisherSanna Riuttanendemokratiaosallisuuskielitietoisuusperusopetustoinen aste2020/10/21 10:39:00 GMT+2SivuKieli koulussa: kohti kokonaisvaltaista kielikäsitystä
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-joulukuu-2013/kieli-koulussa-kohti-kokonaisvaltaista-kielikasitysta
No publisherSanna RiuttanenkielitietoisuusmonilukutaitoperusopetusSivuKerro mielipiteesi perusopetuksen ja lisäopetuksen perusteluonnoksista 15.4.–15.5.2014
https://www.kieliverkosto.fi/fi/kuulumisia-kentalta/news/kerro-mielipiteesi-perusopetuksen-ja-lisaopetuksen-perusteluonnoksista-15-4-15-5-2014
No publisherperusopetuslisäopetusmielipideSivuKehittyvät taidot, kehittyvä opetussuunnitelma
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2021/kehittyvat-taidot-kehittyva-opetussuunnitelma
Karvi käynnisti syksyllä 2018 perusopetuksen oppimistulosten pitkittäisarvioinnin. Arvioinnissa seurataan matematiikan ja äidinkielen taitojen kehittymistä perusopetuksen ajan. Artikkeli käsittelee pitkittäisarvioinnin suunnittelua ja toteutusta niin oppilaan kuin opetussuunnitelmankin kannalta.No publisherarviointioppimistuloksetperusopetusäidinkieli ja kirjallisuusmatematiikkaalkuopetus2021/05/12 10:50:40 GMT+2SivuKarvin Arviointifoorumi 25.5.2018
https://www.kieliverkosto.fi/fi/kuulumisia-kentalta/tapahtumat/karvin-arviointifoorumi-25-5.2018
No publisherErja Kilpeläinenarviointikehittäminenkoulutusvarhaiskasvatusesiopetusperusopetusammatillinen koulutuskorkeakoulutusvapaa sivistystyö2018/05/25 12:37:00 GMT+2TapahtumaJapanin opiskelu Suomessa perusopetuksesta korkea-asteelle
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-joulukuu-2020/japanin-opiskelu-suomessa-perusopetuksesta-korkea-asteelle
Japanin opetus lukioissa on ottanut harppauksia kuluneen vuosikymmenen aikana. Japanin kielen opettajaksi pätevöityminen on ollut Suomessa mahdollista lukuvuodesta 2014–2015 alkaen, ja japani on ollut lukion opetussuunnitelmassa B3-kielenä vuodesta 2016. Lukioilla on pian käytettävissään opetussuunnitelman mukaista opetusmateriaalia kahdeksan kurssin verran – riittävästi ylioppilastutkinnon lyhyen kielen koetta varten. Peruskoululaisetkin ovat kiinnostuneita japanin opiskelusta, mutta tarjonta ei vielä vastaa kysyntää missään määrin. Myös yliopistojen japanin kursseille on tunkua – pääaineena kieltä pääsee Helsingin yliopistossa opiskelemaan vain alle 10 % hakijoista, kaikki halukkaat eivät mahdu kielikeskusten kielikursseille tai sivuaineopiskelijoiksikaan. Monet suomalaisnuoret harrastavat Japanin kieltä ja kulttuuria vapaa-aikanaan ja ovat hyvin motivoituneita opiskelijoita. Siinäpä voimavara, joka kannattaisi valjastaa rikastuttamaan Suomen kielivarantoa.No publisherErja Kilpeläinenjapanin kielijapani vieraana kielenäB3-japanikielikasvatuskielivarantokielenopetusAasian ja Afrikan kieletjapanin opiskelu Suomessaperusopetuslukiokoulutus2020/12/02 14:51:15 GMT+2SivuJälkiä häivytetystä kieliopista – opettajien näkemyksiä kieliopin opettamisesta
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2018/jalkia-haivytetysta-kieliopista-opettajien-nakemyksia-kieliopin-opettamisesta
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) äidinkielen ja vieraiden kielten opetukseen tarjoillaan kielitietoa ja kielitietoisuutta ja niiden varjossa rakenteita ja käsitteitä, mutta kieliopista vaietaan. Silti kielioppi elää omaa elämäänsä paitsi arjessa myös kouluopetuksessa – eri merkityksissään, kuten ilmeni ala- ja yläkoulun opettajille tekemässämme kyselyssä. Esitämme tässä muutamia kyselyjemme tuloksia ja niiden herättämiä ajatuksia sekä ehdotamme kieliopille arvon palauttamista.No publisherErja Kilpeläinenkielioppikielitietokielitietoisuusperusopetuskielitietoinen aineenopetuskielitietoinen opetus2018/05/09 10:09:18 GMT+2Sivu