Suomi
https://www.kieliverkosto.fi
Rehtorit kielikoulutuspoliittisina toimijoina - miten kieltenopetus koetaan ja mihin päätöksenteko pohjautuu?
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-helmikuu-2024/rehtorit-kielikoulutuspoliittisina-toimijoina-miten-kieltenopetus-koetaan-ja-mihin-paatoksenteko-pohjautuu
Ajattelemme, että suomalaisen koulun rehtorilla on paljon päätösvaltaa, kun koulun kieltenopetuksesta päätetään. Mutta miten rehtori itse näkee asian ja millaisten näkemysten pohjalta päätöksiä tehdään ja opetusta järjestetään? Tiedostavatko rehtorit olevansa kielikoulutuspoliittisia toimijoita?No publisherSanna Riuttanenrehtoritkieltenopetusperusopetuskielikoulutuspolitiikkakoulutuspolitiikka2024/02/14 11:05:00 GMT+2SivuRomanikielen opetus Euroopassa
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-joulukuu-2023/romanikielen-opetus-euroopassa
Romanikieli on syrjityn vähemmistön kieli ja samalla Euroopan suurimpia vähemmistökieliä. Sitä turvaavat monissa maissa sekä kansallinen lainsäädäntö että kansainväliset sopimukset, mutta kielelliset oikeudet toteutuvat heikosti. Tässä artikkelissa tarkastelen romanikielen perusopetuksen toteutumista ja romanikielen ja -kulttuurin yliopistokoulutusta haasteineen Euroopassa.No publisherEmilia Rajalaromanikielieurooppaperusopetusyliopisto-opetusoman äidinkielen opetus2023/12/05 10:50:07 GMT+2SivuHei, me osataan sanoa “kiitos” jo viidellä kielellä! Ajatuksia ja kokemuksia arvioinnista perusopetuksen alaluokilla
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-marraskuu-2023/hei-me-osataan-sanoa-kiitos-jo-viidella-kielella-ajatuksia-ja-kokemuksia-arvioinnista-perusopetuksen-alaluokilla
Tässä artikkelissamme pohdimme käytännön esimerkkien avulla perusopetuksen vuosiluokkien 1–6 kieltenopetuksen arviointia oppilaiden osallisuuden näkökulmasta. Oppilas on oman oppimisensa subjekti; hän on aina keskiössä niin opetuksessa kuin oppimisessa ja oman oppimisensa arvioinnissa. Arviointi on luonnollinen ja erottamaton osa oppimisprosessia.No publisherEmilia Rajalaosallisuusoppilaslähtöisyysluovuustoiminnallinen arviointiyhteistoiminnallinen ja vuorovaikutteinen arviointiperusopetus2023/11/08 12:46:49 GMT+2SivuDen finlandssvenska skolan – en mötesplats för flerspråkiga
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-marraskuu-2014/den-finlandssvenska-skolan-en-motesplats-for-flersprakiga
No publisherSanna Riuttanenden finlandssvenska skolanfrämmande språkoppimistulosten arviointiperusopetusvieraat kieletkkyruotsiSivuEducation Export in Basic Education in Finland: South Korean Elementary Pupils’ Positive and Challenging Experiences
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-maaliskuu-2023/education-export-in-basic-education-in-finland-south-korean-elementary-pupils-positive-and-challenging-experiences
Nowadays more and more governments consider internationally competitive education as an asset, which is also reflected in a growing interest in education export branding in Finland. Education export in general can be defined as a selling transaction of educational services and practices between countries. This article presents a pilot education export project, interlocked with a research approach, towards developing basic education export in Finland. The paper shares the experiences of ten South Korean pupils during their educational visit within the education export “Happy Learning in Outokumpu Project”. A bottom-up methodological approach based on the transversal competences concept was utilized. The findings from the analysis of narrative semi-structured interviews depicting positive and challenging experiences offered us information and tools for improving future educational export projects specific to basic education.No publisherErja Kilpeläineneducation exportkoulutusvientibasic educationperusopetustransversal competenceslaaja-alainen osaaminen21st century skills21. vuosisadan taidotkkyenglanti2023/03/22 14:47:00 GMT+2SivuHupenevat kielivalinnat – kehnoa kielikoulutuspolitiikkaa vai kielenoppimismotivaatiota?
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-marraskuu-2022/hupenevat-kielivalinnat-kehnoa-kielikoulutuspolitiikkaa-vai-kielenoppimismotivaatiota
Artikkelissa tarkastellaan suomalaisen perusopetuksen yläkoululaisten vieraan kielen oppimismotivaatiota. Tutkimuksessani selvitin muun muassa oppilaiden vieraiden kielten motivaatioprofiileja, nykyistä kieliminää ennustavia tekijöitä sekä motivaatioprofiilien ja arvosanojen yhteyksiä oppilaiden perusopetuksen jälkeisiin jatkosuunnitelmiin. Artikkelissani käsittelen myös suomalaista kielikoulutuspolitiikkaa perusopetuksen kituvien kielivalintojen osalta. Jätän lukijan arvioitavaksi, mikä on motivaation ja kielikoulutuspolitiikan lopullinen suhde koululaisten kielivalinnoissa.No publisherErja Kilpeläinenkieltenopetuskieltenopiskelukielenoppiminenkielenoppimismotivaatiomotivaatioopiskelumotivaatiooppimismotivaatiokielikoulutuspolitiikkaperusopetusmonikielisyys2022/11/30 10:31:48 GMT+2SivuOsaamisen tasojen kielellistäminen ja tulkinnanvaraisuus uudistetuissa perusopetuksen suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän päättöarvioinnin kriteereissä
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-maaliskuu-2022/osaamisen-tasojen-kielellistaminen-ja-tulkinnanvaraisuus-uudistetuissa-perusopetuksen-suomen-kieli-ja-kirjallisuus-oppimaaran-paattoarvioinnin-kriteereissa
Artikkelissa tarkastellaan opettajanäkökulmasta äidinkielen ja kirjallisuuden suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän päättöarvioinnin kriteerejä. Opetushallitus julkaisi uudistetut kriteerit vuoden 2020 lopussa, ja ensimmäiset arvosanat uusien kriteerien perusteella annetaan tänä keväänä 2022. Artikkelissa analysoidaan, miten oppilaalta eri arvosanoihin edellytettävän osaamisen tasoja kielellistetään suomen kielen ja kirjallisuuden päättöarvioinnin kriteereissä. Analyysimme keskiössä ovat sellaiset kriteerien kohdat, joissa tehdään eroa eri arvosanoihin vaadittavan osaamisen välillä. Päättöarvioinnin kriteerien kielen tutkiminen voi auttaa avaamaan ja selkiyttämään kriteerien sisältöä, ja sitä kautta tällainen analyysi voi toimia opettajan työn tukena.No publisherErja Kilpeläinenperusopetuspäättöarvioinnin kriteeritpäättöarviointikriteeriperusteinen arviointiarviointisuomen kieli ja kirjallisuusäidinkieli ja kirjallisuus2022/03/23 16:01:04 GMT+2SivuKieli-ideologiat ovat läsnä koulussakin
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-lokakuu-2021/kieli-ideologiat-ovat-lasna-koulussakin
Tutkin väitöskirjassani, miten koululaiset ja luokanopettajaksi opiskelevat kuvaavat suomea eli millaisia kieli-ideologioita heillä on suomen kielestä. Olen hyödyntänyt tutkimusaineistona heidän tekemiään piirustuksia, joissa he kuvaavat suomen kielen vuorovaikutuksellisuutta ja suomea kansalliskielenä. Piirustukset osoittavat, että monet representaatiot ovat kansallisia, yhteisesti jaettuja ja koulun historiassa kierrätettyjä. Piirustuksissa näkyy usein esimerkiksi Suomen lippu ja kartta. Tutkimusaineisto kertoo kuitenkin myös siitä, että kieli-ideologiat voivat olla paikallisia ja yksittäisen koulun todellisuus voi vaikuttaa vallitseviin kieli-ideologioihin. Esimerkiksi itähelsinkiläisen koulun oppilaat kuvaavat suomea arjen paikkojen kieleksi.No publisherErja Kilpeläinenkieli-ideologiatvisuaaliset menetelmätsuomen kieliperusopetus2021/10/06 14:18:46 GMT+2SivuKehittyvät taidot, kehittyvä opetussuunnitelma
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2021/kehittyvat-taidot-kehittyva-opetussuunnitelma
Karvi käynnisti syksyllä 2018 perusopetuksen oppimistulosten pitkittäisarvioinnin. Arvioinnissa seurataan matematiikan ja äidinkielen taitojen kehittymistä perusopetuksen ajan. Artikkeli käsittelee pitkittäisarvioinnin suunnittelua ja toteutusta niin oppilaan kuin opetussuunnitelmankin kannalta.No publisherarviointioppimistuloksetperusopetusäidinkieli ja kirjallisuusmatematiikkaalkuopetus2021/05/12 10:50:40 GMT+2SivuOppimista, osaamista ja opetusta arvioimassa – mikä meitä puhuttaa juuri nyt?
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2021/oppimista-osaamista-ja-opetusta-arvioimassa-mika-meita-puhuttaa-juuri-nyt
No publisherarviointimonilukutaitoperusopetusopetussuunnitelmavarhaiskasvatusmatematiikan opetuslaaja-alainen osaaminenäidinkieli ja kirjallisuusoppimistuloksetalkuopetuskriteeriperusteinen arviointisuomen kieli ja kirjallisuuskielitaidon arviointikielitaidon testaaminen verkossafinskasuomi toisena kielenätoinen kotimainen kielikorvaava koekieli- ja viestintäopinnotkielitietoisuuskieltenopetus2021/05/12 10:50:40 GMT+2SivuKohti kielitaitoista ja kielitietoista maailmankansalaisuutta – A-englannin päättöarvioinnin kriteerit käyttöön
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2021/kohti-kielitaitoista-ja-kielitietoista-maailmankansalaisuutta-a-englannin-paattoarvioinnin-kriteerit-kayttoon
Perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit ovat tarkentuneet, mutta kuinka selkeitä ne ovat kieltenopettajille? Hämmennystä ovat herättäneet varsinkin A-englannin tavoitteiden T1−T5 kriteerit. Vaikka nämä ei-kielelliset tavoitteet ovat arvokkaita opetuksen sisältöjä, on vaikeaa hahmottaa, miten asettaa arvosana-asteikolle esimerkiksi englannin kielen aseman ymmärtäminen tai englanninkielisten aineistojen käyttäminen. Yritän pohtia tavoitteiden 1−5 merkitystä ja niiden arviointia oman arkeni kautta, jossa tunnen yhä enemmän olevani kasvattaja kuin opettaja. Opetan englantia ja ruotsia Iittalan yhtenäiskoulussa Hämeenlinnassa. Koulumme on pienehkön kyläyhteisön keskus, jossa kaikki tuntevat toisensa ja jossa kulttuurien moninaisuus ei ole kovin näkyvä osa koulun arkea. Kansainvälisiä projekteja ja kontakteja on meillä ollut vain satunnaisesti, koska meitä kieltenopettajia on vain kaksi. Kieltämättä juuri meidän kaltaisemme kylän nuorille ikkunoiden avaaminen maailmaan on erityisen tärkeää.No publisherkielitietoisuusarviointikieltenopetusperusopetusenglannin opetus2021/05/12 10:50:40 GMT+2SivuJapanin opiskelu Suomessa perusopetuksesta korkea-asteelle
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-joulukuu-2020/japanin-opiskelu-suomessa-perusopetuksesta-korkea-asteelle
Japanin opetus lukioissa on ottanut harppauksia kuluneen vuosikymmenen aikana. Japanin kielen opettajaksi pätevöityminen on ollut Suomessa mahdollista lukuvuodesta 2014–2015 alkaen, ja japani on ollut lukion opetussuunnitelmassa B3-kielenä vuodesta 2016. Lukioilla on pian käytettävissään opetussuunnitelman mukaista opetusmateriaalia kahdeksan kurssin verran – riittävästi ylioppilastutkinnon lyhyen kielen koetta varten. Peruskoululaisetkin ovat kiinnostuneita japanin opiskelusta, mutta tarjonta ei vielä vastaa kysyntää missään määrin. Myös yliopistojen japanin kursseille on tunkua – pääaineena kieltä pääsee Helsingin yliopistossa opiskelemaan vain alle 10 % hakijoista, kaikki halukkaat eivät mahdu kielikeskusten kielikursseille tai sivuaineopiskelijoiksikaan. Monet suomalaisnuoret harrastavat Japanin kieltä ja kulttuuria vapaa-aikanaan ja ovat hyvin motivoituneita opiskelijoita. Siinäpä voimavara, joka kannattaisi valjastaa rikastuttamaan Suomen kielivarantoa.No publisherErja Kilpeläinenjapanin kielijapani vieraana kielenäB3-japanikielikasvatuskielivarantokielenopetusAasian ja Afrikan kieletjapanin opiskelu Suomessaperusopetuslukiokoulutus2020/12/02 14:51:15 GMT+2SivuKieli luo osallisuutta ja oikeuksia omaan oppimiseen ja oppijuuteen
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-lokakuu-2020/kieli-luo-osallisuutta-ja-oikeuksia-omaan-oppimiseen-ja-oppijuuteen
Vuosi 2020 lähti liikkeelle rajulla tavalla, kun koronavirus toi glokaalin yhteisön merkityksen ihmisten arkeen. Eri puolilla maapalloa ihmisillä onkin yhtäkkiä paljon yhteistä. Ymmärrämme myös, että uhkien ratkaiseminen riippuu paitsi siitä, mitä muut päättävät tehdä Suomessa ja maailmalla, myös siitä, teemmekö yhteistyötä. Pandemian tavoin suomalaiseen arkeen vaikuttavat kyberhyökkäykset, laittomat vaikuttamispyrkimykset kansallisiin vaaleihin ja demokratian horjuminen Euroopan vakaimmissakin valtioissa. Repeilevän demokratian ratkaisuna pidetään demokratiaosaamisen vahvistamista kouluissa ja oppilaitoksissa. Vähemmälle huomiolle on jäänyt kielitaidon merkitys demokratian ytimessä. Tässä artikkelissa avaamme näkökulmia kielitaidon, osallisuuden ja demokratian yhteyksiin toisen asteen koulutuksessa.No publisherSanna Riuttanendemokratiaosallisuuskielitietoisuusperusopetustoinen aste2020/10/21 10:39:00 GMT+2SivuKonflikteja ratkomalla vahvempaan osallisuuteen – Kielitietoinen koulu kasvattaa oppilaita ja opettajia
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-lokakuu-2020/konflikteja-ratkomalla-vahvempaan-osallisuuteen-kielitietoinen-koulu-kasvattaa-oppilaita-ja-opettajia
Koulun arki on monimutkainen verkosto, johon on kudottu oppilaiden ja opettajien erilaisia taustoja, taitoja sekä vuorovaikutusta. Arvojen, kielten ja kulttuurien sekamelska on antoisa ja opettavainen toimintaympäristö, mutta välillä moninaisuus asettaa myös haasteita opettamiselle, oppimiselle ja muullekin vuorovaikutukselle. Tässä artikkelissa kerromme omia kokemuksiamme monikielisestä kouluyhteisöstä ja tarkastelemme oppilaan kielitaidon yhteyttä osallisuuteen. Pohdimme, miten opettaja voi kielitietoisella opetuksella vahvistaa kielenosaamisen lisäksi oppilaan osallisuutta. Kerromme myös monikielisen kouluyhteisön arkisista konfliktitilanteista ja rakentelemme polkua väärinymmärryksistä ja yhteentörmäyksistä kohti vahvempia demokratiataitoja. Tavoitteena on, että peruskoulussa jokainen oppilas pääsee aktiiviseksi yhteisön jäseneksi ja oppii kielen lisäksi mediaatiotaitoja, joista on hyötyä myös tulevaisuudessa.No publisherSanna Riuttanendemokratiataidotkielitietoisuusmediaatioosallisuusperusopetus2020/10/21 10:39:00 GMT+2SivuMiten tehdä hyvästä kielenopetuksesta entistä parempaa?
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-marraskuu-2014/miten-tehda-hyvasta-kielenopetuksesta-entista-parempaa
No publisherSanna Riuttanenautenttisuuskielisalkkukielitietoisuuskieltenopetusopetussuunnitelmauudistusoppimistulosten arviointiperusopetusSivu