Suomi
https://www.kieliverkosto.fi
Kieli, koulutus ja yhteiskunta – toukokuu 2020
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2020/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2020
Teema: Kieli-, kulttuuri- ja katsomustietoisuus koulutuksen ja kasvatuksen kentälläNo publisherErja Kilpeläinenkielitietoisuuskulttuuritietoisuuskatsomustietoisuusmonikielisyyskielellinen ja kulttuurinen moninaisuusopettajankoulutushankkeetkielellisesti vastuullinen opettajuuspedagogiikka2020/05/13 10:07:14 GMT+2SivuKielitietoisen kieltenopetuksen äärellä – IKI-hankkeen satoa
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2020/kielitietoisen-kieltenopetuksen-aarella-iki-hankkeen-satoa
Innovatiivisen kielikasvatuksen kartta ja kompassi (IKI) on kielikasvatuksen kehittämishanke, jonka tavoitteena on kartoittaa, kerätä, kehittää ja jakaa eteenpäin kielikasvatuksen toimivia käytänteitä varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Käytänteiden kerääminen aloitettiin keväällä 2019 havainnoimalla eri puolilla Suomea varhaiskasvatusta ja perusopetuksen oppitunteja, joissa on eri tavoin läsnä kielitietoinen pedagogiikka ja monikielisyys. Varhaiskasvattajia ja opettajia on myös haastateltu kielikasvatukseen liittyvistä näkemyksistä. Tässä artikkelissa esittelemme hankkeen tuloksia keskittyen yläkoulun kielten opetukseen.No publisherErja Kilpeläinenkielikasvatuskielitietoisuusmonikielisyyspedagogiset käytänteetpedagogiikkahaastatteluhavainnointi2020/05/13 10:07:54 GMT+2SivuKieli-, kulttuuri- ja katsomustietoisuus koulutuksen ja kasvatuksen kentällä
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2020/kieli-kulttuuri-ja-katsomustietoisuus-koulutuksen-ja-kasvatuksen-kentalla
No publisherErja Kilpeläinenkielitietoisuuskulttuuritietoisuuskatsomustietoisuuskoulutuskasvatuskielikasvatuskielellinen ja kulttuurinen moninaisuusdialogilinguistically sensitive teachingtoimintakulttuuriopettajankoulutusmonikielisyyspedagogiikkahankkeet2020/05/13 10:07:19 GMT+2SivuDivED – kohti kieli- ja kulttuuritietoisempaa opettajuutta ja opettajankoulutusta
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2020/dived-kohti-kieli-ja-kulttuuritietoisempaa-opettajuutta-ja-opettajankoulutusta
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) mukaan opetus rakentuu kielitietoisuudelle, eri kielten ja kulttuurien arvostukselle sekä eri kulttuureiden vuorovaikutukselle. Opettajat ja opettajankouluttajat tietävät, että kielet, kulttuurit ja identiteetit ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa. Haasteena on, miten kieli- ja kulttuuritietoisuutta voidaan käytännön tasolla toteuttaa. DivED on pyrkinyt vahvistamaan sekä jo nyt työelämässä olevien opettajien että opettajaopiskelijoiden osaamista tällä saralla. Tässä artikkelissa kuvaillaan hankkeemme toimintaa, saavutuksia, haasteita sekä tulevaisuudennäkymiä.No publisherSanna Riuttanenkielitietoisuuskulttuuritietoisuusmonikielisyysopettajankoulutustäydennyskoulutus2020/05/13 10:07:24 GMT+2SivuMonikielisen viestinnän haasteet kansainvälisessä yliopistossa
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-maaliskuu-2020/monikielisen-viestinnan-haasteet-kansainvalisessa-yliopistossa
Suomalaiset yliopistot haluavat näyttäytyä kansainvälisinä ja monikielisinä opetuksen ja tutkimuksen keitaina. Mutta kuinka monikielisyys toteutuu yliopistojen eri toiminnoissa? Millaisia haasteita liittyy monikielisen viestinnän tuottamiseen?No publisherErja Kilpeläinenmonikielisyyskielipolitiikkayliopistotopetussuunnitelmaviestintä2020/03/25 10:40:09 GMT+2SivuKielitietoisuusvalmennukset ammatillisessa koulutuksessa – KIELO-hankkeen kokemuksia
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-maaliskuu-2020/kielitietoisuusvalmennukset-ammatillisessa-koulutuksessa-kielo-hankkeen-kokemuksia
Opetushallituksen rahoittama KIELO – kielitietoinen ohjaus ammatillisessa koulutuksessa ja työelämässä -hanke on kukoistanut jo yli puolitoista vuotta. Hankkeeseen osallistuvat Aikuiskoulutus Taitaja, Business College Helsinki, Careeria, Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu ja Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä. Hankkeen alkuvaiheessa noin vuosi sitten Kieli, koulutus ja yhteiskunta -verkkolehdessä julkaistiin Tuija Arolan ja Marianne Sepän artikkeli kielitietoisuudesta ammatillisessa koulutuksessa. Nyt kerromme, mitä tuloksia hankkeessa on saatu aikaan ja annamme suosituksia tulevaisuuden kehittämistyöhön liittyen kielitietoisuuteen ammatillisessa koulutuksessa.No publisherErja Kilpeläinenammatillinen koulutuskielitietoisuuskoulutustyöpaikkaohjaajattyöpaikkaohjausammatillinen kielitaitoopinto-ohjausmonikielisyystyöelämätyöelämän kielitaito2020/03/25 10:39:31 GMT+2SivuKielisalkun uusi tuleminen perusopetuksen vuosiluokille 1–6
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-maaliskuu-2020/kielisalkun-uusi-tuleminen-perusopetuksen-vuosiluokille-1-6
Eurooppalainen kielisalkku (EKS) on eurooppalaisena yhteistyönä suunniteltu työkalu toiminnallisen, oppijakeskeisen ja itseohjautuvan kielten opiskelun suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen. Suomalaisesta EKS-versiosta on ollut vuodesta 2012 saatavilla sähköinen perusopetuksen käyttöön suunniteltu kielisalkkuversio oheismateriaaleineen. Kielisalkkutyöskentelyn käyttöönotto ja hyödyntäminen ovat kuitenkin jääneet toivottua vähäisemmiksi. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (Opetushallitus 2014) sekä siihen liittyvässä varhennettua kieltenopetusta koskevassa päivitysosassa (Opetushallitus 2019) kielisalkku mainitaan yhtenä suositeltavana työvälineenä kielikasvatuksessa. Tuoneeko tämä vähitellen uutta myötätuulta kielisalkkutyöskentelyn käyttöönotolle peruskoulussa? Tai lisääntyykö kielisalkun käyttö, kun Opetushallituksen koordinoimana vuonna 2020 toteutettava nykyisten kielisalkkumateriaalien päivitystyö on valmis? Tässä artikkelissa esittelemme kolmen kuvion avulla kielisalkkua ja sen käyttöä erityisesti vuosiluokkien 1–6 näkökulmista.No publisherErja KilpeläinenEurooppalainen kielisalkkutoiminnallinen kielitaitotoiminnallisuusmonikielisyysmonikulttuurisuuselinikäinen oppiminen2020/03/25 10:38:11 GMT+2SivuOman äidinkielen osaaminen – hyödyntämätön resurssi
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-maaliskuu-2020/oman-aidinkielen-osaaminen-hyodyntamaton-resurssi
Tässä artikkelissa tarkastelemme monikielisten oppilaiden oman äidinkielen merkitystä osana Suomen kansallista kielivarantoa, kuvaamme opettajan työtä ja arjen haasteita sekä pohdimme oman äidinkielen opetuksen tulevaisuutta erityisesti opettajien koulutuksen kannalta. Kysymme, olisiko jo aika luoda koulutuskokonaisuus, joka tuottaisi monipuolisesti kielididaktiikkaa ja monikielisyyttä tuntevia ammattilaisia. Samalla Suomeen muuttaneet opettajat voisivat käyttää osaamistaan ja toimia monikielisten oppilaiden ja perheiden tukena ja linkkinä kouluun.No publisherErja Kilpeläinenmonikielisyysoman äidinkielen opetusopettajan työopetuskielivarantotasa-arvo2020/03/25 10:38:38 GMT+2SivuKielivaranto A:sta Ö:hön
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-maaliskuu-2020/kielivaranto-a-sta-o-hon
No publisherErja Kilpeläinenkielivarantomonikielisyyskielten tilastointikieltenopetuksen varhentaminenkielivalinnatEurooppalainen kielisalkkuoman äidinkielen opetusuhanalainen kielikääntäminenkarjalan kielilukutaitonuoretkielitietoisuusammatillinen koulutuslukiokoulutuskorkeakoulutusnivelvaiheyliopistotkielipolitiikkakielikoulutuspolitiikkaverkko-opetus2020/03/25 10:37:20 GMT+2SivuOsallisuutta kielillä – tarkastelussa kielivaranto
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-helmikuu-2020/osallisuutta-kielilla-tarkastelussa-kielivaranto
No publisherSanna Riuttanenkielivarantomonikielisyysteemavuosikoulutuspoliittinen selontekosaavutettavuusoikeudenmukaisuuskoulutuksellinen tasa-arvo2020/02/11 10:22:28 GMT+2SivuKielikoulutusta ei uudisteta ilman yhteiskunnan tarkastelua – Taina Saarinen piti Kari Sajavaara -muistoluennon 17.1.2020
https://www.kieliverkosto.fi/fi/toiminta/kieliverkostossa-tapahtuu/kielikoulutusta-ei-uudisteta-ilman-yhteiskunnan-tarkastelua-taina-saarinen-piti-kari-sajavaara-muistoluennon-17-1.2020
Kymmenes Kari Sajavaara -muistoluento pidettiin 17.1.2020 Jyväskylän yliopistolla. Pääpuhujana tilaisuudessa oli tutkimusprofessori Taina Saarinen (Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto), joka luennoi kielen ja kielikoulutuksen historiallisesta poliittisuudesta, kielikoulutuksen uudistumistarpeista sekä kansallisista ja globaaleista jännitteistä kielikoulutuksessa. Luentoa kommentoi yleisen historian professori Pasi Ihalainen Jyväskylän yliopistosta.No publisherErja KilpeläinenKari Sajavaara -muistoluentokielivarantouusnationalismimonikielisyysyhteiskunta2020/01/20 14:49:05 GMT+2SivuEdetään Espoossa: Omankielistä samanaikaisopetusta ja tukea oppilaille koulupolun eri vaiheissa
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-joulukuu-2019/edetaan-espoossa-omankielista-samanaikaisopetusta-ja-tukea-oppilaille-koulupolun-eri-vaiheissa
Espoon runsas muuttovoitto perustuu kokonaan vieraskielisiin muuttajaperheisiin ja koulujen osalta heidän lapsiinsa. Kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvia monikielisiä oppilaita, joiden äidinkieli on Väestörekisterin mukaan muu kuin suomi, ruotsi tai saame, oli yli 5800 lokakuussa 2019. Heidän määränsä on kaksinkertaistunut viimeisen seitsemän vuoden aikana. Heidän lisäkseen Espoossa asuu paljon monikielisiä oppilaita perheineen. Valmistavan opetuksen oppilaita oli tämän vuoden lokakuussa 670 eli enemmän kuin syksyllä 2016. Vastataksemme näihin kasvavan, monikielisen oppilasjoukon tarpeisiin ja koti-koulu-yhteistyön haasteisiin aloitimme Edetään Espoossa -hankkeen tammikuussa 2018.No publisherSanna Riuttanenkulttuuriohjaussamanaikaisopetusäidinkielimonikielisyysmaahanmuutto2019/12/04 12:28:31 GMT+2SivuLUKILOKI – Virtaa ja välineitä luku- ja kirjoitustaidon ohjaamiseen
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-lokakuu-2019/lukiloki-virtaa-ja-valineita-luku-ja-kirjoitustaidon-ohjaamiseen
“Mukavaa, kun tässä koulutuksessa tutkimus kohtaa arjen”, tiivisti LUKILOKI-koulutuksen osallistuja kokemuksiaan. Valtakunnallisen, 1600 opettajaa tavoittavan LUKILOKI-täydennyskoulutuksen tavoitteena on tarjota opetushenkilöstölle luku- ja kirjoitustaidon ohjaamiseen ja tukemiseen liittyvää tutkimustietoa ja käytännön työkaluja. Koulutuksen keskiössä ovat muun muassa lukumotivaatio, arviointi ja oppimisen tukeminen luki- ja oppimisvaikeuksien sekä S2-opetuksen ja monikielisyyden näkökulmista. Tässä artikkelissa kuvataan hankkeen tavoitteita ja tuotoksia, joita opettajat voivat hyödyntää työnsä tukena.No publisherSanna Riuttanenluku- ja kirjoitustaitooppimisvaikeudetperustaidottukivastemallimonikielisyyskielitietoisuus2019/10/14 09:40:00 GMT+2SivuMonikielinen käsitteenoppiminen valmistavassa opetuksessa, esimerkkinä matematiikka
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-huhtikuu-2019/monikielinen-kasitteenoppiminen-valmistavassa-opetuksessa-esimerkkina-matematiikka
Vastaantulo-hankkeen yhtenä teemana on ollut monikielinen käsitteenoppiminen erityisesti yläkoulun valmistavilla luokilla. Tavoitteena on ollut paikantaa niin hyviä käytänteitä kuin uusia tapoja tukea monikielistä oppimista. Tässä artikkelissa paneudutaan erityisesti matematiikan oppimiseen kielen näkökulmasta. Matematiikkaa ei välttämättä mielletä aineeksi, jonka oppiminen riippuu ensisijaisesti kielitaidosta. Muodostaahan matematiikka ja erityisesti numeerinen ilmaisu jo itsessään kielen, joka on näennäisesti kansainvälistä. Argumentoimme, että matematiikan kieli luokkahuoneissa on monikanavaisempaa ja kontekstisidonnaisempaa kuin usein ajatellaan ja että kielitietoinen opetus on ensiarvoisen tärkeää myös matematiikan kaltaisissa sisältöaineissa.No publisherErja Kilpeläinenvalmistava opetusperusopetukseen valmistava opetusmonikielisyysmatematiikan opetus2019/04/18 12:38:25 GMT+2SivuAi mikä multimodaalinen vuorovaikutus? Opetussuunnitelman uudistustyö tulkkauksen koulutuksessa
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-helmikuu-2019/ai-mika-multimodaalinen-vuorovaikutus-opetussuunnitelman-uudistustyo-tulkkauksen-koulutuksessa
Viittomakielen tulkkeja on koulutettu Suomessa jo vuodesta 1978 lähtien. Ammattikorkeakoulutasolla tulkkikoulutusta on ollut yli kaksikymmentä vuotta. Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) ja Diakonia-ammattikorkeakoulu kouluttavat viittomakielen tulkkeja ja niillä on yhteinen ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Humakista valmistuu vuosittain noin 35 tulkkia. Viime vuosina tulkiksi valmistuminen on nähty kuitenkin riskialttiina, koska muutokset tulkkauspalvelun järjestämisessä ja laajemmin yhteiskunnassa ovat luoneet haasteita työllistymiselle. Aiemmalla tulkkauksen koulutuksen opetussuunnitelmalla saavutettu osaamisprofiili osoittautui liian suhdanneherkäksi. Tässä artikkelissa kerromme, millä tavalla opetussuunnitelmaa uudistamalla reagoimme tulkkausalan toimintaympäristön muutoksiin. Uusi opetussuunnitelma otettiin käyttöön syksyllä 2018. Kirjoittajista yliopettaja Elina Tapio veti koulutuksen opetussuunnitelmatyötä ja lehtori Hanna-Kaisa Turja oli opetussuunnitelmatyöryhmässä työn alusta opetussuunnitelman valmistumiseen saakka.No publisherErja Kilpeläinenammatillinen koulutusammattikorkeakoulutviittomakielitulkkausmultimodaalisuusopetussuunnitelmaopetussuunnitelmauudistuskieleilymonikielisyysosaaminentulkkikoulutus2019/02/13 15:38:00 GMT+2Sivu