Kielikoulutuspolitiikan verkosto

Kielikoulutuspolitiikan verkosto (Kieliverkosto) tuo yhteen kielikoulutuksen toimijoita, lisää tietoisuutta kielikoulutuksen moniulotteisuudesta ja vaikuttaa kielikoulutusta koskeviin päätöksiin Suomessa. Kieliverkosto tarjoaa tietoa kielikoulutuksesta päätöksentekijöille, opettajille, tutkijoille ja muille sidosryhmille, luo yhteistyömahdollisuuksia alueen kehittämiseen sekä kehittää kansallista ja kansainvälistä alueen tutkimusta ja koulutusta.

Kieliverkosto on toiminut opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella vuodesta 2009. Vuonna 2010 ministeriö osoitti Jyväskylän yliopistolle valtakunnalliseksi tehtäväksi koordinoida kansallista kielikoulutuspolitiikan tutkimus- ja kehittämisverkostoa. Ensimmäinen toimintakausi jatkui vuoteen 2012 asti, ja toinen toimintakausi sijoittui vuosille 2013–2016. Vuonna 2017 käynnistyi kolmas rahoituskausi, joka kestää vuoteen 2020 saakka. Kieliverkostoa koordinoidaan Soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa.

Kieliverkostolla on valtakunnallinen ohjausryhmä

Lataa verkoston esittely (pdf).

Kieliverkoston tehtävät

Verkoston päätehtävä on vaikuttaa kielikoulutuspoliittiseen päätöksentekoon, joka pohjautuu tutkimustietoon sekä kielikoulutuspolitiikan käytännön asiantuntijoiden vankkaan osaamiseen ja kokemukseen.

Tätä tehtävää tukevat:

  • tiedottaminen,
  • tutkimus ja
  • koulutus.

Verkosto on avoin foorumi kaikille kielikoulutuksesta kiinnostuneille. Keskeiset kohderyhmät ovat eri tasojen päätöksentekijät (esim. viranomaiset, työnantajat, oppilaitosten johto), kielikoulutuksen tarjoajat, kouluttajat, opettajat, opiskelijat ja tutkijat.

 

Toiminnan arvot

Kieli on keskeinen osa kaikkea yhteiskunnan toimintaa.

Kielikoulutuksessa otetaan huomioon kaikki kielet asettamatta niitä vastakkain.

Kieliä opitaan arjessa, harrastuksissa, oppilaitoksissa ja työssä – siellä missä ihmiset käyttävät kieltä. Näitä kaikkia oppimisen tapoja tunnistetaan, tunnustetaan ja hyödynnetään kielikoulutuksen päätöksenteossa ja toteutuksessa.

 

Teemavuodet

Kieliverkoston tavoitteita ja arvoperustaa toteutetaan vuosittain vaihtuvien teemojen avulla ottaen kuitenkin huomioon laajat kehityskaaret.

Ensimmäisen toimintakauden teemat:

  • monikielisyys (2010)
  • työelämän kieli- ja viestintätaidot (2011)
  • opettajankoulutus (2012)

Toisen toimintakauden teemat:

  • vähemmistöt (2013)
  • osaaminen (2014)
  • kielikoulutus ja talous (2015)
  • verkostot ja yhteistyö (2016)

Kolmannen toimintakauden aloittaa yksilön, koulutuksen ja yhteiskunnan monikielisyyden teemavuosi (2017).

Teemavuoden keskeiset tapahtumat ovat Kieliparlamentti, seminaarit ja työpajat sekä yhteistyötapaamiset. Tiedottaminen, tutkimus ja koulutus pureutuvat teemavuoden kysymyksiin ja laajempiin kielikoulutuspolitiikan alueisiin.