Tiedote: Suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen nykytila ja kehittämistarpeet selvitettiin

Opetus- ja kulttuuriministeriö 18.3.2022 9.34 Tiedote

Owal Group Oy on selvittänyt opetus- ja kulttuuriministeriön toimesta suomi/ruotsi toisena kielenä (S2) -opetuksen toteutumista ja kehittämistarpeita varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Selvitys julkistettiin perjantaina 18.3. Selvityksestä ilmenee, että S2-opetuksen kehittäminen edelleen edellyttää varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjiltä yhteistyötä ja kansallista ohjausta.

Keskeisiä kehittämishaasteita S2-opetuksessa ovat resurssien niukkuus ja täydennyskoulutuksen tarve sekä maahanmuuttotaustaisten oppilaiden ohjaus koulutuspolkujen jatkuvuuden takaamiseksi. Koko koulutusjärjestelmän näkökulmasta on tarve tarkastella myöhään maahan muuttaneiden koulutuspolkuja siten, että koulutusjärjestelmä mahdollistaisi riittävän opetuskielen taidon kehittymisen.

Nykytilan kuvaus S2-opetuksesta 

Varhaiskasvatuksessa S2-opetusta ei ole määritelty erikseen lainsäädännössä, vaan kunnat päättävät sen järjestämisestä. 

Peruskoulussa ja lukiossa S2 tarkoittaa suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän opetusta. Se on tarkoitettu oppilaille, joiden suomen tai ruotsin kielen taito ei ole täysin riittävä suomen tai ruotsin kielen ja kirjallisuuden opiskeluun äidinkielenä. Oppilas voi opiskella suomea tai ruotsia toisena kielenä, jos hänen äidinkielensä ei ole suomi, ruotsi tai saame tai hänellä on muutoin monikielinen tausta. 

Ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa S2-opetus sijoittuu tutkinnon perusteissa viestintä- ja vuorovaikutusosaamisen tutkinnon osaan, mutta kielitukea ja valinnaisia opintoja voi tarjota monin eri tavoin. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjät ovat vastuussa S2-opetuksen järjestämisestä.

Varhaiskasvatuksessa kyselyyn vastanneista 196 kunnasta vain 90 kuntaa kertoi järjestävänsä S2-kielen opetusta. Kolmanneksella näistä kunnista ei vastausten mukaan ollut lapsia, jotka tarvitsevat S2-opetusta. Osalla kunnista taustalla oli S2-opettajan puuttuminen tai tiedon puute.

Perusopetuksen puolella kunnista 76 prosenttia kertoo järjestävänsä S2 -opetusta. Näistä 12 järjestää opetuksen ruotsinkielisenä. Viidenneksellä kyselyyn vastanneista ei ollut S2-opetusta tarvitsevia oppilaita. Lukiokoulutuksen järjestäjistä 61 prosenttia kertoi, että heillä on suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän opiskelijoita. Ammatillisen koulutuksen järjestäjistä 79 prosenttia kertoi, että heillä on koulutuksessa opiskelijoita, joilla on suomi tai ruotsi toisena kielenä -tuen tarve. 

Resurssien niukkuus ja täydennyskoulutuksen tarve kehittämishaasteina

S2-opetuksen käytännöt ja toteutus vaihtelevat kunnissa ja koulutuksen järjestäjien välillä. Kaikissa koulutusmuodoissa haasteena S2-opetuksen ja kielitietoisen opetuksen järjestämisessä nousi esiin resurssien niukkuus ja tarve täydennyskoulutukselle. Haasteena toimivan S2-opetuksen toteuttamiselle nousi muun muassa opetusryhmien koot ja mahdollisuudet eriyttää ja toteuttaa samanaikaisopettajuutta.

Kaikki S2-opetusta tarvitsevista eivät saa opetusta. Selvityksen mukaan osa lasten ja nuorten huoltajista on haluttomia S2-oppimäärän valintaan. Taustalla on usein pelko oppijan leimautumisesta ja S2-oppimäärän vaikutuksista jatko-opintoihin. Yhteistyöhön huoltajien kanssa tulisi panostaa, erityisesti jos huoltajalla on vain vähän tietoa suomalaisesta koulutusjärjestelmästä.

Opetuskielen taidon arviointiin sekä erityisen tuen arviointiin olisi tarve kehittää osaamista ja ajantasaisia testejä. Nykyisillä keinoilla on vaikea erottaa, liittyvätkö maahanmuuttotaustaisen oppijan oppimisen haasteet oppimisvaikeuteen vai kehittyvään kielitaitoon.

Selvityksen mukaan olisi syytä tarkastella kansallisesti myöhään maahan muuttaneiden koulutuspolkuja siten, että koulutusjärjestelmä mahdollistaisi riittävän opetuskielen taidon kehittymisen. Tällä hetkellä paineet opetuskielen tukemiseen kasautuvat toiselle asteelle, etenkin ammatilliseen koulutukseen. Lukiokoulutukseen ohjautuu yhä ammatillista koulutusta vähemmän S2-opiskelijoita, ja siten myös valmiudet S2-opetuksen toteutukseen vaihtelevat enemmän. 

Varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjillä on selvityksen kyselyn mukaan hyvä luottamus henkilöstönsä valmiuksiin ottaa maahanmuuttotaustaiset oppijat huomioon yksilöllisesti. Kuitenkin niin henkilöstö kuin opetuksen järjestäjät tunnistivat selkeän tarpeen lisätä täydennyskoulutusta kielitietoisen opetuksen toteuttamiseen.

Tulevien opettajien valmiuksia S2-opetukseen vahvistettava 

Opettajankoulutusta tulisi selvityksen mukaan kuitenkin kehittää siten, että kaikki tulevat opettajat saisivat riittävät valmiudet kielitietoisen opetuksen toteuttamiseen jo opettajankoulutuksessa. S2-opetuksen laatua nostaisi, jos opetusharjoittelun yhteydessä olisi mahdollisuus tutustua laajemmin ja perusteellisemmin S2-oppimäärän opetukseen. Se tarkoittaisi opetusharjoitteluiden toteuttamista kouluissa ja oppilaitoksissa, joissa on maahanmuuttotaustaisia oppijoita. 

Läpileikkaavasti on tarve kiinnittää huomiota ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen osaamisen kehittämisen tarpeisiin.

Lisätietoja: 

  • Neuvotteleva virkamies Ulla-Jill Karlsson, opetus- ja kulttuuriministeriö puh. 0295 330141
  • Projektipäällikkö Laura Jauhola, Owal Group Oy, puh. 050 443 1841

Suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen nykytilan arviointi - - - 

  • Perusopetuksessa suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärää opiskelevia oli lukuvuonna 2020-2021 yhteensä lähes 40 000. Ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärää opiskelevia oli 775. 
  • Lukiokoulutuksessa Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän suorittaneita vuonna 2021 oli 1 050 ja ruotsi toisena kielenä -oppimäärän suorittaneita alle viisi (1-4).
  • Ammatillisesta koulutuksesta ja varhaiskasvatuksesta ei ole tiedossa tarkkoja tilastoja.  

Opetus- ja kulttuuriministeriö | okm.fi | info.okm@gov.fi