Tiedote: Suomen oppilaat Euroopan parhaita PISA 2012 -tutkimuksen ongelmanratkaisussa

Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote (1.4.2014):

Suomen oppilaat Euroopan parhaita PISA 2012 -tutkimuksen ongelmanratkaisussa

Suomi menestyi hyvin PISA 2012 -tutkimuksen ongelmanratkaisutehtävissä. Suomalaisoppilaiden pistemäärä oli OECD-maiden neljänneksi korkein yhdessä Australian kanssa ja Euroopan maiden paras. Kaikista osallistuneista maista ja alueista Suomen pisteiden keskiarvo oli yhdeksänneksi korkein. Ongelmanratkaisu on PISAssa tässä muodossa uusi sisältöalue ja vertailukohtaa aiempaan tulokseen ei siten ole. Suomessa PISA 2012 -tutkimuksen toteutti Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos.

PISA 2012 -tutkimukseen osallistuneista 65 maasta ja alueesta 44 osallistui myös ongelmanratkaisutaitojen arviointiin. Nyt julkistettujen tulosten mukaan suomalaisoppilaiden pistemäärien keskiarvo oli 523, kun OECD-maiden keskiarvo oli 500 pistettä. OECD-maista Suomen edellä olivat Etelä-Korea (561), Japani (552) ja Kanada (526). Lisäksi OECD:n ulkopuolisista maista Singapore ja kaikki Kiinan osallistuneet alueet Macao, Hongkong ja Shanghai sekä Taiwan menestyivät Suomea paremmin.

Huippuosaajia hieman enemmän kuin muualla – mutta joka seitsemäs suomalainen nuori riskioppilas

Ongelmanratkaisutaidon tarkempaa tarkastelua varten oppilaat jaettiin pistemäärien perusteella seitsemälle suoritustasolle. Suomessa korkeimmalle suoritustasolle ylsi neljä prosenttia oppilaista, kun vastaava luku OECD-maissa oli kolme prosenttia. Suoritustason 2 alapuolelle jääneiden oppilaiden osuus oli Suomessa 14 prosenttia ja OECD:ssä 21 prosenttia. Tätä tasoa voidaan pitää vähimmäistasona, joka mahdollistaa oppilaan täysipainoisen osallistumisen nykyaikaisen yhteiskunnan toimintaan.

– Huoli peruskoulun tasa-arvoisuudesta on mitä ajankohtaisin. Tutkimuksen mukaan lähes joka seitsemäs nuori ei saavuta riittäviä tietoja ja taitoja yhteiskunnassa toimimiseen, ei jatkuvasti monimutkaistuvassa ja muutokseltaan nopeutuvassa maailmassa ole kestävällä pohjalla. Tulokset osoittavat miten tärkeä ja ajankohtainen käynnistynyt työ peruskoulun kehittämiseksi on, sanoo opetusministeri Krista Kiuru.

Pojat menestyivät tyttöjä paremmin ongelmanratkaisutaidoissa osallistujamaissa keskimäärin. Suomessa tyttöjen pistemäärien keskiarvo (526) oli kuitenkin poikia (520) merkittävästi korkeampi.

– Poikien heikko koulumenestys on näkynyt useassa tutkimuksessa. Aihe vaatii toimenpiteitä ja toivon juuri asetetulta peruskoulun kehittämisen asiantuntijaryhmältä näkemyksiä poikien aseman parantamiseen ja motivaation lisäämiseen. Uskon, että erityisesti opetuksen ja oppimisen tapojen muutoksella ja monipuolistamisella voisi olla poikien menestystä tukeva vaikutus, Kiuru jatkoi.

Maahanmuuttajat menestyivät heikosti kantaväestöön verrattuna

Erot kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ongelmanratkaisutaidoissa olivat suuret kaikissa osallistujamaissa. Suomessa kantaväestöä edustavien oppilaiden pistemäärien keskiarvo oli 526 pistettä, kun toisen polven maahanmuuttajataustaisten oppilaiden keskiarvo oli 461 pistettä ja ensimmäisen polven 426 pistettä. Suomessa maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön ero menestymisessä oli suurempi kuin osallistujamaissa keskimäärin. Suomen- ja ruotsinkieliset koulut menestyivät Suomessa lähes yhtä hyvin.

Sinnikkyys ja avoin mieli vaikuttivat tuloksiin

Suomessa oppilaan sinnikkyydellä ratkaista ongelma oli suuri yhteys tuloksiin. Se oli vertailumaiden voimakkain ja kaksi kertaa niin suuri kuin OECD-maissa keskimäärin. Onnistuneella sinnikkyyteen kannustamisella olisi Suomessa erityisen suuri merkitys ongelmaratkaisun taitojen vahvistamisessa.

Kyselyn avulla arvioitiin myös sitä, kuinka avoimin mielin oppilaat yleensä suhtautuvat erilaisten ongelmatilanteiden ratkaisemiseen. Avoin mieli -indikaattorin tulosten yhteys ongelmaratkaisutaitoon oli Suomessa voimakkaampi kuin missään muussa maassa. Oppilaan ennakkoluulotonta asennetta vahvistamalla on siis mahdollista huomattavasti vaikuttaa tuloksiin.

Myös oppilaan sosioekonominen tausta oli yhteydessä menestymiseen ongelmanratkaisussa. Yhteys on Suomessa ja OECD-maissa keskimäärin ongelmanratkaisussa vähäisempi kuin PISAn muilla sisältöalueilla.

Tietokoneet mahdollistivat uudenlaisten tehtävätyyppien käytön

Ongelmanratkaisutehtäviin vastatessaan oppilaat käyttivät ensimmäisen kerran PISA-tutkimuksessa tietokoneita. Tällöin voitiin käyttää tehtäviä, jotka eivät paperikokeissa olisi olleet mahdollisia. Tehtävissä oli esimerkiksi kokeellisia ongelmia, joissa oppilas saattoi itse havainnoida tekemiensä ratkaisujen vaikutuksia. Lisäksi voitiin luoda ”yllätystilanteita”, joilla selvitettiin oppilaan tapaa ja kykyä toimia odottamattomissa tilanteissa. Kuvien ja interaktiivisen sisällön käyttö mahdollisti myös sen, että voitiin vähentää luettavan tekstin määrää ja korvata se muulla informaatiolla.

– Digitaalisuuden tuominen koulutyöhön ja arjen ongelmien ratkaisuun on meillä Suomessa vielä alkuvaiheessa. Nyt tavoitteena on kuitenkin lisätä vauhtia. Käynnissä on useita kehittämishankkeita, joiden uskon kehittävän oppilaiden ongelmanratkaisu- ja ICT-taitoja. Tärkeimpiin niistä kuuluvat koulutuspilvi ja ylioppilaskirjoitusten sähköistäminen, Kiuru toteaa.

Tehtävät edustivat erilaisia arkielämän tilanteita. Ne eivät liittyneet suoraan mihinkään kouluaineeseen. Ongelmanratkaisutaitojen arvioinnissa oli Suomesta mukana 311 koulua ja yhteensä 3685 oppilasta. Maahanmuuttajataustaisia oppilaita otokseen sisältyi 469.

Lisätietoja:

Opetus- ja kulttuuriministeriö:
Ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen, puh. 0295 3 30258
Opetusneuvos Tommi Karjalainen, puh. 0295 3 30140

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos:
Tutkimuskoordinaattori Sami Kyllönen, ongelmanratkaisutaitojen arviointi, puh. 0400 248 103
Professori Jouni Välijärvi, Pisan kansallinen koordinaattori, puh. 050 567 7210

PISA 2012 ongelmanratkaisu-esite
Tarkemmat tulokset ovat nähtävillä OECD:n sivuilla: www.oecd.org/pisa/

Tiedote opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla