Kieliverkosto lausui määräysluonnoksesta "Muulla kuin koulun opetuskielellä ja vieraskielisessä koulussa annettavassa opetuksessa käytettävän opetuskielen hallinnan osoittaminen"

Millaista kielitaitoa opettajalta tulisi vaatia kielikylvyssä tai kaksikielisessä opetuksessa? Pitääkö opettajalta vaatia samanlaista kielitaitoa, oli kyseessä sitten laajamittainen tai suppeampi kaksikielinen opetus? Kieliverkosto otti asiaan kantaa lausunnossaan koskien Opetushallituksen määräysluonnosta.

Tiedote 31.5.2022

Kielikoulutuspolitiikan verkosto antoi 31.5.2022 lausunnon Opetushallituksen määräysluonnoksesta "Muulla kuin koulun opetuskielellä ja vieraskielisessä koulussa annettavassa opetuksessa käytettävän opetuskielen hallinnan osoittaminen".

On erittäin hienoa, että Opetushallitus on päättänyt päivittää määräystä opettajalta edellytettävästä kielen hallinnasta muulla kuin koulun opetuskielellä annettavassa esi- ja perusopetuksessa. Määräys on kaivannut päivittämistä, jotta opetuksen laadusta voidaan huolehtia ja jotta määräys vastaa esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden käsitteistöä. Opetushallituksen vuonna 2005 antaman määräyksen (25/011/2005) päivittämisellä huolehditaan esi- ja perusopetuksessa annettavan kaksikielisen opetuksen laadusta valtakunnallisesti. Lasten ja nuorten yhdenvertaisuus, kielikoulutuksen alueellinen tasa-arvo ja rekrytoitavien opettajien tasa-arvoinen kohtelu valtakunnallisesti on äärimmäisen tärkeää, ja siksi on hyvä, että määräys on valtakunnallinen, eikä hajautettu opetuksen järjestäjän päätettäväksi.

Uudessa määräysluonnoksessa on useita tapoja osoittaa kielen hallinta verrattuna aiempaan määräykseen vuodelta 2005, mikä on hyvä asia. Uuden määräyksen on kuitenkin oltava yksiselitteinen, ja eri tapojen on oltava keskenään vertailukelpoisia, jotta varmistetaan opettajan riittävä kielen hallinta ja tätä kautta opetuksen laatu. Lausunnossa otetaan kantaa eri tapoihin osoittaa kielen hallinta, jotta hakijat ovat keskenään samalla viivalla uusia opettajia rekrytoitaessa.

Lisäksi lausunnossa nostetaan esille suppeamman kaksikielisen opetuksen tilanne verrattuna laajamittaiseen kaksikieliseen opetukseen. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan tavoitteena on elävä kaksikielisyys ja siinä suppeammalla kaksikielisellä opetuksella on tärkeä rooli. Siksi on taattava, että myös jatkossa suppeampaan kaksikieliseen opetukseen löytyy opettajia, etenkin yksikielisissä kunnissa. Kielenhallinta on tärkeää opetuksen laadun kannalta, mutta kielirikasteiden opetuksen jatkuvuuden kannalta on tärkeää, että opettajilta ei vaadita tarpeettoman korkeaa kielitaidon tasoa. 

Lausunto on Kieliverkoston tutkijoiden ja valtakunnallisen ohjausryhmän yhteistyössä laatima.

Lausunto on kokonaisuudessaan luettavissa: https://www.kieliverkosto.fi/fi/toiminta/kannanotot-lausunnot-ja-muut-materiaalit/kieliverkoston_lausunto_muulla-kuin-koulun-opetuskielella-_310522.pdf

Lisätietoja:

Kieliverkosto

kieliverkosto(@)jyu.fi