Kieliverkoston lausunto toisen kotimaisen kielen kokeilusta
Kielikoulutuspolitiikan verkosto on antanut lausunnon toisen kotimaisen kielen kokeilusta (OKM/13/010/2017) Opetus- ja kulttuuriministeriölle 5.6.2017.
Lausunnon keskeinen sisältö
Esitysluonnoksessa toisen kotimaisen kielen kokeilusta on paljon avoimia kysymyksiä. Tarkennusta vaatii se, mitä kielivalikoiman laajentamisella tarkoitetaan – kuntien tarjonnan laajentamista vai yksilön kielivalintojen lisääntymistä. Kieltenopiskelun valinnaisuus ei lisää suoraan motivaatiota opiskella kieliä. Siksi on syytä tarkastella vielä sitä, mitä muita keinoja kielivalikoiman laajentamiseksi on käytettävissä. Huolena on, että kokeilu kasvattaa entisestään kieltenopiskelun alueellista epätasa-arvoa ja kieltenopiskelu vähentyy entisestään.
Kokeilun koulutuksellisia ja yhteiskunnallisia seurauksia on hankala ennakoida ja arvioida. Kielikoulutuspolitiikan verkosto vaatii ennen kaikkea kokeilun monipuolista seurantaa ja sen hyvää valmistelua etukäteen riittävän pitkäksi aikaa eteenpäin. 5–10 vuotta ei riitä siihen, että kokeilun vaikutuksia voidaan tarkastella laajasti, esimerkiksi kokeilussa mukana olevien oppilaiden jatko-opintojen ja työelämän kannalta. Seurantaa on järjestettävä esimerkiksi siitä, ketkä lähtevät mukaan kokeiluun ja mitä kieliä he valitsevat. Kokeilun yhteyttä muihin kärkihankkeen kokeiluihin ja reformeihin on selvennettävä.
Kielikoulutuspolitiikan verkosto toivoo, että kokeilukunnat mahdollistavat selkeästi aiempaa monipuolisemman valinnaisten kielten valikoiman sekä pienempien kieliryhmien muodostamisen, vaikka se vaatii kunnilta taloudellisia ja henkilöresursseja. Kuntien ja kokeilun järjestäjien velvollisuus on tarjota huoltajille ja oppilaille mahdollisimman kattavasti tietoa kokeilusta ja sen vaikutuksista oppilaan opintopolkuun, jatko-opintoihin ja työelämään. Kokeilun jälkeen kieltenopiskelun jatkumon on oltava sujuva kokeilussa oleville oppilaille. Kokeilukunnissa on taattava pätevien kieltenopettajien saatavuus, sillä kokeiluun osallistuvilla oppilailla on oikeus pätevän kieltenopettajan antamaan opetukseen.
Toisen kotimaisen kielen opiskelu on nykylainsäädännön mukaan tulevaisuudessakin olennaista, sillä ilman sen opintoja ei voi läpäistä korkeakouluopintoja. Kokeilussa mukana oleville oppilaille on taattava riittävät mahdollisuudet aloittaa toisen kotimaisen kielen opiskelu valinnaisena kielenä, esimerkiksi perus- ja toisen asteen koulutuksessa. Esitysluonnos ei ota kantaa ammatillisen toisen asteen koulutuksen toisen kotimaisen kielen valinnaiseen opiskeluun. Kuitenkin kaikille oppilaille on taattava mahdollisuus edetä korkea-asteen opintoihin opintotaustasta riippumatta. Kokeilu saattaa lisätä koulutuksellista epätasa-arvoa, sillä kokeilussa mukana olevien oppilaat voivat kokea haastavaksi korkeakouluopintoihin hakeutumisen niiden lainsäädännön mukaisten toisen kotimaisen kielen kielitaitovaatimusten takia. Esitysluonnoksessa ei kerrota riittävän tarkasti, miten resurssit toisen kotimaisen kielen opiskeluun korkea-asteella kokeilussa mukana oleville oppilaille taataan. Korkeakouluopintojen aikana on haastavaa saavuttaa virkamiesruotsin/-suomen tasoa, jos toisen kotimaisen kielen opinnot aloitetaan vasta toisella tai korkea-asteella.
Toisen kotimaisen kielen kokeilun on koskettava myös ruotsinkielisiä kuntia, kouluja ja oppilaita, jos ne haluavat lähteä mukaan kokeiluun. Esitysluonnoksessa ei oteta kantaa siihen, miten kokeiluun voidaan ottaa mukaan ruotsinkielisiä oppilaita, jos he ovat aloittaneet toisen kotimaisen kielen opintonsa esimerkiksi A1- tai A2-kielenä, ja kokeilu koskettaa vain 5. ja 6. vuosiluokan oppilaita. Kokeilu näyttää koskevan vain suomenkielisiä kuntia ja antavan mahdollisuuden kielivalintaan vain suomenkielisille oppilaille.
Esitysluonnoksessa olisi hyvä tuoda esiin myös maahanmuuttajaoppilaiden kieltenopiskelu kokeilussa, mikäli he haluavat osallistua kokeiluun. Kokeilun myötä maahanmuuttajille voitaisiin mahdollistaa omien äidinkielten tehokkaampi opiskelu niin, että he voisivat todella kehittää kielitaitoaan omassa äidinkielessään. Näin voidaan tehokkaasti laajentaa Suomen kielivarantoa.
Lausunto on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa: