Kieliparlamentti 2018: Kunnissa tarvitaan tahtoa ja strategista työtä kielikoulutuksen kehittämiseen

Kieliparlamentti 2018: Kielet kunnissa

Lehdistötiedote 17.4.2018

Julkaisuvapaa heti

 

Yhdeksäs valtakunnallinen Kieliparlamentti järjestettiin 12.4.2018 Helsingissä. Parlamentin teemana oli Kielet kunnissa. Parlamenttiin osallistui kuntien, opetushallinnon, työelämän ja järjestöjen edustajia, koulutuksen tarjoajia sekä opettajia ja tutkijoita. Tilaisuuden järjesti Kielikoulutuspolitiikan verkosto (www.kieliverkosto.fi), jonka toimintaa rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. 

Kieliparlamentissa esiteltiin uunituoreita kuntaselvityksiä kotimaisten kielten kielikylvystä ja muusta kaksikielisestä toiminnasta (Sjöberg, Mård-Miettinen, Peltoniemi & Skinnari 2018, ruotsiksi: Sjöberg ym. 2018; Peltoniemi, Skinnari, Sjöberg & Mård-Miettinen 2018) ja kuultiin kommenttipuheenvuorot Imatran, Paraisten ja Hyvinkään kaupungeilta. Kieliparlamentin pienryhmätyöskentelyssä pohdittiin kuntien hyviä käytänteitä, tämänhetkisiä haasteita ja tulevaisuuden visioita.

Kunnat ovat keskenään eriarvoisessa asemassa sijaintinsa, kokonsa ja resurssiensa takia. Lisäksi kuntien erilaiset arvot ja kuntapäättäjien kielitietoisuuden taso vaikuttavat kielikoulutuksen strategiseen kehittämiseen. Eroja on esimerkiksi vieraiden kielten, toisen kotimaisen kielen, maahanmuuttajien oman äidinkielen ja suomi toisena kielenä -opetuksen järjestämisessä kaikilla koulutustasoilla.

Kieliparlamentin kannanotot:

  • Kielet kuuluvat kaikille asuinpaikasta, sosioekonomisesta taustasta tai iästä riippumatta.
  • Hallituksen päätös varhentaa vieraan kielen opetus alkamaan ensimmäisellä luokalla lisää kuntien yhdenvertaisuutta ja tuo kuntien toimintaan jatkuvuutta. On kuitenkin tärkeää säilyttää A1-kielessä valinnanmahdollisuus ja tuettava joustavia ryhmäkokoja, jotta A1-kieli ei typisty vain englanniksi. Opettajien täydennyskoulutuksen suunnittelu on käynnistettävä pikaisesti.
  • Kieliä ei tule asettaa vastakkain kuntien kielikoulutusta suunniteltaessa. Kielikoulutus on ymmärrettävä laajasti muunakin kuin vieraiden kielten opetuksena, jotta yhteiskunnan kielivaranto saataisiin näkyväksi.
  • Kuntapäättäjien rooli on merkittävä: jos kuntapäättäjillä on tahtoa kehittää kielikoulutusta, siihen löydetään kunnassa myös resursseja.

Kielikoulutuspolitiikan verkostoa koordinoi Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskus. Verkosto tuo yhteen kielikoulutuksen toimijoita, lisää tietoisuutta kielikoulutuksen moniulotteisuudesta ja vaikuttaa kielikoulutusta koskeviin päätöksiin Suomessa.

Lisätietoja:

  • Projektitutkija Erja Kyckling (erja.p.kyckling(at)jyu.fi), Kielikoulutuspolitiikan verkosto
  • Yliopistotutkija Heidi Vaarala (heidi.vaarala(at)jyu.fi), Kielikoulutuspolitiikan verkosto

 

********************************

Lehdistötiedotteen kuvitus: Linda Saukko-Rauta (Redanredan Oy)

Lehdistötiedote pdf-tiedostona: