”Kieliparlamentti” koolle – kenen äänen pitäisi kuulua?

Kielikoulutuspolitiikan kevään avajaisseminaarissa Säätytalolla keskusteltiin muun muassa valtakunnallisen ”kielineuvoston” tai ”kieliparlamentin” perustamisesta. Kevään ja kesän aikana olemme keskustelleet erilaisten toimijoiden kanssa asiasta, ja tehneet nyt tässä alla olevan suunnitelman, josta toivoisimme kommenttejanne viimeistelyä varten.

”Kieliparlamentti” kutsutaan koolle tämän syksyn aikana, ja sen ensimmäinen kokous pidetään alkuvuonna 2010. Tämän epävirallisen ryhmän kokoonpano on avoin, mutta toivoisimme siihen mahdollisimman laajan ja kielikoulutuspolitiikan eri osa-alueet kattavan osallistujajoukon. Vuosittain kokoontuvaan tapaamiseen kutsutaan monipuolinen edustus kielikoulutuksen kannalta keskeisiltä koulutuksen, yhteiskunnallisen elämän, politiikan ja kulttuurin aloilta. Parlamentilla tavoitellaan painoarvoa, näkyvyyttä ja mahdollisuutta asiantuntijaelimenä vaikuttaa kielikoulutusta koskevaan päätöksentekoon. Parlamentti kokoontuu kerran vuodessa vaihtuvien teemojen ympärille (mahdollisesti myös vaihtuvalla kokoonpanolla), jolloin saadaan kunakin kokoontumiskertana huomio fokusoitua yhteen keskeiseen kysymykseen, ja samalla maksimoitua tälle kysymykselle saatava huomio. Tarkoitus ei ole, että parlamentti ”tekee päätöksiä” – muodollista päätöksentekovaltaa sillä ei ole. Sen sijaan tarkoitus on, että parlamentti nostaa esille kielikoulutuksen kysymyksiä, saa näille asioille julkisuutta, ja mahdollisesti tuottaa erilaisia kentän ääntä kaiuttavia vaihtoehtoja päätöksenteon tueksi.

”Kieliparlamentti” on siis kiinnostunut kielikoulutuksesta laajana, monialaisena kysymyksenä, jolloin siihen voitaisiin kutsua edustajat esimerkiksi seuraavilta tahoilta:

  • opetusministeriö, opetushallitus, sisäasiainministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, oikeusministeriö, sivistysvaliokunta
  • Kuntaliitto
  • Euroopan Komissio,
  • kieli- ja kulttuuriyhdistykset
  • kieli-ja kulttuurivähemmistöjen edustajat
  • opettajat
  • maahanmuuttajien edustajat
  • yliopistot, ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset
  • opiskelijajärjestöt
  • keskeiset työmarkkinajärjestöt (työnantajat ja -tekijät)
  • vanhempien edustajat

Parlamentin tehtäviä voisivat olla esimerkiksi

  • edesauttaa yhteistyötä päätöksentekijöiden, tutkijoiden ja toimijoiden välillä sekä tukea alan tiedotusta ja koulutusta
  • seurata ja edistää kielikoulutukseen liittyvää kansainvälistä yhteistyötä
  • antaa asiantuntijalausuntoja kielikoulutukseen liittyvissä kysymyksissä
  • seurata ja arvioida kielikoulutuksen ja kielikoulutuspolitiikan kehitystä sekä näihin liittyviä periaatteellisia ja laajakantoisia kysymyksiä
  • tehdä esityksiä kielikoulutuspolitiikan kehittämiseksi Suomessa

Pyydämmekin nyt kommenttejanne ”kieliparlamentin” toiminnasta ja siihen kutsuttavista tahoista. Erityisen tervetulleita ovat konkreettiset esitykset parlamentin toimintatavoiksi ja siihen kutsuttaviksi tahoiksi. Ytimekkäästi perustellut kannanotot ja kommentit voi lähettää 20.10. mennessä joko keskustelunavauksina kieliverkoston postituslistalle kieliverkosto@lists.jyu.fi tai vaihtoehtoisesti suoraan sähköpostitse osoitteella taina.m.saarinen@jyu.fi