Kieliverkoston lausunto ylioppilastutkinnon kehittämisestä

Kielikoulutuspolitiikan verkosto on antanut lausunnon ylioppilastutkinnon kehittämisestä (OKM 38/040/2016) Opetus- ja kulttuuriministeriölle 15.6.2017 verkkopalvelussa lausuntopalvelu.fi.

Lausunnon keskeinen sisältö

Kielikoulutuspolitiikan verkosto puoltaa suurinta osaa lausuntopyynnön kohdista, sillä monet suunnitellut uudistukset lisäisivät ylioppilastutkinnon suorittamisen joustavuutta ja selkeyttä. On kuitenkin tärkeää, että kokeiden uudistamisen myötä lukio-opetuksessa harjoitellaan uudistetuissa ylioppilaskokeissa vaadittavia taitoja, esimerkiksi tietojen soveltamista, oppiainerajoja ylittäviä tehtäviä sekä mahdollisten monikielisten tausta-aineistojen ja digitaalisten oppimisympäristöjen käyttöä. Ylioppilastutkinnon kehittämisen myötä kokeiden tausta-aineistot voisivat olla monikielisiä, mikä ei kuitenkaan voi tarkoittaa vain englanninkielisiä aineistoja. Lisäksi kyseinen uudistus olisi aloitettava varoen, ja sitä on syytä seurata tutkimuksella.

Ylioppilastutkinnon kehittämisen myötä suulliset kokeet voisivat olla osa vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen kokeita. Suullisen kielitaidon arviointi on hyvin tärkeää, sillä suullinen kielitaito on keskeinen työelämätaito. Kokeen järjestäminen ja etenkin sen arvioimisen tavat herättävät kuitenkin kritiikkiä. Suullinen koe ei saa olla vain koneen avulla suoritettava ja arvioitava. Puhetta pitää arvioida puhuttuna, eikä transkriptiona; puhutun kielen muuntaminen kirjalliseen muotoon voi vääristää arviointia. Lisäksi suulliset kokeet voitaisiin järjestää pari- tai ryhmäkokeena, jotta voidaan arvioida kokelaiden vuorovaikutustaitoja. Tällöin korostuisi kielitaidon viestinnällisyys. Kieliverkosto haluaa myös muistuttaa, että olisi tärkeää saada suullinen koe suomi toisena kielenä – ja ruotsi toisena kielenä -kokeisiin. Näissä kokeissa ei myöskään ole kuullun ymmärtämisen osiota, vaikka se on osa kaikkien muiden kielten kokeita.

Sen sijaan Kieliverkosto vastustaa koeaikataulujen tiivistämistä ja mahdollisia peräkkäisiä koepäiviä, sillä ne voisivat mahdollistua vain lyhentämällä ylioppilaskokeiden kestoa neljään tuntiin. Kieliverkosto ei kuitenkaan kannata koeajan lyhentämistä neljään tuntiin, eikä etenkään äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen tiivistämistä nykyisestä kaksipäiväisestä kokeesta yksipäiväiseen kokeeseen. Yksipäiväisellä neljän tunnin kokeella ei pystytä mittaamaan äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen laajoja sisältöjä. Äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen takaamat taidot ovat kaiken oppimisen ja yhteiskunnassa toimimisen perusta, ja näin ollen taitoja pitää mitata riittävän laajoilla, eri osataitoja mittaavilla kokeilla. Lisäksi suomalaisten lukutaidon heikkenemisestä ollaan jo nyt huolissaan, ja esimerkiksi sosiaalinen media on muuttanut kirjoittamisen tapoja entistäkin pinnallisemmiksi. Jos uudistus toteutetaan, tilanne sekä luku- että kirjoitustaidon osalta heikkenee entisestään. Kokonaisuudessaan vaikuttaa siltä, että ehdotus äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen lyhentämisestä ei pohjaudu mihinkään selvitykseen, eikä sitä perustella millään tavalla.

Lausunto on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa: http://www.kieliverkosto.fi/docs/Kieliverkoston-lausunto_ylioppilastutkinnon_kehittaminen_150617.pdf