Rakenne ja toimintamuodot
Kieliverkoston rakenne
Kieliverkoston koordinoinnista vastaavat Soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa työskentelevät Kieliverkoston tutkijat. Tutkijaryhmään kuuluvat Kieliverkoston koordinaattori, vastaava tutkija ja kaksi projektitutkijaa. Mahdollisuuksien mukaan palkataan tutkimusavustajia.
Kieliverkoston strategiatyötä ohjaa valtakunnallinen ohjausryhmä, joka edustaa kielikasvatuksen ja -koulutuksen asiantuntijoita varhaiskasvatuksesta työelämään. Ohjausryhmän puheenjohtaja on soveltavan kielentutkimuksen (kielikoulutuspolitiikka) professori Jyväskylän yliopistosta. Soveltavan kielentutkimuksen keskus kutsuu varapuheenjohtajan ohjausryhmän sisältä. Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen johtajalla on taloudellinen vastuu Kieliverkostosta.
Tarvittaessa Kieliverkostossa perustetaan eri tarkoituksiin asiantuntijaryhmiä, jotka voivat esimerkiksi laatia lausuntoja ja kannanottoja kielikoulutuksesta sekä toimia asiantuntijoina eri tilaisuuksissa.
Kieliverkoston keskeiset toimintamuodot
Kieliverkoston tavoitteita ja arvoperustaa toteutetaan 1–2 vuoden välein vaihtuvien teemojen avulla. Niiden lisäksi otetaan huomioon ajankohtaiset, laajat kehityskaaret. Teema näkyy erityisesti vuosittain toistuvissa, keskeisissä tapahtumissa eli Kieliparlamentissa ja Kari Sajavaara -muistoluennolla sekä Kieli, koulutus ja yhteiskunta -verkkolehdessä. Kieliverkoston ohjausryhmä vahvistaa teeman.
Vuosittainen valtakunnallinen Kieliparlamentti on asiantuntijatapahtuma, jossa kielikoulutuspolitiikan toimijat käsittelevät kauden teemaa ja laativat siitä kannanoton tai muun julkisen tuotoksen laajalle joukolle kielikoulutuspolitiikan päättäjiä ja omia sidosryhmiään. Kieliparlamenttiin kutsutaan rajattu määrä asiantuntijoita, jotka edustavat mm. kasvatus- ja opetusalan järjestöjä, koulutuksen järjestäjiä, päättäjiä, julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoita, työmarkkina-, ammatti- ja opiskelijajärjestöjä sekä viranomaisia ja tutkijoita.
Kieliparlamentin lisäksi Kieliverkosto järjestää yhdessä Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen kanssa vuosittaisen ajankohtaiseen tutkimustietoon perustuvan Kari Sajavaara -muistoluennon. Muistoluentoa kutsutaan pitämään vuorovuosin kotimainen ja ulkomainen kielikoulutuspolitiikan tai soveltavan kielentutkimuksen asiantuntija. Luennon yhteydessä jaetaan Kari Sajavaara -tunnustuspalkintoja tieteellisesti ansiokkaasta soveltavan kielentutkimuksen alan väitöskirjasta ja alalla tehdystä yhteiskunnallisesti vaikuttavasta työstä.
Erilaisia muita tapahtumia, kuten yhteistyötapaamisia, koulutuksia, kokouksia ja keskustelutilaisuuksia, järjestetään tarpeen mukaan. Niitä voidaan järjestää yhteistyössä ohjausryhmän, sidosryhmien ja muiden toimijoiden kanssa.
Kielikoulutuspolitiikan verkosto toimittaa ja julkaisee Kieli, koulutus ja yhteiskunta -verkkolehteä, joka on kielen ja koulutuksen asiantuntijoille suunnattu tutkimusperustainen ammattilehti ja joka sisältää artikkeleita laajasti kielikoulutuksen eri alueilta. Verkkolehti on avoimesti luettavissa Kieliverkoston verkkosivuilla osoitteessa https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals. Lehden tehtävänä on herättää keskustelua ja lisätä tietoisuutta kielikoulutuspoliittisista kysymyksistä sekä tuoda yhteen kielikoulutuspolitiikan päätöksentekijöitä, opettajia, tutkijoita ja muita kielikoulutuksen parissa työskenteleviä. Lehti on matalan kynnyksen julkaisukanava, jossa julkaistaan yleistajuisia, laadukkaasti kirjoitettuja ja toimitettuja tekstejä esimerkiksi tutkimustuloksista, hankkeiden kokemuksista ja hyvistä käytänteistä niin avoimissa kuin tiettyyn teemaan keskittyvissä numeroissa. Lehti on samalla yksi Kieliverkoston keino tarjota kieliin ja kielikoulutukseen liittyvää tietoa yleistajuisessa muodossa.