Viestintä ja vaikuttavuus

Kieliverkoston viestinnän tavoitteena on kasvattaa tietoisuutta Kieliverkoston toiminnasta ja verkkolehdestä, tuoda tutkittua tietoa osaksi yhteiskunnallista, kielipoliittista ja koulutuspoliittista keskustelua sekä vaikuttaa kielikoulutuspoliittiseen päätöksentekoon.  

Kieliverkoston viestintää ohjaa viestintäsuunnitelma, jossa määritellään tarkemmin muun muassa viestinnän kanavat ja tavoitteet. Viestintäsuunnitelma toimintakaudelle 2025–2028 pohjautuu aiemman toimintakauden viestintäsuunnitelmaan, ja se laaditaan strategian hyväksymisen jälkeen. 

Kieliverkoston keskeisimmät viestintäkanavat ovat Kieli, koulutus ja yhteiskunta -verkkolehden lisäksi Kieliverkoston verkkosivut, oma ja muiden toimijoiden sähköpostilistat ja sosiaalinen media. Verkkosivuilla osoitteessa www.kieliverkosto.fi kerrotaan verkostosta ja sen toiminnasta, esimerkiksi tapahtumista, tutkimuksesta, lausunnoista ja kannanotoista. Lisäksi verkkosivuille kootaan ajankohtaisia tiedotteita ja uutisia laajasti kielikoulutuksen kentältä. Kieliverkoston moderoidulle sähköpostilistalle voi liittyä kuka tahansa kielikoulutuspolitiikasta kiinnostunut, ja sillä tiedotetaan esimerkiksi kieli- ja kielikoulutusaiheisista tapahtumista, uusista julkaisuista, tutkimushankkeista ja muusta Kieliverkoston toimintaan liittyvästä. Kieliverkoston toimintaa voi seurata sosiaalisessa mediassa Instagramissa. Kieliverkosto tuottaa ja julkaisee mahdollisuuksien mukaan uusia jaksoja Puhutaan kielikoulutuksesta! -podcastiin. 

Kieliverkoston ohjausryhmän jäsenet levittävät tietoutta Kieliverkostosta omissa verkostoissaan sekä tiedottavat oman sidosryhmänsä tapahtumista ja uutisista Kieliverkoston viestintäkanavissa. 

Kieliverkoston asiantuntijuutta hyödynnetään niin kansallisesti kuin kansainvälisesti kielikoulutuksen ja kielikoulutuspolitiikan kehittämis- ja vaikuttamistyössä sekä tutkimuksessa. Kotimaassa Kieliverkoston tutkijat toimivat asiantuntijoina erilaisissa kehittämistehtävissä, kouluttavat ja tutkivat verkoston toiminta-aloilta sekä osallistuvat kielikoulutuspolitiikan valtakunnalliseen uudistamiseen esimerkiksi tekemällä selvityksiä ja lausuntoja yhteistyössä ohjausryhmän kanssa. Kieliverkoston tutkijat edustavat Suomea Euroopan nykykielten keskuksen (ECML) toiminnassa Opetushallituksen rinnalla ja vaikuttavat asiantuntijaorganisaatioissa, kuten Eurooppalaisen kielitaidon arvioijien järjestö ALTEn maahanmuuton kielikysymyksiin sekä sosiaalisen oikeudenmukaisuuteen keskittyvissä työryhmissä.