Kielikoulutuspolitiikan verkosto on lausunut valmistavan opetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutoksista

Kielikoulutuspolitiikan verkosto kiittää Opetushallitusta mahdollisuudesta lausua Perusopetukseen valmistavan opetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (valmistavan opetuksen lisäopetus, äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppimäärät) muutoksista. Lausunto on annettu verkkopalvelussa lausuntopalvelu.fi 31.10.2025. 

Lausunnon keskeinen sisältö

Opetussuunnitelmauudistusten taustalla on tavoite tarkentaa, keille valmistava opetus ja sen lisäopetus sekä suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärä (S2-oppimäärä) on tarkoitettu. Kieliverkosto katsoo, että ehdotetut uudistukset onnistuvat osin tavoitteessaan. Opetussuunnitelman perusteet pyrkivät ohjaamaan kriittiseen tarkasteluun, kun oppimäärää valitaan. Tavoitteena on rohkaista oppilasta siirtymään valmistavasta perusopetukseen ja perusopetuksen sisällä S2-oppimäärästä suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärään (S1-oppimäärä). 

Pidämme työryhmän esityksen lailla erittäin tärkeänä, että siirtyminen oppimäärien välillä on toteutettavissa joustavasti ja että se perustuu jatkuvaan arviointiin ja opettajien yhteistyöhön. S2-opetuksella on kuitenkin myös omat erityistehtävänsä, eikä siirtyminen S1-oppimäärään voi olla sen ainoa prioriteetti tai tehtävä. On huomioitava, että osalle oppilaista S2-oppimäärä on koulupolun loppuun saakka paras vaihtoehto ja myös tätä polkua tulee tukea ja arvostaa sekä opetuksen järjestämisessä että myöhemmissä siirtymissä.  

Huolta kuitenkin herättää kuntien sitouttaminen valmistavan opetuksen sekä suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän järjestämiseen sitä tarvitseville oppilaille. Erityisesti nyt uutena perustettavaa valmistavaa lisäopetusta on tarkasteltava systemaattisesti ja avoimesti, jotta resurssit kohdistetaan tukea tarvitseviin oppilaisiin.  

Joustaviksi kuvatut siirtymät jättävät opettajille runsaasti tulkinnanvaraa siinä, mitä riittävä kielitaito on. Perusteissa on otettava huomioon, että oppilaan kielitaidon ja kielellisten opiskeluvalmiuksien jatkuva sekä monipuolinen seuranta ja arviointi edellyttävät selkeitä sopimuksia siitä, ketkä arviointia toteuttavat sekä missä vaiheissa ja miten arviointia toteutetaan. Valmistavan opetuksen kannalta pidämme jatkuvaa ja monipuolista arviointia koskevaa kirjausmuutosta selkeyttävänä: on tärkeää tehdä havainnointia ja kerätä näyttöä monipuolisin menetelmin sekä valmistavan opetuksen aikana että sen päättyessä.  

Kielikoulutuspolitiikan verkosto on valtakunnallinen verkosto, joka toimii tutkimusperustaisesti kielikoulutuksen, kielikoulutuspolitiikan ja kielten saralla pyrkien vaikuttamaan päätöksentekoon ja herättämään keskustelua kielistä ja niiden oppimisesta. Kieliverkoston toiminta on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa, ja sitä koordinoidaan valtakunnallisena tehtävänä Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa (SOLKI). Lausunnon laativat Kieliverkoston vastuulliset tutkijat sekä sen ohjausryhmä. Ohjausryhmän jäsenet ovat kielikoulutuksen asiatuntijoita. 

Lausunto on kokonaisuudessaan luettavissa: Kielikoulutuspolitiikan verkoston lausunto perusopetukseen valmistavan opetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (valmistavan opetuksen lisäopetus, äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppimäärät) muutoksista