Kieliparlamentti 2022: Teknologian hyödyt ja haasteet kielikoulutuksessa

Kieliverkosto järjesti 12. valtakunnallisen Kieliparlamentin 7.4.2022 verkkovälitteisesti. Tapahtuman teema oli Kieli, koulutus ja teknologia, joka on myös Kieliverkoston vuoden 2022 teema. Parlamentissa oli paikalla noin 70 kielikoulutuksen asiantuntijaa.

Tiedote 14.4.2022

Kieliparlamentti 2022 kuvituskuva

Kuva: Réka Gruborovics, Redanredan oy

Parlamentin avasi  kielikoulutuspolitiikan professori ja Kieliverkoston ohjausryhmän puheenjohtaja Sari Pöyhönen (Jyväskylän yliopisto). Kielikoulutuksen suhteesta teknologiaan tarvitaan yhä yhteistä keskustelua, jolle Kieliparlamentti tarjoaa oivan alustan, Pöyhönen totesi.

Avauksen jälkeen sukellettiin suoraan asiaan. Professori Raija Hämäläinen piti Kieliparlamentin pääpuheenvuoron otsikolla Kieli, koulutus ja teknologia: Mikä muuttuu vai muuttuuko mikään? Hämäläisen mukaan jokaisen opettajan tulisi hallita teknologiataidot hyvin.  Parhaimmillaan fiksu teknologian käyttö vapauttaa opettajan  mekaanisista tehtävistä muuhun tekemiseen – opettamisen emotionaaliseen ja luovaan puoleen.

Tasa-arvon tulisi olla lähtökohtana teknologian hyödyntämisessä. Nuorten teknologiataidot ovat tutkimuksen mukaan pitkästi itse opittuja, mikä johtaa taitojen eriytymiseen ja siten yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen. Koulun tulisi pyrkiä tasoittamaan näitä eroja.

Tiedämmekö me aikuiset edes, missä ympäristöissä lapset ja nuoret liikkuvat? Erityisen tärkeää opettajille olisikin teknologisten toimintaympäristöjen tunteminen ja eettiseen ja turvalliseen käyttöön ohjaaminen. Hämäläinen päätti puheenvuoronsa muistuttamalla, että teknologiakehityksestä huolimatta hyviä oppimateriaaleja ei kannata korvata huonolla teknologialla.

Kieliparlamentin ohjelma jatkui kommenttipuheenvuorolla, jonka piti apulaisprofessori Pekka Mertala otsikolla Digitarinoita: mitä on koulutusteknologiapuhe ja miksi siihen tulee suhtautua epäillen. Mertala muistutti parlamentin kuulijoita siitä, ettei kannata ostaa aivan kaikkea sitä taikapölyä, mitä voittoa tavoittelevat, miljoonien eurojen markkinoilla toimivat koulutusteknologiayritykset myyvät. Vaikka teknologia tarjoaa ratkaisuja ongelmiin, nämä ongelmat saattavat joskus olla myös keksittyjä. Mertala kehotti digiloikan sijaan astumaan harkittuja askeleita ja pitämään päätökset pedagogisesti perusteltuina.

Puheenvuorojen jälkeen osallistujat jakaantuivat viiteen ajankohtaiseen työpajaan, joiden aiheet olivat uudet lukutaidot, kielenopetuksen digitaaliset työkalut, konekääntäjien käyttö kielikoulutuksessa, monimediaisen pedagogiikan hyödyt ja haasteet, sekä lasten ja nuorten kriittisen nettilukemisen taidot.

Työpajat sarjakuvamuodossa

Kuva: Réka Gruborovics, Redanredan oy

Sari Murtosen vetämässä Uudet lukutaidot -työpajassa keskusteltiin siitä, millaisia lukutaitoja tarvitaan digitaalisessa ympäristössä toimiessa ja siitä, miten kielenopetuksessa voidaan tukea ja edistää näitä taitoja. Verkossa toimiessa korostuvat esimerkiksi kuvien ja videoiden tulkitsemisen taidot, navigointitaidot, kriittinen lukutaito ja erilaiset lukustrategiat. Kielten oppimiseen löytyy verkosta paljon autenttisia materiaaleja. Myös mahdollisuus vapaa-ajalla hankittujen teknologiataitojen osoittamiseen koulussa voi toimia motivaattorina opiskelijalle.

Sanna-Kaisa Tanskasen ohjaamassa työpajassa käsiteltiin jo saatavilla olevia kielenopetuksen digitaalisia työkaluja sekä sitä, mitä opettajilta vielä puuttuu. Ääntämisen harjoitteluun toivottiin ohjelmaa, jonka voisi sujauttaa taskuunsa ja jonka avulla harjoittelu olisi helppoa ja vaivatonta missä tahansa ympäristössä. Saamen kielille on edelleen varsin vähän opetusmateriaaleja, ja  aiempaa parempi digimateriaalien kehittämisen resurssointi nähtiin tähän ratkaisuna. Puutteita on laitteissa ja maksullisten ohjelmien ilmaisversioissa. Valitettavan usein opettajat joutuvat opettelemaan niiden käyttöä omalla ajallaan – tarve työajalla tapahtuvalle digi-täydennyskoulutukselle ja/tai oppilaitoksiin sijoitettaville, kokeiluun houkutteleville digipajoille on suuri.

Google-kääntäjä ja kielikoulutus -työpajassa Mary Nurminen keskusteli osallistujien kanssa kääntimien käytöstä kielten opetuksessa. Yleinen mielipide työpajassa oli, että kääntimet toimivat luokassa paremmin edistyneemmillä oppijoilla, jotka voivat tarkastella käännöstä kriittisesti. Kuitenkin Google-käännökset auttavat pienenkin suomen kielen taidon omaavia maahanmuuttaneita monissa tosielämän tilanteissa. Opettajan rooli oppimistilanteessa onkin ensiarvoisen tärkeä. Lopputulema oli, että konekääntäjien käytöstä tarvitaan edelleen yhteiskunnallista keskustelua ja koulutusta opettajille.

Monimediaisen pedagogiikan hyötyjä ja haasteita kielten opetuksessa eriteltiin Marjo Markkasen vetämässä työpajassa. Haasteita ovat esimerkiksi opettajien digituen puute, puutteet laitteissa, käytön harjoitteluun kuluva aika, tekniset ongelmat, sekä verkkoympäristöjen ja -materiaalien kehittymättömyys. Ratkaisujakin tarjottiin: opiskelijoiden palkkaaminen opettajien ”digiassistenteiksi”, tutuissa järjestelmissä pitäytyminen, vapaavalintaiset ja autenttiset materiaalit tai kommunikointi verkkovälitteisesti eri kielten puhujien kanssa, sekä lähikontaktin ja tvt:n yhdistäminen.

Elina Hämäläinen puhui työpajassaan lasten ja nuorten kriittisen nettilukemisen taidoista ja niiden tukemisesta. Kriittisen nettilukemisen taito on yksi nykymaailman perustaidoista, ja sitä tulisi opettaa niin koululaisille kuin eläkeläisillekin. Critical-hankkeen tulosten mukaan eri-ikäisillä oppijoilla on erilaisia puutteita nettilukutaidossa: pienimmillä oppijoilla on vaikeuksia erottaa tekstin kirjoittaja sen julkaisijasta, kun taas lukiolaisille vaikeinta on eri tekstien luotettavuuden vertailu. Hankkeessa kehitetyt materiaalit auttavat taitojen kehittämisessä.

Kieliparlamentin päätti puheenvuoro, jossa ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän asiantuntijatiimin varapuheenjohtaja Aria Kanerva LAB-ammattikorkeakoulusta kokosi yhteen parlamentin antia sekä kertoi teknologian tarjoamista mahdollisuuksista opetuksessa. Kanerva muistutti, että digitalisaatio tuo väistämättä mukanaan toimintatapojen muutoksen, mikä kuormittaa opettajia. Oleellinen kysymys on, miten motivoidaan lapset ja nuoret kieltenopiskeluun. Kanerva jakoi lopuksi vinkkejä teknologiaan ja sovelluksiin, joita on jo saatavilla – ne voi poimia matkaan alla olevasta esitysmateriaalista.

 

Kieliparlamentin materiaaleja:

Aria Kanerva: Teknologian tarjoamat mahdollisuudet kielten oppimiselle

Marjo Markkanen: Monimediaisen pedagogiikan hyödyt ja haasteet

Sari Murtonen: Uudet lukutaidot

Elina Hämäläinen: Lasten ja nuorten kriittisen nettilukemisen taidot sekä työkaluja taitojen tukemiseen 

 

Kieliverkosto_logo-300x114