Kieli, koulutus ja yhteiskunta – syyskuu 2020
Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 11(5)
Julkaistu 9. syyskuuta 2020
Pääkirjoitus: Kielikoulutuksen kentällä kaivataan kokonaiskuvaa
Heidi Vaarala, Erja Kyckling ja Sanna Riuttanen
"En pysty ottamaan valinnaista kieltä vaikka haluaisin” – Valinnaiset kielet vähenevät lukiossa
Alina Kiehelä ja Outi Veivo
"Liian iso painoarvo annetaan pitkän matikan lukemiselle, ja se on omiaan tappamaan nuorten kieli-innostuksen.” Näin vastasi eräs valinnaisia kieliä opiskeleva lukiolainen keväällä 2020 kysymykseen siitä, millaiset seikat vaikeuttavat valinnaisten kielten opiskelua lukiossa. Valinnaisten kielten opiskelijamäärät lukiossa ovat laskeneet jo usean vuoden ajan, minkä takia moni kielialalla toimiva on huolissaan kielten opiskelun tulevaisuudesta. Opettajien näkemyksiä valinnaisten kielten opiskelijamäärien vähenemisen syille on jo selvitetty, mutta ongelman kokonaisvaltaisen ymmärtämisen kannalta on tärkeä kuulla myös lukiolaisia. Tästä syystä Alina Kiehelä tutki keväällä 2020 toteuttamassaan pro gradu -tutkimuksessa valinnaisten kielten opiskelun vähenemisen syitä lukiolaisten näkökulmasta. Tässä artikkelissa esittelemme tämän tutkimuksen tärkeimpiä tuloksia.
Kahdeksasluokkalaisten näkemyksiä äidinkielen oppitunneilla osallistumisesta ja tuntiaktiivisuudesta
Elina Kivelä
Kiinnostuin oppilaiden osallistumisesta ja tuntiaktiivisuudesta opetusharjoitteluissani ja kandidaatintutkimuksessani, joissa huomasin, että oppilaat eivät ole kovin halukkaita vastaamaan opettajan esittämiin kysymyksiin viittaamalla. Viittaamisen määrä tuntui olevan suoraan yhteydessä tuntiaktiivisuuden arviointiin. Aloinkin pohtimaan, mitä aktiivinen osallistuminen ylipäätään on ja millä kaikilla tavoilla oppitunnilla voi osallistua. Millaista osallistumista emme näe? Tästä nousi tutkimusaihe pro graduuni, jonka tuloksia esittelen tässä artikkelissa.
Parental Perceptions of the Ideal Foreign Language Teacher: Voices from Eight Countries
Simon Wojtyczka, Mehmet Berent Bozkurt, María Calderón, Ezgi Dogan, Isabel Guzmán, Minju Kang, Yeyoung Koh, Megumi Matsuoka, Elena Mitina, Tinh Nguyen, Rikako Ogawa, Valentina Reina, Thi Minh Tu Tran, Xiaotong Yang ja Ritva Kantelinen
Early language education has become a global trend as parents from around the world increasingly enroll their children in language classes at preschool or pre-preschool ages. The younger the FL learners are, the greater the parents’ role in their children’s learning process – and the more they may be motivated to be involved in their children’s schoolwork, learning aims, and the way they are being instructed. But what do they want from FL teachers when their children are just beginning their language studies? This topic brought together 14 students from different parts of the world. Students from Canada, China, Colombia, Japan, Russia, South Korea, Spain, Turkey, and Vietnam enrolled in the Research in Early Language Education course at the University of Eastern Finland completed a study asking the above-mentioned question. This article discusses the findings from said study.
Pandemianaikaista kielipedagogiikkaa: Näkökulmia maahanmuuttajien etäopetukseen
Johanna Tigert
The novel coronavirus pandemic forced schools to implement remote instruction during spring 2020. I studied teachers’ perceptions of the implementation of newcomer and Finnish as a second language instruction during the remote period. Survey respondents considered remote instruction a burden on both students and teachers and thought students’ unfamiliarity with educational technology presented challenges. Benefits of remote instruction included students’ increased self-directedness in learning, the use of technologies for differentiation, and an increase in collaboration with colleagues and families.
“Ihmisiltä poissa” – away from people: Language learning spaces in Finnish as a foreign language students’ chat during the covid-19 pandemic
Elisa Räsänen ja Anu Muhonen
Smart phones enable learners to practice language use in different spaces and environments beyond the classroom. Finnish language students in two North American universities participated in a collaborative chat project as part of their second-year language course. In this article we analyze how students' chat entries reflected their learning in different domestic spaces during the global covid-19 pandemic in spring 2020.
Opiskelijoiden podcastit ja vlogit kielenoppimisen ja arvioinnin tukena
Veijo Vaakanainen
Tieto- ja viestintäteknologia tarjoaa monia mahdollisuuksia kielen oppimiseen, opettamiseen ja arviointiin. Podcastit ja vlogit ovat monille opiskelijoille vapaa-ajalta tuttuja, mutta yliopisto-opetuksessa niitä on toistaiseksi käytetty vain rajallisesti. Tässä artikkelissa esittelen opetuskokeilujani, joissa olen hyödyntänyt opiskelijoiden tekemiä vlogeja ja podcasteja osana pohjoismaisten kielten kursseja. Onnistuneet kokeilut ja positiivinen opiskelijapalaute innostavat jatkamaan vlogien ja podcastien käyttöä opetuksessa ja arvioinnissa myös jatkossa.
”Twitter teki näistä kaikkien aikojen kisat” – Mediaosallistuminen sosiaalisen median aikakaudella
Elina Salomaa
Tässä väitöskirjaani pohjaavassa artikkelissa tarkastelen, millä tavalla sosiaalisen median lupaus aktiivisesta osallistumisesta mediakulttuuriin ja yhteiskunnalliseen keskusteluun toteutuu live-tviittaamisen kontekstissa. Puheenvuoroni näkökulmana on hahmotella mediaosallistumisen ja -osallistamisen monimuotoisuutta ja esittää, miten osallistuminen rakentuu perinteisten ja digitaalisten medioiden solmukohdissa.