Kieli, koulutus ja yhteiskunta – maaliskuu 2026
Kuva: Linda Saukko-Rauta, Redanredan Oy
Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 17(2)
Julkaistu 4. maaliskuuta 2026
Pääkirjoitus: Kielellisesti ja kulttuurisesti moninaiset kouluyhteisöt
Elisa Repo, Niina Kekki ja Mirja Tarnanen
Suomalaiset kouluyhteisöt ovat aina olleet moninaisia, mutta maahanmuutto on lisännyt ja tulee monipuolistamaan moninaisuutta entisestään. Osallistava, oppimista tukeva ja kielitietoinen kouluyhteisö rakentuu monenlaisista tekijöistä, kuten toimintakulttuurista, henkilöstön osaamisesta ja toimijuutta vahvistavista pedagogisista käytänteistä. Tässä teemanumerossa halusimme tuoda yhteen eri näkökulmia osoittaaksemme, miten systeeminen kokonaisuus kouluyhteisö on.
Uusien suomenoppijoiden ja oman äidinkielen opettajien havaintoja perusopetuksen arjesta
Raisa Harju-Autti ja Maija Yli-Jokipii
Kielellinen ja kulttuurinen moninaisuus on yhteiskunnassamme yhä vahvemmin läsnä kaikilla elämän alueilla. Tässä artikkelissa tarkastelemme perusopetuksen kielellistä moninaisuutta uusien suomenoppijoiden sekä oman äidinkielen opettajien näkökulmista. Artikkeli keskittyy väitöstutkimustemme teemoihin: kielellisesti tuettuun (kietu) opetukseen ja sitä saaneiden kielenoppijoiden kokemuksiin (Harju-Autti, 2022) sekä oman äidinkielen opetuksen (OÄK) opettajien kokemuksiin suomalaisessa perusopetuksessa (Yli-Jokipii, 2024).
Opettaja oppilaiden monikielistä toimijuutta tukemassa
Venla Rantanen, Salla-Maaria Suuriniemi ja Anne Tiermas
Tarkastelemme tässä artikkelissa oppilaiden monikielisen toimijuuden tukemista ja opettajan roolia opetusryhmän monikielisten käytänteiden luojana ja vahvistajana. Artikkeli alkaa kertomuksella Venlan omasta tutkimusprosessista monikielisen ryhmän kanssa. Venla oli ryhmässä kaksoisroolissa: hän sekä opetti ryhmää että teki tutkimusta eri kielten käytöstä koulussa. Venla hyödynsi työssään monikielistä pedagogiikkaa, eli erilaisia menetelmiä, jotka edistävät eri kielten käyttöä ja opetuksen kielitietoisuutta. Kertomuksen jälkeen pohdimme, miten oppilaiden monikielinen toimijuus rakentui ryhmän arjessa. Tarina osoittaa, että monikielisistä työtavoista voi rakentua arkinen toimintatapa luokkahuoneeseen, ja ne voivat vahvistaa oppilaiden monikielistä toimijuutta sekä koko ryhmän kriittistä monikielitietoisuutta.
Opettajat tarvitsevat tietoa, taitoa ja tukea kielellisesti ja kulttuurisesti moninaisissa kouluyhteisöissä toimimiseen
Heli Vigren ja Marjaana Ylönen
Artikkelissa pohdimme kielellisesti ja kulttuurisesti moninaisen koulun opettajan ja rehtorin näkökulmasta opettajien valmiuksia kielellisesti ja kulttuurisesti moninaisessa kouluyhteisössä toimimiseen. Tarkastelemme koulun toimintakulttuurin ja työyhteisössä tehtävän yhteistyön merkitystä opettajien työn tukena. Esitämme, että opettajankoulutuksen sekä opettajien täydennyskoulutuksen tulisi paremmin antaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja ja taitoja sekä tukea opettajien jatkuvaa ammatillista kehittymistä.
Limittäiskieleilyä tiedonalan tekstien parissa Valu-tehtävissä
Jenni Marjokorpi
Valu-tehtävät auttavat opettajaa arvioimaan, millaista opetuskielen taidon ja tiedonalakohtaisten lukutaitojen tukea oppilas tarvitsee. Tässä artikkelissa tarkastellaan, miten kielten limittäinen käyttö voi tarjota tukea historian tekstien ymmärtämiseen.
Kulttuurisesti moninaisen koulun toimintakulttuuri
Maria Petäjäniemi, Riikka Jaatinen, Iida Kallio ja Mervi Kaukko
Voiko luokan sijoittamisessa kellariin, varastoon tai purkutaloon olla kyse jostain muustakin kuin tilanpuutteesta? Tässä artikkelissa tarkastelemme, miten moninaisuus muovaa koulun toimintakulttuuria ja mitä olisi hyvä ottaa huomioon, jotta koulun kaikki jäsenet tuntisivat kuuluvansa yhdenvertaisesti osaksi kouluyhteisöä. Pohjaamme havaintomme opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaan Valmistavasta perusopetukseen siirtyvän oppilaan tukeminen (VOITTO) -tutkimushankkeeseen sekä aiempaan koulun toimintakulttuuria ja moninaisuutta koskevaan tutkimukseen.