Kieli, koulutus ja yhteiskunta – lokakuu 2025
Kuva: Linda Saukko-Rauta, Redanredan Oy
Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 16(6)
Julkaistu: 8. lokakuuta 2025
Pääkirjoitus: Yhdessä, pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti: vahvaa kieliosaamista rakentamassa
Katja Mäntylä ja Outi Veivo
Kieliosaamisen kaventumisesta on Suomessa puhuttu jo pitkään. Toisaalta eri puolilla maata tehdään paljon hyvää työtä kielivalintojen monipuolistamiseksi. Tässä teemanumerossa esittelemme sen tuottamia onnistumisia. Niitä yhdistää suunnitelmallinen yhdessä tekeminen. Kattavammalle kielikoulutusstrategialle olisi kuitenkin vielä tilaa.
Lapsia ja nuoria tulee johdonmukaisesti rohkaista valitsemaan vieraita kieliä
Anders Adlercreutz
Kielitaito vahvistaa yksilön osaamista ja on avain kansainvälisyyteen, sivistykseen ja työllistymiseen. Kielten opiskelu Suomessa on kuitenkin selvästi vähentynyt, mikä haastaa sekä koulutusjärjestelmää että opetuksen järjestäjiä. Tämä kehityssuunta on huolestuttava. Kielivalinnoista on tärkeää viestiä aktiivisesti ja kannustaa oppilaita valitsemaan valinnaisia kieliä jo koulupolun varhaisessa vaiheessa. Samalla on vahvistettava kotimaisten kielten opetusta sekä toteutettava toimia, joilla maahanmuuttajataustaisten lasten oppimista voidaan tukea.
Yliopistojen opiskelijavalintojen kehittäminen vieraiden kielten näkökulmasta
Tanja Juurus
Yliopistojen opiskelijavalinnat uudistuvat vuosina 2025-2026. Uudistusten tavoitteena on selkiyttää ja keventää opiskelijavalintoja niin hakijoiden kuin yliopistojenkin näkökulmasta sekä luoda tulevaisuuttaan pohtiville nuorille uskoa siihen, että oman kiinnostuksen mukaan tehdyt valinnat kannattavat aina. Tässä artikkelissa tarkastellaan uudistusten taustaa ja tavoitteita erityisesti vieraiden kielten näkökulmasta.
Kielivalintoja korkea-asteella
Ville Jakkula
Suomen kielivarannon heikentymisestä, valinnaisten vieraiden kielten opiskelun vähenemisestä ja kielivalintoja vaikeuttavista rakenteellisista kysymyksistä on kirjoitettu jo pitkään. Riitta Pyykön ansiokkaan kielivarantoselvityksenkin pohjatöistä tulee yllättävän pian kuluneeksi kokonainen vuosikymmen. Korkea-asteen maisemassa muutos on näkynyt monella tavalla. Tässä kirjoituksessa osallistun keskusteluun tarkastelemalla joitain jo toteutettuja ja joitain pohdiskelun asteella olevia ratkaisuja yhden yliopiston kielikeskuksen todellisuudessa.
Kielten opiskelu ammatillisessa koulutuksessa
Liisa Pylvänäinen
Tässä artikkelissa kuvataan kielten opiskelun nykytilaa ja siihen vaikuttaneita muutoksia ammatillisessa koulutuksessa. Esimerkkejä ja tarjontaa on selvitetty Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa VIERKO2-hankkeessa mukana olevilta suurimmilta koulutuksen järjestäjiltä. Tarkastelussa on vieraiden kielten lisäksi S2-kielten tarjonta ja opiskelumahdollisuudet. Artikkelissa nostetaan esille niin haasteita kuin onnistumisiakin ja luodaan näkymää melko monipuolisestakin kielten opetuksen tarjonnasta, jota on mahdollista tarjota pakollisten tutkinnon osien lisäksi osana ammatillista tutkintoa.
Karstula: monien kieltenopiskelumahdollisuuksien maaseutulukio
Jaana Talja-Latvala
Karstulan lukiota kutsutaan monien mahdollisuuksien maaseutulukioksi – eikä turhaan. Karstulan lukiossa on onnistuttu järjestämään opetusta niin, että opiskelijoilla on hyvät mahdollisuudet opiskella myös valinnaisia vieraita kieliä. Kielten opetuksen mahdollistamisella on pitkät perinteet. Lukion rehtorina toiminut Anitta Rasi sai vuonna 2008 kieliteko-palkinnon, jonka myöntää Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL. Palkinto myönnettiin lyhyiden kielten säilyttämisestä lukion tarjonnassa.
Miten saada opiskelijat valitsemaan lyhyitä kieliä lukiossa?
Aija Blom ja Saara Kallajoki
Työpaikkamme Nousiaisten lukio on maaseudulla sijaitseva keskisuuri, reilun 200 opiskelijan yleislukio. Meille on tärkeää pitää kurssitarjontamme ja siis myös kielivalikoimamme monipuolisena, jotta voimme tarjota maaseudun nuorille kilpailukykyisen vaihtoehdon 25 km päässä sijaitseville Turun keskustan suurille lukioille. Tässä tekstissä pureudumme siihen, miten tämän kokoinen lukio pystyy pitämään kurssitarjottimellaan lyhyen ranskan, saksan, espanjan ja venäjän, sekä pitkän saksan. Kielivalikoiman ylläpitäminen ei ole itsestäänselvyys, vaan vaatii suunnitelmallisuutta ja joustoa niin opettajilta ja rehtorilta, kuin opiskelijoiltakin.
Kielitaidon tulevaisuudesta päätetään joka vuosi
Satu Koistinen
Suomen kielivaranto on kaventunut ja yhä harvempi oppilas opiskelee peruskoulussa useampaa kuin kahta kieltä. Kunnilla, kouluilla ja huoltajilla on kuitenkin mahdollisuus kääntää kehitys: monipuolinen kielitaito voidaan turvata määrätietoisilla päätöksillä ja pitkäjänteisellä yhteistyöllä. Havaitsimme Helsingissä, että muiden kielten kuin englannin valinnat A1-kieliksi kasvoivat aikaisempaa tehokkaamman tiedottamisen ja kielimaistiaisten avulla.
Kielet kuuluvat kaikille – kokemuksia kielivalintojen tukemisesta Tampereella
Outi Verkama
Monipuolinen kielitaito avaa ovia eri kulttuureihin ja useamman kielen oppiminen vahvistaa globaalia ymmärrystä. Yhden kielen oppiminen tukee myös aina muiden kielten oppimista. Miksi emme siis tarjoaisi lapsillemme tätä mahdollisuutta? Suurin vastuu monipuolisen kielivarannon vahvistamisessa on kuitenkin opetuksen järjestäjillä. Kielivalinnat voidaan saada monipuolisemmiksi oikea-aikaisella tuella.