Kieli, koulutus ja yhteiskunta – toukokuu 2026
Kuva: Linda Saukko-Rauta, Redanredan Oy
Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 17(3)
Julkaistu 12. toukokuuta 2026
Pääkirjoitus: Perustaitokeskustelun katveessa on myös vieraiden kielten opetus
Anni Mäkelä ja Reetta Ronkainen
Yhteisopettajuus ja yhteistyö varhaisessa A1-kielen opetuksessa oppimisen tuen mahdollistajana
Anssi Roiha, Karita Mård-Miettinen, Kristiina Skinnari
Tässä artikkelissa tarkastelemme yhteisopettajuutta ja yhteistyötä varhaisessa kieltenopetuksessa. Tarkoitamme varhaisella kieltenopetuksella tässä yhteydessä ensimmäisen vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen (A1-kieli) opetusta perusopetuksen luokilla 1 ja 2. Suuntaamme huomion ennen kaikkea siihen, millaisia ajatuksia opettajilla on yhteistyön ja yhteisopettajuuden roolista oppimisen tukemisessa. Yhteistyö ja yhteisopettajuus ovat erityisen hyödyllisiä varhaisessa kieltenopetuksessa ja sen tukemisessa, sillä siinä yhdistyvät alkuopetuksen pedagogiikka, kielipedagogiikka ja erityispedagogiikka. Aineistona hyödynnämme vuonna 2020 kerättyä kyselyaineistoa, joka on osa Opetushallituksen rahoittamaa A1-kielen opetuksen varhentamisen seurantatutkimusta (Mård-Miettinen ym., 2021). Sen tarkastelu yhteisopettajuuden ja yhteistyön näkökulmasta on yhä ajankohtaista, sillä näiden merkitys korostuu uudistuneessa oppimisen ja koulunkäynnin tuessa.
Miten korkeakouluyhteisö voi tukea kansainvälisen opiskelijan osallisuutta? – kokemuksia Lapin AMKista
Riikka Partanen, Tanja Kyykkä ja Sisko Häikiö
Osallisuuden kokemus muodostuu yhteisöön kuulumisen tunteesta ja mahdollisuuksista osallistua ja vaikuttaa. Korkeakouluopiskelijalle osallisuus on tärkeää hyvinvoinnin, opintojen etenemisen, kielenoppimisen ja alueellisen kiinnittymisen kannalta. Tässä artikkelissa tarkastelemme toimenpiteitä, joilla Lapin ammattikorkeakoulu pyrkii edistämään kansainvälisten opiskelijoiden osallisuutta sekä opiskelijoiden ja opinto-ohjaajien näkemyksiä niistä.
Suomen kieli juurruttajana kielitietoisessa yliopistoyhteisössä
Heidi Niskanen, Tanja Seppälä, Anne Koskela, Päivi Jokinen ja Liisa Väisänen
Artikkelissa käsitellään Oulun yliopiston kieli- ja viestintäopintojen keskuksen Linguan ja humanistisen tiedekunnan suomi toisena kielenä -opetuksen kehittämistyötä, jonka tavoitteena on sujuvoittaa suomen kielen opintopolkuja ja vahvistaa kielitietoisuutta osana yliopistoyhteisön arkea. Pyrkimyksenä on lujittaa alueen pitovoimaa, jotta pohjoinen Suomi pystyisi paremmin pitämään kiinni tänne muuttavista kansainvälisistä osaajista. Suomen kielen opettajat ovat tunnistaneet tarpeen rakentaa mahdollisuuksia aidolle vastavuoroisuudelle kielten, alueen sekä yhteisöjen kanssa. Tätä kutsutaan tässä kirjoituksessa juurruttamiseksi.
Kun kieli ei odota luokkahuonetta – työpaikat oppimisen areenoina Lapissa
Krista Heikkinen
Lapissa kehitetään tapaa yhdistää kielikoulutus ja työelämä. Lappia-koulutuksen Kieliväylä työhön -hanke vie suomen kielen opetuksen suoraan työpaikoille ja arjen tilanteisiin. Tavoitteena on tukea maahanmuuttajien työllistymistä, helpottaa työyhteisöjen vuorovaikutusta ja vastata kasvavaan työvoimatarpeeseen käytännönläheisellä, maksuttomalla kielituella. Kieliväylä työhön -hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR+).
Dialoginen lähestymistapa kielenoppijan kokemuksiin
Raisa Lantto
Tässä artikkelissa tarkastelen kielenoppijoiden kokemuksia dialogisista lähtökohdista käsin. Hyödynnän lausuman käsitettä sekä kielellisen teon käsitettä. Kielenkäyttäjien lausumat ovat aina kielellisiä tekoja. Ne vaikuttavat merkittävästi myös kielenoppijoiden kokemuksiin ja määrittävät oppijoiden polkua uuteen kieleen. Jokainen on siten vastuullinen toimija vuorovaikutustilanteissa. Fokusoin tarkastelun muutamaan väitöstutkimukseni aineistoesimerkkiin.
Digitaalisesta pelistä virtaa ruotsin opiskeluun
Minttu Vänttinen, Mikko Kuronen, Katja Mäntylä, Kaisa Kiuru, Pinja Kemppinen ja Kati Kajander
Ruotsin kielen oppimistulokset ovat jo pitkään olleet heikohkoja suomenkielisissä peruskouluissa ja lukioissa. Ratkaisuksi on kokeiltu muun muassa opetuksen aloittamista jo alakoulussa sekä erilaisia motivoiviksi koettuja opetusmenetelmiä. Tutkimushankkeessa Game-based learning of Swedish as a second language (GBLS) tutkimme, miten digitaalinen pelaaminen toimii ruotsin oppimisen menetelmänä. Hankkeen aiemmissa vaiheissa on kehitetty digitaalinen oppimispeli "Modigt på svenska!", jonka tavoitteena on tuoda ruotsi osaksi arkea ja tehdä opetuksesta entistäkin monipuolisempaa. Tässä artikkelissa esittelemme hanketta ja sen tuloksia.
KiVANET-verkosto – kannattavaa kielipääomitusta
Nina Pilke ja Tiina Sorvali
Tämän artikkelin teemana on korkeakoulujen kieltenopetus valtakunnallisen yhteistyön kontekstissa. Kuvaamme KiVANET-verkostoyhteistyön merkittävyyttä sekä esittelemme kieliopintoja ja kieliosaamisen kehittämistä koskevia valintoja kartoittaneen kyselytutkimuksen tuloksia. Kyselyyn vastasivat verkoston alkeiskurssien opintojaksoille osallistuneet, ja tutkimus on osa Svenska kulturfondenin rahoittamaa hanketta Korkeakouluopiskelijoiden kieliosaaminen – kestävyys moninaisuuden viitekehyksessä / Högskolestudenters språkkunskaper – hållbarhet i ett mångfaldsperspektiv.
Koulusivistyskieli ja muita todistamisen taakkoja S2-taustaisen polulla asiantuntija-ammatteihin
Kirsi Leskinen, Tuija Lehtonen, Sanna Mustonen, Satu Ranta-Tyrkkö, Merja Koivula ja Eija Aalto
Suomi toisena kielenä -taustainen henkilö voi asiantuntija-ammattiin johtavalla polulla joutua kohtaamaan monenlaisia kielellisiä esteitä, sillä kielilainsäädäntö ja erilaiset korkeakoulun käytänteet eivät tarpeeksi ota huomioon, että Suomi on monikielinen yhteiskunta. Vaatimukset riittävän kielitaidon todistelulle ovat ylimitoitettuja.
Kaksikielisen opetuksen valintakokeet ja yhdenvertaisuus
Satu Koistinen ja Jenni Kohl
Suomessa pääsy kaksikieliseen opetukseen edellyttää monessa kunnassa, että lapsi osallistuu valintakokeeseen esiopetusikäisenä. Tässä artikkelissa tarkastellaan valintakokeiden käytön perusteita, niiden ongelmallisuutta yhdenvertaisuuden näkökulmasta sekä vaihtoehtoisia tapoja järjestää oppilaaksiotto.