Kieli, koulutus ja yhteiskunta – huhtikuu 2016

KKY_huhtikuu_2016_sarjis

Pääkirjoitus: Pohjoismaiset kieliparlamentaarikot koolla

Teija Kangasvieri ja Heidi Vaarala

 

Migrationsbedingte Mehrsprachigkeit im finnischen Fremdsprachenunterricht

Petra Linderoos

Wir alle sind gegenwärtig Zeitzeugen eines sich rasant entwickelnden gesellschaftlichen Wandels, der einerseits mit Schlüsselbegriffen wie Digitalisierung, Globalisierung, Individualisierung charakterisiert werden kann, andererseits mit Heterogenität, Multi-, Inter- oder Transkulturalität. Wir sind auch Zeitzeugen der Ereignisse, die uns täglich überfluten. Wir können uns kaum den Bildern aus den grauenhaften Krisengebieten und der hunderttausenden fliehenden, hilfesuchenden Menschen entziehen, die sich auf den Weg machen, um einen sicheren Platz in dieser Welt zu finden.

 

Raising the Profile of Sign Language Teachers in Finland

Danny De Weerdt, Juhana Salonen and Arttu Liikamaa

Sign language teaching in Finland has a long history. In contrast, sign language teacher training programs and research into the sign languages of Finland both know a short history. Due to this contrast, the field of sign language teaching nowadays can be seen as the ‘Wild West’. Till today, teachers from different backgrounds do teach sign language. We do not have a clear picture of what knowledge or competencies are expected from these teachers. In this article we would like to share our opinions about what the profile of a sign language teacher could look like in order to raise and advance the discussion and improve the quality of sign language teaching in Finland.

 

Miksi englannin kieli ei taivu?

Henna Paakki

”Osaan hyvin englannin kieliopin, rakenteen ja sanaston. Kuuntelemisessa ja lukemisessa ei ole mitään ongelmia, mut kun pitäis puhua, niin sanat ei vaan tule ulos…”. Miksi englannin puhumistilanteessa tuntuu tulevan vastaan kynnys? Tämä artikkeli vastaa kysymykseen esittelemällä päättötyötä, jossa tutkittiin englannin kielen puhumisessa koettujen ongelmien syitä.

 

Saksaa leikitellen – materiaalipaketti saksankieliseen kielisuihkutukseen

Titta Pentikäinen

Kielisuihkutus alkaa varmaankin olla tuttu sana kieltenoppimisen ja -opetuksen parissa toimiville. Mutta mitä kielisuihkutuksessa voisi tehdä ja mistä saada ideoita kielisuihkutuksen toteuttamiseen? Sitä itse muutama vuosi sitten pohtiessani päätin pro gradu -työssäni kasata materiaalipaketin lähinnä alkuopetusikäisten lasten saksankieliseen kielisuihkutukseen. Tämä artikkeli on katsaus projektin tuloksena syntyneeseen materiaaliin ja sen taustalla oleviin periaatteisiin.

 

Lisää toimintaa vieraan kielen tunneille helposti!

Meija Meuronen

Kieltä ei opita pelkästään kirjoja lukemalla ja niistä sanalistoja pänttäämällä. Monet oppijat ovat visuaalis-taktiilisia ja siksi monikanavaiset, toiminnalliset menetelmät voivat auttaa heitä ja kaikkia muitakin oppijoita saamaan kielestä kiinni. Tässä artikkelissa on joitakin esimerkkejä siitä, miten vieraan kielen tunneille saa helposti lisää toimintaa.

 

Luovia reittejä minuun – kirjallisuusterapian lyhyt oppimäärä äidinkielelle ja kirjallisuudelle

Elisa Auvinen

Jokainen lapsi ja nuori kantaa repussaan tarinoita, identiteettikertomuksia. Oppitunneilla pääsee opetussuunnitelmien kauniista muotoiluista huolimatta helposti unohtumaan, että opettajuus ja opiskelijuus ovat karkeimmillaan eräänlaisia naamioita. Niiden takana olemme ihmisiä, joilla on yksilöllinen elämänhistoria, kokemus- ja tunneskaala sekä erilaisia viestintätapoja. Inhimillisyyteen kuuluu itseisarvoisena myös oikeus tulla kuulluksi ja kohdatuksi. Koulussa oman itsen pohtiminen ansaitseekin selkeän tilan, jollainen voidaan löytää äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksesta. Psyykkisen hyvinvoinnin näkökulma kieleen ja kertomuksiin avautuu tutustumalla kirjallisuusterapiaan, jonka voimavara on tekstien kautta tapahtuva luova ilmaisu.