Kieli, koulutus ja yhteiskunta – kesäkuu 2025
Kuva: Linda Saukko-Rauta, Redanredan Oy
Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 16(4)
Julkaistu 11. kesäkuuta 2025
Ilmastosiirtolaisuuden monet kasvot
Irina Piippo, Emilia Rajala ja Erja Kilpeläinen
Ilmastosiirtolaisten suojelu ja hallinta – kenellä on vastuu ihmisten hyvinvoinnista?
Jaana Palander
Tässä kirjoituksessa pohditaan ilmastopakolaisuutta ja valtioiden velvollisuutta suojella ilmastonmuutoksen vaikutuksista kärsivien ihmisten oikeuksia. Kansainvälisessä järjestelmässä valtiot ovat vastuussa omalla alueellaan olevista ihmisistä ja heidän ihmisoikeuksiensa toteutumisesta. Vieras valtio voi kuitenkin myöntää kansainvälistä suojelua, jos se katsoo, että henkilöä vainotaan tai hän on muuten hengenvaarassa. Nämä edellytykset eivät yleensä täyty ilmastosiirtolaisten kohdalla. Kuinka näitä ihmisiä voisi sitten parhaiten auttaa? Avuksi tarjotaan esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksia lieventäviä toimia kehitysyhteistyön kautta. Kansainvälinen siirtolaisuus voi kuitenkin myös olla osa ratkaisua.
Pakotettu siirtolaisuus ja globaali kamppailu luonnonvaroista – Case Kongon demokraattinen tasavalta
Emmanuel Sibomana ja Kati Turtiainen
Kongon demokraattinen tasavalta on esimerkki siitä, kuinka globaalissa pohjoisessa tapahtuvan kestävän kehityksen nimissä tuotetaan elinkelvottomia alueita, mikä pakottaa globaalissa etelässä asuvia ihmisiä muuttamaan kodeistaan joko maan sisäisesti tai rajojen yli toiseen maahan. Artikkelissa tarkastelemme, millaisina globaalin eriarvoisuuden rakenteet sekä ilmaston- ja ympäristön muutokset näyttäytyvät paikallisyhteisön näkökulmasta. Tarkastelemme sitä, miten Kongon demokraattisen tasavallan ja kansainvälisten kaivosyhtiöiden välisen yhteistyön aiheuttama paikallisten asukkaiden taloudellinen riisto ja pakkomuutto kietoutuvat toisiinsa.
Diasporat ilmastotoimijoina – Muuttoliikkeestä ratkaisuja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen
Miina Noroila
Tässä artikkelissa tarkastellaan, miten diasporayhteisöt voivat osallistua ilmastotyöhön. Artikkeli käsittelee ilmastosiirtolaisuuden taustatekijöitä, sopeutumistoimia sekä diasporan potentiaalia toimia merkittävinä ilmastotyön edistäjinä sekä tausta- että asuinmaissaan.
Yhteinen vastuu kielellisestä kotiutumisesta
Irina Piippo
Ilmastosiirtolaiset eivät sinällään ole erillinen tai yhtenäinen ryhmä myöskään kielikoulutuksen tai kielellisen sosiaalistumisen näkökulmasta. Tarkastelen yhtäältä koulupolkuja tilanteissa, joissa ilmastonmuutoksen aiheuttamat kriisit ja pakkomuutto kietoutuvat yhteen muun muassa konfliktien kanssa. Hyödynnän etnografisia havaintojani erilaisista vastasaapuneiden koulutuskonteksteista Suomessa ja argumentoin, ettei ylirajaisten koulutuspolkujen seurannaisvaikutuksia vielä tunnisteta riittävästi suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Toisaalta nostan esiin kielellistä kotiutumista edesauttavia tekijöitä koulutusorganisaatioiden ulkopuolella. Havainnollistan järjestökentän tarjoamaa tukea sekä keinoja, joilla uuteen kieleen sosiaalistumista voi tukea tavallisissa arjen kohtaamisissa. Vastuu (kielellisestä) kotiutumisesta on yhteinen, oli henkilön maahantuloperuste mikä hyvänsä.