Kieli, koulutus ja yhteiskunta – toukokuu 2025
Kuva: Linda Saukko-Rauta, Redanredan Oy
Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 16(3)
Julkaistu 14. toukokuuta 2025
Pääkirjoitus: Kieliverkoston kuulumisia monikielisyyden äärellä
Emilia Rajala ja Erja Kilpeläinen
Uskonnollisten yhteisöjen kielikahvilatoiminta tukemassa maahanmuuttaneiden elämää Suomessa
Eero Valkonen ja Sari Ahola
Uskonnolliset yhteisöt ovat keskeisiä paikallistason toimijoita maahanmuuttotyössä. Yhteisöt ovat aktiivisia toimijoita kriisitilanteissa ja antavat sekä materiaalista että taloudellista apua maahan saapuneille turvapaikanhakijoille ja pakolaisille. Tällaisen lyhytaikaisen ja akuutin toiminnan lisäksi yhteisöillä on myös monenlaista säännöllistä integraatiota edistävää toimintaa. Tässä artikkelissa tarkastelemme kielikahvilatoimintaa, jonka tavoitteena on kielenoppiminen mutta myös maahanmuuttaneiden sopeutuminen paikallisyhteisöön ja suomalaiseen yhteiskuntaan yleisesti.
Oman äidinkielen opettajat osana kielellisesti ja kulttuurisesti vastuullista koulutusjärjestelmää
Maija Yli-Jokipii
Väittelin filosofian tohtoriksi 7.12. 2024. Tämä teksti on väitöstilaisuudessa esittämäni Lectio praecursoria, jota olen muokannut puhutusta tekstistä kirjallisempaan muotoon.
Kielitietoista opetusmateriaalia tuottamassa
Terhi Tapaninen, Elina Nurminen ja Riikka Kulonen
Suomen kieltä opiskelevien määrä ammatillisissa opinnoissa on lisääntynyt ja ammatilliset opettajat kohtaavat yhä enemmän monikielisiä opiskelijoita, joiden suomen kielen taito on vasta kehittymässä. Oman opetusmateriaalin muokkaaminen kielitietoisemmaksi auttaa sekä opettajaa itseään jäsentämään opetuksensa sisältöä että tukemaan opiskelijan oppimista niin suomen kielen kuin ammatillisten sisältöjen osalta. Tällainen materiaali ei kuitenkaan synny itsestään, ja kielitietoisen materiaalin tuottamiseen tarvitaan koulutusta.
Suvi-verkosto on kasvanut valtakunnalliseksi vaikuttajaverkostoksi
Kaarina Murtola, Ilona Tanskanen ja Tarja Ahopelto
Ammattikorkeakoulujen suomen kielen ja viestinnän opettajien verkosto, Suvi-verkosto, täytti vastikään 20 vuotta. Tässä artikkelissa pitkän linjan verkostolaiset kuvaavat yhteistyön taivalta ja pohtivat sen antia ja merkitystä. Kollegiaalinen tuki, yhteinen tiedonmuodostus ja eri organisaatioiden välinen kehittämistyö ovat pitäneet verkoston voimissaan ja tarjonneet motiiveja toimia siinä.
Englanninkielisen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen nykytilaa ja kehittämistarpeita selvittämässä – kohti tietoon perustuvaa päätöksentekoa
Sari Pöyhönen, Mari Honko, Essi Laitinen ja Emilia Rajala
Opetus- ja kulttuuriministeriö tilasi Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskukselta selvityksen englanninkielisen varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen nykytilasta sekä laajentamisen esteistä. Selvityksen tavoitteena oli arvioida mahdollisia lainsäädännöllisiä rajoitteita laajentamiselle. Kokonaiskuvan hahmottamista ja toiminnan suunnittelua vaikeuttivat useat tekijät, kuten käsitteiden epäselvyys, tilastotiedon puutteet, osaamisen vaihtelut sekä erilaisten näkemysten ristiriitaisuus. Tässä artikkelissa nostamme esiin keskeisiä havaintoja selvityksestä tiedolla johtamisen näkökulmasta. Korostamme, että tiedolla johtamisen tulisi olla läpileikkaava periaate koko koulutusjärjestelmässä. Erityisen tärkeää tiedolla johtaminen on koulutuksen kehittämisessä, opettajien koulutustarpeiden arvioinnissa ja opinpolkujen jatkuvuuden varmistamisessa.
Hanke-esittely: Suomenruotsin ääntäminen ja ymmärrettävyys - puhujina eri kielitaustoista tulevat ruotsinoppijat
Henna Heinonen ja Heini Kallio
Suomessa ruotsia eivät opiskele enää pelkästään suomenkieliset, vaan kielenoppijat tulevat tätä nykyä monista eri kielitaustoista. Kuinka kielitausta vaikuttaa L2-ruotsin ääntämiseen ja kuinka ymmärrettävää eri taustoista tulevien puhuma suomenruotsi on? Miten erikielisten ruotsinoppijoiden ääntämisen kehittymistä voisi tukea jo alkeistasolla? Näihin kysymyksiin pureudumme Svenska Kulturfondenin rahoittamassa hankkeessa Suomenruotsin ääntäminen erikielisillä alkeisoppijoilla (Uttal och muntlig färdighet i finlandssvenska som andraspråk, 2024–2025). Tässä artikkelissa esittelemme hankkeen, sen taustoja ja tavoitteita.
Kieli, koulutus ja yhteiskunta: 15 vuotta ja 100 numeroa verkkolehteä
Erja Kilpeläinen
Kieli, koulutus ja yhteiskunta on Kielikoulutuspolitiikan verkoston eli Kieliverkoston julkaisema ammattilehti, joka on vapaasti luettavissa verkossa osoitteessa www.kieliverkosto.fi. Lehti on matalan kynnyksen julkaisukanava, joka yleistajuistaa tutkittua tietoa, tuo yhteen kielikoulutuksen parissa toimivia opettajia, tutkijoita ja päättäjiä ja kertoo kiinnostavalla tavalla ajankohtaisista asioista kielten ja kielikoulutuksen alalla. Lehteä on julkaistu jo 15 vuosikertaa ja 100 numeroa. Miten lehti on alun perin syntynyt, ja miten lehteä on hyödynnetty vuosien varrella? Millaisia aiheita on käsitelty, ja kuinka paljon artikkeleita on jo ehtinyt kertyä? Tässä tekstissä tehdään katsaus lehden historiaan ja nykypäivään.