Kieli, koulutus ja yhteiskunta – lokakuu 2026
Kuva: Linda Saukko-Rauta, Redanredan Oy
Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 17(5)
Julkaistu 28. lokakuuta 2026
Pääkirjoitus: Monilukutaito ja varhainen kieltenopetus ja -oppiminen
Pauliina Sopanen ja Laura Lahti
Monilukutaito vieraan kielen opetussuunnitelmissa vuosiluokilla 1–2
Karita Mård-Miettinen ja Anne Pitkänen-Huhta
Monilukutaito on yksi perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden laaja-alaisen osaamisen alueista ja koskee siten kaikkia oppiaineita. Monilukutaitoinen henkilö osaa tuottaa, tulkita ja arvioida kriittisesti monipuolisia multimodaalisia tekstejä. Hän osallistuu aktiivisesti niin arjessa, opinnoissa kuin työelämässä ja hyödyntää monipuolisesti kielitaitoaan, eri modaliteetteja ja teknologisia resursseja sekä yhdistelee tekstuaalisia, suullisia, visuaalisia, auditiivisia, eleellisiä, kosketuksellisia ja tilallisia resursseja. Tässä artikkelissa tarkastelemme, miten monilukutaitokäsitteen ulottuvuudet (multimodaalisuus, tilanteisuus ja monikielisyys) on integroitu perusopetuksen vuosiluokkien 1–2 vieraan kielen opetussuunnitelman perusteisiin Suomessa.
”Kyse on kuin toisesta oppiaineesta!” Opettajien käsityksiä varhaisesta kieltenopetuksesta
Katri Puronaho
Vieraan kielen opetus on alkanut Suomessa vuodesta 2020 lähtien peruskoulun ensimmäisellä luokalla. Uudistus on muuttanut kieltenopetuksen arkea ja herättänyt kysymyksiä siitä, miten nuorimmat koululaiset opiskelevat vieraita kieliä ja miten heitä opetetaan. Tässä artikkelissa tarkastellaan opettajien käsityksiä englannin opetuksesta silloin, kun opetus alkaa ensimmäisellä luokalla verrattuna siihen, kun se alkoi kolmannella luokalla. Artikkeli pohjautuu vuonna 2026 julkaistuun tutkimukseemme (Puronaho ym., 2026a), joka täydentää aiempaa tutkimusta osoittamalla, että varhentaminen ei merkitse pelkästään ajallista muutosta, vaan kytkeytyy myös laajempiin muutoksiin opettajien käsityksissä ja opetuskäytänteissä.
Oppikirjojen kuvitus maailmankuvien rakentajana varhaisessa kieltenopetuksessa
Anssi Roiha
Oppikirjoja käytetään paljon suomalaisessa vieraiden kielten opetuksessa. Oppikirjat ovat siten keskeinen väline siinä, millaiset maailmankatsomukset, ideologiat ja uskomukset välittyvät oppilaille kielten opetuksessa. Varhaisessa kieltenopetuksessa oppikirjojen kuvituksella on korostunut merkitys tekstimuotona muun muassa oppilaiden rajallisen lukutaidon vuoksi. Oppikirjojen kuvituksiin tulisikin kiinnittää erityistä huomiota. Lisäksi oppikirjojen kuvia on tärkeää tarkastella kriittisesti myös oppilaiden kanssa, mikä tukee heidän monilukutaitonsa kehittymistä.
Kehollisen ilmaisun voima varhaisessa kieltenopetuksessa
Kaisa Korpinen
Tässä artikkelissa tarkastelen kehollista ilmaisua varhaisessa kieltenopetuksessa monilukutaidon näkökulmasta. Artikkeli pohjautuu väitöstutkimukseeni Dancing Language Education: An Embodied Approach in Early Language Teaching and Learning, joka tarkastettiin Turun yliopistossa joulukuussa 2024. Väitöstutkimuksessani kehitin ja käsitteellistin ruotsia ja tanssia yhdistäviä opetuskäytänteitä kehollisen oppimisen menetelmänä varhaisessa A1-ruotsin opetuksessa (Korpinen, 2024). Artikkelissa kytken väitöstutkimukseni tuloksia monilukutaidon käsitteeseen. Lisäksi pohdin kehollisen ilmaisun merkitystä varhaisessa kielen oppimisessa ja opettamisessa.
"Ope, löydätkö sä Felixin mun Saksan linnasta?" Monilukutaito – mielikuvitustaito?
Kirsi Aaltonen-Kiiamies
Tässä artikkelissa kuvataan oppilaiden ja opettajan yhteistä matkaa mielikuvituksen ja monilukutaidon avulla saksan kielen ja kulttuurin maailmaan. Opetusvälineinä käytettiin käsinukkeja, opetusvideoita ja kuvakirjaa. Ensimmäisen luokan oppilaat ottivat oppitunneilla mielikuvituksensa rohkeasti käyttöön opetellessaan uusia saksan kielen ja kulttuurin asioita.
Monilukutaito varhaista kieltenopetusta uudistamassa (hanke-esittely)
Karita Mård-Miettinen ja Anne Pitkänen-Huhta
MultiELL on Suomen Akatemian rahoittama hanke (päätösnumero 363257), jossa tutkitaan varhaista vieraan kielen opetusta monilukutaidon näkökulmasta visuaalisin ja osallistavin menetelmin. Hanke käynnistyi syksyllä 2024 Jyväskylän yliopistossa, ja kansainväliset ja kotimaiset yhteistyökumppanit ovat tiiviisti mukana sen toteutuksessa. Hanke toteutetaan neksusanalyysin kolmen toisiinsa nivoutuvan ja limittyvän vaiheen kautta: kartoittaminen, navigointi sekä muutoksen käynnistäminen ja toteuttaminen. Näiden vaiheiden avulla kuvaamme tässä artikkelissa hankkeen kulkua.