"Ope, löydätkö sä Felixin mun Saksan linnasta?" Monilukutaito – mielikuvitustaito?

Julkaistu: 28. lokakuuta 2026 | Kirjoittanut: Kirsi Aaltonen-Kiianmies 

Aktiiviset 1.-luokkalaiset mielikuvitustaidon käyttäjinä ja monilukutaidon oppijoina 

Tämä artikkeli on kuvaus ensimmäisen luokan oppilaiden mielikuvitustaidosta saksan kielen oppitunneilla. Olen jo monien vuosien ajan ihaillut saksan kielen oppilaideni luovuutta, ennakkoluulottomuutta, uteliaisuutta ja rohkeutta käyttää uutta oppimaansa ja yhdistää sitä heidän loputtomalta tuntuvaan mielikuvitukseensa. Mielikuvituksen käyttäminen oppimisessa, mielikuvitustaito, on oppilaille luonnollista, itsestään selvää ja uskomaton oppimisen rikastuttaja. Se tuo iloa ja innostaa sekä motivoi oppimaan lisää. Kun opettajana on itsekin ennakkoluuloton ja rohkea ja antaa omalle mielikuvitustaidolleen mahdollisuuden, voi päästä oppilaidensa kanssa mielikuvitusmatkalle uudenlaisiin vieraan kielen oppimistapoihin.  

Lukuvuonna 2025–2026 sain kaksi ensimmäisen luokan saksan ryhmää opetettavakseni. Ryhmien oppilaat olivat heti ensimmäisestä oppitunnista alkaen aktiivisia ja uteliaita, ja he toivat rohkeasti luokkakeskusteluun omia mielipiteitään ja ehdotuksiaan. He olivat omaksuneet varhaiskasvatuksessa ja esiopetusvuonnaan aktiivisen oppimistavan (Opetushallitus, 2016, 2022). He olivat oppineet ottamaan huomioon myös ryhmänsä muut oppilaat ja osasivat siten toimia oppitunneilla muita kunnioittaen. Oppitunneilla oli myös mielenkiintoista seurata oppilaiden tulkintoja erilaisista viesteistä ja heidän kommenttejaan muiden ajatuksista, koska juuri ne toivat lapsen näkökulman niin avoimesti esille. Opettajana sain monta kertaa hämmästellä oppilaiden reaktioita tunnilla käytetystä mediasta ja opetusvälineistä. Reaktiot antoivat uusia ideoita opetukseen, koska niiden kautta lapsen maailma avautui aidosti. Opettajan pitää antaa oppitunnilla aikaa oppilaiden ajatuksille ja kuunnella heitä. 

Käsinukke mielikuvitustaidon virittäjänä 

Olin jo esiopetusvuonna oppinut tuntemaan näitä oppilaita ns. kikatustunneilla, jotka ovat vieraan kielen ja kulttuurin opetustuokioita, kielikasvatustunteja (Lahti ym., 2020). Minulla oli kikatuksissa apunani Goethe-Instituutin Felix ja Franzi -opetusmateriaalin Felix-käsinukke (Goethe-Institut Finnland, 2018). Felix on sammakko, joka on tullut Saksasta Suomeen opettamaan saksaa suomalaisille oppilaille. Esikoululaiset rakastivat tätä tarinaa, ja he lähtivät innokkaasti mukaan Felixin kanssa saksan opetusseikkailuihin. He opettelivat Felixin kanssa tervehdyksiä, numeroita ja värejä, ja lopulta ehdottivat itsekin Felixille sanoja, joita he halusivat oppia saksaksi. Tätä samaa Felixin seikkailumatkaa olikin helppoa jatkaa ensimmäisen luokan saksan tunneilla.  

Kuva 1. Felix on herännyt uniltaan ja valmiina oppitunnille. 

Saksan tuntien alussa Felix heräilee pikkusängystään, ja hän kiertää tunnin aikana oppilaalta toiselle ns. luokkakierroksella. Felix ymmärtää vain saksaa, ja oppilaat saavat omaan tahtiinsa puhua oppimiaan tervehdyksiä, lukusanoja, värejä ja muita sanoja Felixille. Felixiä saa halata, ja vaikka tanssiakin lyhyen tanssahduksen hänen kanssaan, tai sitten näyttää hänelle tunnilla tehtyjä saksan tehtäviä, piirustuksia tai eri asioita ja esineitä luokassa. Tässä olen toiminut opettajana sanakuiskaajana: oppilaiden kysyessä Felix-leikkinsä lomassa, mitä jokin asia tai esine on saksaksi, olen opettanut sen. Useimmiten olemme opetelleet näitä kuiskattuja sanoja koko ryhmänkin kanssa.  

Goethe-instituutin materiaalissa on mukana toinenkin hahmo, Franzi-ankka, ja hänet otin käsinukkena vähän myöhemmin mukaan oppitunneille ja luokkakierroksille. Oppilaat pitivät heti myös Franzista, ja heille oli erityisen tärkeää saada leikkiä molemmilla nukeilla oppitunnin aikana. Oppilaat alkoivat leikkiä Felixin ja Franzin kanssa yhdessä ja keksiä heille lyhyitä keskusteluja, kuten tervehdyksiä ja kuulumisten kyselyä. Leikissä yhdellä oppilaalla oli Felix käsinukkenaan ja toisella oppilaalla Franzi. 

Kuva 2. Franzi venyttelee ja heräilee uniltaan. 

Videot saksan kielen ja kulttuurin välittäjinä 

Felix ja Franzi seikkailevat Goethe-instituutin materiaalissa tarinallisilla videoilla, joissa joka jaksossa on oma teemansa. Tarinassa Felix ja Franzi muuttavat Berliinin eläintarhasta Helsinkiin opettamaan suomalaisille lapsille saksan kieltä ja kulttuuria. Oppitunneilla katsoimme aina teema kerrallaan näitä videoita, ja niistä oppilaat poimivat itselleen kiinnostavia kulttuuriasioita ja sanastoa. Yhdessä opettelimme perussanastoa ja lauseita Felixin ja Franzin keskusteluista. Näitä videoilta opittuja sanoja ja lauseita oppilaat alkoivat käyttää tunti tunnilta rohkeammin Felixin ja Franzin luokkakierroksilla jo aikaisemmin oppimiensa tervehdysten ja muiden sanojen lisäksi. Felix ja Franzi loivat oppitunneille sekä videoiden että käsinukkejen kautta rauhallisen ja turvallisen ilmapiirin, joka avasi oppilaiden kanavat oppimiselle. Opettajan rooli oli antaa jokaiselle oppilaalle sekä tilaa että aikaa edetä omaan tahtiinsa.  

Kuvakirja Saksan kulttuurin ja maantuntemuksen välittäjänä 

Käytin oppitunneilla Gisa Borcherin Deutschland Wimmelbuch -kuvakirjaa Saksan kulttuurin ja maantuntemuksen välittäjänä. Kirjassa kuvataan piirroksina kaikki Saksan osavaltiot ja tärkeimmät kaupungit erityispiirteineen. Kuvat ovat selkeitä ja hauskoja, ja huomasin niiden kiinnostavan oppilaitani. Suunnittelin heille Saksan kulttuuri- ja maantuntemusjakson, jossa joka tunnilla tutkittiin yhdessä yhtä osavaltiota, sen kaupunkeja ja erityispiirteitä.  Kiinnostavimpia aiheita oppilaiden mielestä olivat linnat, liikennevälineet, pilvenpiirtäjät, huvipuistot, rantaelämä ja Fachwerkhaus-talot eli ristikkokoristeiset vanhat talot. Oppilaat halusivat piirtää omia versioitaan näistä aiheista, ja siten käyttää omaa mielikuvitustaan tutustuessaan Saksan kulttuuriin ja maantieteeseen. Jokaiseen aiheeseen kuului sanastoharjoittelua, ja meillä olikin yhdessä monta hauskaa hetkeä sanoja opetellessamme. Yhtenä esimerkkinä tästä on sana ’pilvenpiirtäjä’, joka on saksaksi der Wolkenkratzer. Suoraan suomeksi käännettynä se tarkoittaa taivaan raapijaa, joten tästä innostuneina oppilaat alkoivat piirtää pilviin asti ulottuvia taloja. Mitä mainioin tapa opetella uusi sana! Olipa jollakin oppilaalla piirroksessaan pilviä kutittelevakin talo. 

Oppilaat yllättivät minut myös toisessa aiheessa, nimittäin Saksan kaupunkien vanhan osan, ns. Altstadt-alueen, ristikkorakenteisten talojen tutkimisessa. Heitä kiinnosti talojen ulkokoristelu, ja he vertailivat näkemiään suomalaisia vanhoja taloja saksalaisiin taloihin. Ja toki näitäkin Fachwerkhaus-taloja haluttiin harjoitella piirtämään! Lisäksi suunniteltiin omia koristeluja niihin.  

Kuva 3. Felix ja Franzi menossa Fachwerkhaus-taloon juhliin. 

Saksassa ja Sveitsissä junalla matkustanut ja näillä matkoillaan junista innostunut oppilas kertoi matkakokemuksistaan, kun käsittelimme eri liikennevälineitä Saksassa. Hänen junapiirrokseensa ilmestyi tietenkin tärkeä Saksan rautateiden logo, DB, Deutsche Bahn. On upeaa saada antaa oppilaan olla asiantuntijana, ja muiden oppilaiden kokemuksia oppilaat kuuntelevat ja kommentoivat erittäin mielellään.  

Kuva 4. Junista kiinnostuneen oppilaan kuvaus Saksan junasta. 

Oppilaiden mielikuvitustaito yllättää opettajan 

Ja kuinkas sitten kävikään: Felix ja Franzi pompahtivat oppilaiden piirroksiin mukaan! Yksi oppilas keksi piirtää Felixin ja Franzin mukaan linnakuvaansa, näytti sitä minulle ja kysyi: ”Ope, löydätkö sä Felixin mun Saksan linnasta?” Ja siellä se Felix oli puolittain piilossa. Oppilas näytti muille oppilaille tätä kuvaansa dokumenttikameralla, ja sittenpä yhtäkkiä kaikilla oli kuvissaan nämä ystävämme.  Oli huikeaa seurata, miten oppilaat tekivät omia versioitaan näistä tyypillisistä saksalaisista asioista ja miten he käyttivät omaa mielikuvitustaan yhdistämällä Felixin ja Franzin tarinan piirroksiinsa. Oli hämmästyttävää huomata, miten luonnollisesti oppilaat yhdistivät mielikuvitus- ja monilukutaitonsa oppimiseensa ja piirroksiinsa.  

Kuva 5. Ope, löydätkö sä Felixin mun Saksan linnasta? 

Jokainen oppilas sai aina vuorollaan näyttää kuvatuotoksiaan dokumenttikameralla, ja siten opettelimme sanomaan kuvasta löytyviä asioita saksaksi. Ne oppilaat, joilla oli jo valmius kirjoittaa, kirjoittivat saksalaisia sanoja omiin piirustuksiinsa, mutta se oli vapaaehtoista. Osa oppilaista halusi harjoitella kirjoittamaan mallista Felixin ja Franzin nimiä saksan sanojen lisäksi. Heistä oli jännittävää harjoitella suomen kielessä harvemmin esiintyviä kirjaimia f, x ja z. Oppilaat muistivat opetusvideoiden tarinan tapahtumia, esimerkiksi syntymäpäivien viettoa, ja yhdistivät näitä itseään kiinnostavia asioita piirroksiinsa kuvakirjan aiheista. Saksalaisessa linnassa olikin Felixin synttärijuhlat! En olisi ikinä itse keksinyt antaa tällaista tehtävää oppilailleni.   

Näitä piirroksia laatiessaan oppilaat kertasivat Felixin ja Franzin tarinaa ja videoilta oppimiaan sanoja ja asioita erittäin luonnollisella, pakottomalla tavalla. Samalla he opiskelivat kuvakirjan avulla uusia asioita Saksan kulttuurista ja maantieteestä.  

Lukusanoja pystyimme kertaamaan, kun yksi oppilas keksi piirtää Felixin ja hänen kaikki serkkunsa kuvaansa. Nehän piti tietenkin kaikki laskea saksaksi. Värien kertaaminen onnistui myös erinomaisesti kuvien avulla, samoin tervehdysten. Oppilaat loivat mielikuvitustaan käyttäen mitä upeinta oppimateriaalia itse itselleen. Kansioissaan he saivat viedä piirrokset kotiin, näyttää niitä vanhemmilleen ja samalla kertoa oppimistaan asioista ja sanoista.  

Rohkeutta antaa oppilaiden tutkia ja keksiä itse 

Tämä matka ensimmäisen luokan oppilaideni kanssa antoi minulle lisää rohkeutta antaa oppilaiden itse tutkia ja keksiä. Kun heidän mielikuvitustaitonsa yhdistyy monilukutaitoon, johdattaa se parhaimmillaan yllättäviin lopputuloksiin, joista kaikki saavat nauttia. Opitun aineksen kertaaminen tapahtuu luonnollisella tavalla osana oppitunteja, kun oppilaat saavat näyttää piirroksiaan muille. Jokaisesta piirroksesta löytyy aina jotain uutta opittavaa ja kerrattavaa asiaa. Se tuo iloa oppimiseen ja motivoi oppimaan lisää.  

Kirsi Aaltonen-Kiianmies työskentelee englannin ja saksan tuntiopettajana ja opettajankouluttajana Tampereen yliopiston normaalikoulussa. 

Lähteet 

Borchers, G. (2025). Deutschland Wimmelbuch. Adrian & Wimmelbuchverlag GmbH. 

Goethe-Institut Finnland. (2018). Deutsch mit Felix und Franzi. Finnische Ausgabe. https://www.goethe.de/ins/fi/de/spr/unt/dff.html  

Lahti, L., Harju-Autti, R., Verkama, O., & Aaltonen-Kiianmies, K. (2020). Tampereella panostetaan varhennetun kieltenopetuksen kehittämiseen ja monipuolisiin kielivalintoihin. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 11(2). Saatavilla: https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-maaliskuu-2020/tampereella-panostetaan-varhennetun-kieltenopetuksen-kehittamiseen-ja-monipuolisiin-kielivalintoihin 

Opetushallitus. (2022). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Määräykset ja ohjeet 2022:2a. Opetushallitus. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/varhaiskasvatussuunnitelman-perusteet-2022  

Opetushallitus. (2016). Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Määräykset ja ohjeet 2016:1. (3. muutettu painos, sisältää määräyksen 72/011/2015 mukaiset muutokset). Opetushallitus. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/esiopetuksen-opetussuunnitelmien-perusteet