Kieli, koulutus ja yhteiskunta – maaliskuu 2017

KKY_maaliskuu_2017_sarjis

Pääkirjoitus: Kieltenopiskelun monipuolistamisen mantra – onko muutos jo tapahtunut?

Heidi Vaarala & Teija Kangasvieri

 

Eskarilaiset kielisuihkutuksessa

Tarja Nyman & Kati Kajander

Tässä artikkelissa kerromme siitä, millaisia käsityksiä eskarilaisilla on kielisuikutuksesta ja ruotsin kielestä. Laukaan kirkonkylän eskariryhmät osallistuivat ruotsin kielenkielisuihkutukseen syksyllä 2015 ja keväällä 2016. Suihkutus jatkuu edelleen. Tässä artikkelissa keskitymme ensimmäisenä suihkutusvuotena kerättyyn materiaaliin: lasten piirroksiin ennen kielisuihkutuksen alkua sekä heidän haastatteluihinsa.

 

Miksi opiskella ranskaa? Kuinka ranskanopettajat kannustavat oppilaita valitsemaan ranskan kielen koulussa

Kaisa Korpinen

Tämä kirjoitus pohjautuu pro gradu -tutkielmaani (Korpinen 2016), jossa kartoitan, miten peruskoulun ja lukion ranskanopettajat kannustavat ennen kielivalintoja oppilaita valitsemaan ranskan kielen oppiaineeksi. Tutkielma osallistuu ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun vieraiden kielten opiskelun laskevasta suosiosta koulussa.

 

"Kissankieliset" japania oppimassa

Riikka Länsisalmi

Viime vuoden elokuussa voimaan astuneeseen uuteen lukion opetussuunnitelmaan on vieraiden kielten osioon sisällytetty kuvaus Aasian ja Afrikan kielistä B3-kielenä. Kuvaus on laadittu japaniin ja mandariinikiinaan ja on sovellettavissa myöhemmin myös muihin Euroopan ulkopuolisiin kieliin. Vaikka japani joutui odottamaan statuksensa ”virallistamista” koulukielenä varsin pitkään, on sitä opiskeltu maassamme vilkkaasti vuosikausia eikä innossa näy hiipumisen merkkejä. Niin Suomi kuin Japanikin monikulttuuristuvat ja -kielistyvät ja kiinnostus Japaniin Suomessa ja Suomeen Japanissa on jatkuvaa. Suomenkieliset saavat apua japanin opiskeluun kielten monista samankaltaisista piirteistä.

 

Oppikirjan syvempi olemus: käsitys kielestä ja kielen oppimisesta

Kristiina Kemppinen

Opettaja joutuu usein valitsemaan oppikirjan pelkästään kirjaa selaamalla ja yrittämällä sen perusteella päätellä sen sopivuus omaan opetukseensa. Kielten oppikirjaa valittaessa olisi hyvä, että oppikirjan ja opettajan kieli- ja oppimiskäsitykset kohtaisivat. Kuinka nämä käsitykset ilmenevät oppikirjassa? Tutkin kasvatustieteellisessä pro gradu -tutkielmassani kahden venäjän oppikirjan käsityksiä kielestä ja kielen oppimisesta. Oppikirjatutkimuksena se yhdistää kasvatustieteen ja kielitieteen näkökulmia.

 

Kansainväliset jatko-opiskelijat ja tutkijat suomen kielen käyttäjinä yliopistossa

Johanna Komppa, Inkeri Lehtimaja & Jaana Rautonen

Tarkastelemme tässä artikkelissa rinnakkaiskielisyyttä yliopiston arjessa kansainvälisten jatko-opiskelijoiden ja tutkijoiden näkökulmasta. Työkielenä on englanti, mutta mikä on suomen kielen merkitys varsinaisissa työtehtävissä ja työpaikan sosiaalisissa tilanteissa? Entä miten työyhteisö voisi tukea suomen kielen oppimista? Artikkeli perustuu Helsingin yliopistossa ja Aalto-yliopistossa tehtyihin haastatteluihin.

 

Identiteettien jäljillä – etnografinen tutkimus turvapaikanhakijoiden opettajista

Minna Bogdanoff

Turvapaikanhakijoiden opettajat työskentelevät monikielisessä ja -kulttuurisessa ympäristössä, jolle on ominaista jatkuva muutos ja epävarmuus tulevasta. Millaisia ammatillisia identiteettejä nämä opettajat rakentavat työssään, ja mitä he ajattelevat kielestä ja kielenoppimisesta? Näihin kysymyksiin etsin vastauksia tehdessäni maisterintutkielmaani (Bogdanoff 2016) etnografisessa Jag bor i Oravais -tutkimushankkeessa.

 

Miksi Eurooppa ei halunnut heitä?

Taina Tammelin-Laine

Toimittaja Kaisa Viitasen ja valokuvaaja Katja Tähjän sekä työryhmän "Karkotetut. Mitä heille tapahtuu?" on ajankohtainen ja koskettava teos siitä, mitä Euroopasta vastoin tahtoaan poistumaan pakotetut siirtolaiset maahanmuuttajat joutuvat kokemaan karkotusprosessin aikana ja sen jälkeen. Työryhmä haastatteli kirjaa varten useita henkilöitä, jotka on syystä tai toisesta päätetty käännyttää pois Euroopasta. Haastateltujen elämä oli useimmiten ehtinyt asettua uusiin uomiinsa jopa vuosien Euroopassa olon myötä, mikä tekee karkottamisesta niin lukijalle kuin itse karkotetuillekin vielä vaikeamman asian ymmärtää. Kirjassa toistuukin kysymys ”Miksi minua ei haluttu Eurooppaan?” Kirja koostuu kolmentoista tällaisen henkilön tarinasta. Lisäksi kirjaan on haastateltu yhtä suomalaista saattopoliisia. Kirjan lopussa on vielä kahden tutkijan kirjoitus karkotuskoneistosta.

 

Little Leon signing and speaking

Danny De Weerdt & Leena De Weerdt

Leon is the son of a Belgian deaf father and a Finnish hearing mother. He lives in Finland and is growing up multilingual including both spoken and signed languages. In this article we describe Leon’s multilingualism.