Kieli, koulutus ja yhteiskunta – toukokuu 2022

Minne digi-tie vie kielikoulutuksessa?

KKY_toukokuu2022_sarjakuva_LindaSaukko-Rauta

Kuva: Linda Saukko-Rauta, Redanredan Oy

 

Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 13(3)

Julkaistu: 4. toukokuuta 2022

 

Pääkirjoitus: Minne digi-tie vie kielikoulutuksessa?

Heidi Vaarala ja Erja Kilpeläinen

 

Digitarinoita: mitä on koulutusteknologiapuhe ja miksi siihen tulee suhtautua epäillen

Pekka Mertala

Teknologialla on teknisen olemuksensa lisäksi myös kielellinen ulottuvuus, mutta näiden kahden välillä ei välttämättä vallitse juuri minkäänlaista vastaavuussuhdetta. Tästä syystä on tärkeää kyetä erottamaan teknologian realistiset mahdollisuudet koulutusteknologiapuheen maalaamista fantasioista. Tämä artikkeli auttaa lukijaa koulutusteknologiapuheen tunnistamisessa ja kriittisessä tarkastelussa esittelemällä sen kolme tyypillistä olomuotoa; tekno-optimismin, teknosolutionismin ja teknodeterminismin.

 

Kielten aineenopettajaopiskelijoiden muuttuvat koulutusteknologiakäsitykset

Jaakko Vuorio, Laura Lahti ja Elina Ranta

Artikkelissa tarkastellaan kielten aineenopettajaopiskelijoiden muuttuvia käsityksiä koulutusteknologiasta. Käsityksiä teknologian opetuskäytöstä on viime aikoina muovannut erityisesti koronapandemia. Artikkelissa perehdytään aiheeseen kahden laadullisen esseeaineiston avulla, joista toinen on kerätty syksyllä 2018 ennen pandemiaa ja toinen syksyllä 2020 koronapandemian aikana. Esseissä kielten aineenopettajaopiskelijat käsittelevät suhtautumistaan koulutusteknologiaa kohtaan. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää opettajien tutkintokoulutuksen sekä täydennyskoulutusten suunnittelussa ja kehittämisessä.

 

Monimediaisuudella merkityksellisyyttä kielen oppimiseen

Marjo Markkanen

Monimediaiset oppimisympäristöt ja -välineet lisäävät oppilaiden kiinnostusta kielten opiskeluun, kehittävät heidän monilukutaitoaan sekä luovat mahdollisuuksia kielenkäyttöön autenttisissa kielenkäyttötilanteissa. Monimediaisuuden lisääminen opetukseen ei kuitenkaan tapahdu itsestään. Se vaatii opettajalta taitoa käyttää digitaalista teknologiaa pedagogisesti mielekkäällä tavalla ja tukea oppilasta oppimisprosessin eri vaiheissa. Tämä artikkeli perustuu väitöstutkimukseeni, jossa tutkin monimediaisen pedagogiikan vaikutuksia peruskoulun valinnaisen B2-saksan opiskelijoiden oppimisprosessiin 8. ja 9. luokan aikana.

 

Hybridiopetus A2-kielen opetuksessa

Nina Tolvanen, Elviira Pesonen ja Pia Bärlund

Tässä artikkelissa tarkastellaan, millaisia edellytyksiä vapaaehtoisen A2-oppimäärän toteuttaminen hybridiopetuksena vaatii kuntatasolla. Aihetta lähestytään yhtäältä opettajien näkökulmasta ja toisaalta opetuksenjärjestäjän. Pääpaino artikkelissa on opettajien narratiiveilla.

 

Tandem på spel − spelbaserat språklärande över språkgränsen

Katri Hansell, Matilda Ståhl, Michaela Pörn, Fredrik Rusk, Yvonne Backholm-Nyberg, Joachim Majors ja Sandra Bäck

Projektet Tandem på spel kombinerar tandemundervisning som modell för ömsesidigt språklärande och de digitala spelens pedagogiska potential i (språk)undervisningen. På detta sätt skapas möjligheter för elever med olika språkliga bakgrund att mötas kring tematiskt meningsfulla och åldersanpassade spel för att bygga broar mellan språkgrupperna och skapa autentiska möjligheter till språkanvändning och -lärande. Tandempedagogik har under det senaste decenniet utvecklats inom språkundervisningen i både fysiska och virtuella lärmiljöer, men kombinationen med spelpedagogisk verksamhet är en ny öppning. Syftet med artikeln är att diskutera möjligheter och utmaningar med att kombinera digitala spel med tandem som modell för språklärande.

 

Työnkuvan muutos: kääntäjästä jälkieditoijaksi

Sirkku Latomaa ja Mary Nurminen

Konekäännösten laatu on parantunut huomattavasti vuosien mittaan. Erityisen suuri harppaus otettiin vuonna 2016, jolloin tekoälyteknologian uusinta sukupolvea edustava, syviä neuroverkkoja hyödyntävä NMT (neural machine translation) eli neuroverkkokääntäminen yleistyi. Kääntimiä myös käytetään käännösteollisuudessa aiempaa enemmän. Siksi kääntäjänkoulutuksenkin sisältöjä täytyy muokata niin, että koulutus vastaisi sitä työnkuvaa, joka yliopistosta valmistunutta odottaa työelämässä. Tässä artikkelissa kuvaamme käännösalan tuoreinta teknologista murrosta – kääntimien yleistymistä – ja sen ilmaantumista yliopistojen opetussuunnitelmiin. Havainnollistamme katsausta esimerkeillä konekääntämisen ja jälkieditoinnin kurssilta, jota opetamme Tampereen yliopistossa. Pohdimme kokemustemme ja kurssitehtävien valossa, millaisin ennakkokäsityksin ja -tiedoin kääntäjäopiskelijat tulevat kurssille ja mikä merkitys opetuksella on heidän näkemyksiinsä.

 

Kirjoittamisprosessin dynaaminen visualisointi

Christophe Leblay, Hakim Usoof ja Gilles Caporossi

Jos olemme kiinnostuneita paperilla tai näyttöruudulla näkyvästä valmiista tekstistä, tekstin alkujuurille palaaminen voi olla vieläkin antoisampaa. Tarvitsemme kuitenkin uudenlaisia tutkimusmenetelmiä, jotta saamme tehtyä näkyväksi sen, millainen kirjoittamisprosessi toimintoineen on kyseisen tekstin taustalla. Esittelemme artikkelissa monimenetelmällisen lähestymistavan käyttöä tekstin syntyhistorian selvittämiseksi. Tämän lisäksi esittelemme uudenlaisen kirjoittamisprosessin visuaalisen tutkimisen mahdollistavan ohjelman, GenoGraphiX-Log 2.0:n, jonka uskomme kiinnostavan kirjoittamista tutkivien lisäksi myös opettajia, jotka haluavat löytää uusia työkaluja kirjoittamisen opettamiseen.

 

Edistyneen suomenoppijan digitaaliset oppimateriaalit – nykytilanne ja uusia suuntia

Lari Kotilainen, Elżbieta Sundvall, Johanna Komppa, Janne Niinivaara ja Taija Udd

Kielenoppijoiden elämänpiiri muuttuu teknistymisen myötä. Omaa mobiililaitettaan mukanaan kuljettava oppija voisi ideaalitilanteessa käyttää tekniikkaa monipuolisesti niin ympäristönsä kielenkäyttötilanteiden etukäteisharjoitteluun kuin tilanteiden tarjoumien havaitsemiseen ja hyödyntämiseen. Pullonkaulana on usein kuitenkin materiaalien tai sovellusten löytäminen. Kielibuusti-hankkeessa tekemämme kartoituksen mukaan erilaisia valmiita materiaaleja ja sovelluksia on olemassa, mutta sopivan, ajantasaisen ja oppijaa hyödyttävän materiaalin paikantaminen ja valitseminen erityisesti alkeistason jo ohittaneille oppijoille on haastavaa. Tässä on edelleen suuri rooli materiaalit tuntevalla opettajalla.